Julkaistu: 11.3.2002
Korkeimman koulutuksen suorittaneet sijoittuvat kasvukeskuksiin
Tutkinnon suorittaneet sijoittuvat maan eri alueille sitä keskittyneemmin mitä korkeammasta koulutuksesta on kysymys. Ammatillisista kouluista valmistuneet sijoittuvat kaikkein tasaisimmin. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet keskittyvät jo enemmän, mutta eivät samassa mitassa kuin yliopistoista valmistuneet.
Yliopistotutkinnon suorittaneet jäävät tai siirtyvät kasvukeskuksiin. Tohtorintutkinnon suorittaneet keskittyvät kaikkein voimakkaimmin. Kaikista tieteellisen tohtorintutkinnon suorittaneista sijoittui kaksi kolmasosaa kolmeen suureen yliopistoseutukuntaan: Helsingin, Turun ja Tampereen seutukuntiin. Moneen pieneen seutukuntaan ei riittänyt yhtään uutta tohtoria.
Kuvio 2. Yliopistoista ylemmän korkeakoulututkinnon 1996-31.7.1999 suorittaneiden työllistyminen yliopiston sijaintimaakuntaan 1999
Kuvio 3. Eräistä ammattikorkeakouluista 1966-31.7.1999 valmistuneiden työllistyminen ammattikorkeakoulun sijaintimaakuntaan 1999
Kauppakorkealaiset pysyvät Uudellamaalla
Oppilaitoksen sijaintialue vaikuttaa suuresti siihen, kuinka suuri osuus valmistuneista jää tutkinnon suorituspaikkakunnalle. Kuviossa 2 on tarkasteltu yliopistoista valmistuneiden ylemmän korkeakoulututkinnon (esim. maisterit, diplomi-insinöörit, lääketieteen lisensiaatit) suorittaneiden työllistymistä yliopiston sijaintimaakuntaan.
Pääkaupunkiseudun yliopistoista valmistuneista vähintään yli puolet työllistyi Uudellamaalle 1999. Jos yliopisto sijaitsee pienet työmarkkinat omaavalla alueella, ovat yliopiston sijaintimaakuntaan jäävien osuudet jopa alle 30 prosenttia. Esimerkiksi Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta 1996-31.7.1999 valmistuneista työllistyi 18 prosenttia Etelä-Karjalan maakuntaan vuonna 1999. Suurin osa (41 %) oli työssä Uudellamaalla.
Uusimaa olikin yliopistoista valmistuneiden suurin tai toiseksi suurin työllistymismaakunta vuonna 1999. Opintonsa aloittavat opiskelijat tulevat yliopistoihin eri puolilta Suomea.
Uusimaa pitää myös ammattikorkealaisensa
Vastaava tutkinnon suorittaneiden sijoittumisrakenne näkyy kuviosta 3. Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluista valmistuneista yli 80 prosenttia työllistyi Uudellamaalle, mutta useista muualla sijaitsevista ammattikorkeakouluista työllistyi valmistumismaakuntaan alle 40 prosenttia.
Uudenmaan voimakkaasta imusta johtuu, että Uudenmaan ulkopuolella sijaitsevista ammattikorkeakouluista valmistuneiden toiseksi suurin työllistymismaakunta oli Uusimaa vuonna 1999. Poikkeuksen tekevät vain Kemi-Tornion ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulut, joista valmistuneiden toiseksi suurin maakunta oli Pohjois-Pohjanmaa eli käytännössä Oulun seutu.
Kirjoittaja on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen koulutustilastoyksiköstä.
Päivitetty 11.3.2002
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi