Julkaistu: 20.2.2004

Yhä useampi yritys saa rojaltituloja ulkomailta

Rojalti- ja lisenssimaksutulot ovat palveluviennissä olleet suurin yksittäinen erä kolmena vuotena. Osuus on kuitenkin pienenemässä.

Eija Pohjansaari

ROJALTI- JA LISENSSIMAKSUISTA ulkomailta saatavat tulot ovat olleet Suomen yhteenlasketussa palveluviennissä suurin yksittäinen tulonlähde vuosina 2000-2002. Rojalti- ja lisenssimaksujen suhteellinen osuus Suomen koko palveluviennistä on kuitenkin vähentynyt 30 prosentista vuonna 2000 vuoden 2002 18 prosenttiin. Rojalti- ja lisenssimaksutulot laskivat 9 prosenttia verrattuna edellisvuoteen kun taas ulkomaille maksettujen rojaltien ja lisenssimaksujen arvo nousi miltei 8 prosenttia.

Yhteenlaskettu palveluvienti kasvoi 11 prosentilla vuosina 2001-2002 ja oli vuonna 2002 suuruudeltaan 3 355 miljoonaa euroa, josta rojalti- ja lisenssimaksutulojen osuus oli noin 594 miljoonaa.

Ulkomaille maksettiin rojalteja ja lisenssimaksuja noin 641 miljoonan euron arvosta, joten erä oli ensimmäistä kertaa hiukan alijäämäinen.

Mielenkiintoista kyllä, rojalti- ja lisenssimaksuja ulkomailta saavien suomalaisten yritysten määrässä on samaan aikaan tapahtunut yli 30 prosentin kasvu. Vuoden 2000 yrityskyselyssä noin sata yritystä ilmoitti saavansa rojalti- ja lisenssituloja ulkomailta, kun vuonna 2002 tällaisia yrityksiä on jo yli 130. Ulkomaille rojalteja ja lisenssejä maksavien yritysten lukumäärä on myös kasvanut; vuonna 2000 niitä oli noin 260 yritystä ja vuonna 2002 noin 340.

Teknologiasta kulttuuriin

Suomalaiset yritykset saavat ja maksavat rojalti- ja lisenssimaksuja mm. designien, tavaramerkkien ja copyrightien, tuotantoprosessien ja -oikeuksien sekä tietokoneohjelmistojen käytöstä. Mukana ovat lisäksi franchisingiin liittyvät maksut sekä prototyyppien ja tuotettujen originaalien käyttö. Viimeksi mainittuja maksuja liittyy paitsi erilaisiin teknisiin innovaatioihin myös esimerkiksi käsikirjoituksiin, musiikkiin ja filmeihin. Rojalti- ja lisenssituloja onkin useilla eri toimialoilla, jotka kattavat toimintaa kulttuurista teollisuuteen ja korkeaan teknologiaan.

Tilastokeskuksen selvityksen mukaan 29 eri toimialan yritykset ovat saaneet rojalti- ja lisenssimaksuja ulkomailta vuosina 2000-2002. Näistä toimialoista oli teollisia 18, ja niiden joukossa on mm. elektroniikkateollisuus, elintarviketeollisuus, kustannustoiminta ja lääkintä- sekä hienomekaanisten kojeiden valmistus. Jonkin verran rojalti- ja lisenssimaksutuloja oli myös kaupan toimialoilla, erityisesti agentuuri- ja tukkuliikkeillä, ja todennäköisesti nämä liittyvät kaupan alan yhteisyrityksiin ulkomailla, kuten Baltian maissa. Erilaisia palvelutoimialoja oli mukana kuusi, mm. tutkimus ja kehitys sekä muut liike-elämän palvelut, joihin kuuluu useita teknisiä ja suunnittelutoimialoja.

Suomen rojalti- ja lisenssimaksutulot ja -menot vuonna 2002, miljoona euroa

kuva

Rojalti- ja lisenssimaksutulot ulkomailta toimialoittain vuonna 2002 (milj. euroa)

Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 7,1
Tekstiilien ja vaatteiden valmistus 0,2
Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus; kustantaminen ja painaminen 2,5
Koksin, öljytuotteiden ja ydinpolttoaineen valmistus 31,7
Kumi- ja muovituotteiden sekä ei-metallisten

mineraalituotteiden valmistus 11,3
Perusmetallien valmistus 26,1
Koneiden ja laitteiden valmistus 79,2
Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus 357,6
Kulkuneuvojen ja huonekalujen valmistus, muu valmistus 1,6
Agentuurit ja tukku- sekä vähittäiskauppa 3,9
Liike-elämän palvelut 69
Koulutus ja virkistys, kulttuuri ja urheilu 3,6
Yhteensä 593,7

Kaikki rojalti- ja lisenssimaksutuloja saavat toimialat myös maksavat rojalti- ja lisenssimaksuja ulkomaille. Yhteensä ulkomaille maksaa rojalteja ja lisenssimaksuja noin 40 eri toimialan yritykset. Mukana on todennäköisesti paljon erilaisia tietokoneohjelmistoihin ja järjestelmiin liittyviä lisenssimaksuja.

Vuonna 2002 ulkomaisia rojalti- ja lisenssimaksutuloja oli yhteensä miltei 600 miljoonaa euroa, ja näistä yli 25 miljoonaa euroa rojalteja ja lisenssimaksuja saavia toimialoja oli viisi, joista neljä sijoittuu teollisuuteen ja yksi palveluihin. Teollisuudessa eniten rojalti- ja lisenssimaksutuloja saatiin elektroniikkateollisuudessa, koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä kemian- ja metalliteollisuudessa. Palvelutoimialoista merkittävin maksujen saaja oli odotetusti tietotekniikkapalvelut.

Tietotekniikkapalvelujen osuus Suomen palveluviennistä on kasvanut tasaisesti koko tarkasteluajanjakson, mutta tietotekniikkayritysten saamien rojalti- ja lisenssimaksutulojen määrä on ollut suunnilleen samalla tasolla kaikkina tarkasteluvuosina ja laskenut hieman verrattuna vuoteen 2001. Toisaalta on huomioitava, että tietotekniikkapalveluja vievien yritysten joukossa on tietotekniikkatoimialaa edustavien lisäksi myös teollisten toimialojen yrityksiä. Lisäksi palvelutoimialoista tietotekniikkapalveluvientiä on myös teknisen palvelun toimialojen yrityksillä. Esimerkiksi kone- ja prosessisuunnittelun toimialalla on erilaisiin ohjausjärjestelmiin liittyvää tietotekniikkapalveluvientiä samoin kuin muussa teknisessä palvelussa. Lisäksi tietotekniikkavientiä kasvattaa radio- ja teleliikenneohjelmistojen myynti.

USA:n osuus romahtanut

Ulkomailta saatavien rojalti- ja lisenssimaksujen jakaumassa Yhdysvaltojen osuus on laskenut dramaattisesti sekä suhteellisesti että absoluuttisesti. Yhdysvaltojen osuus Suomeen maksetuista rojalteista ja lisenssimaksuista oli puolet vielä vuonna 2001, mutta vuonna 2002 maksuista tuli Yhdysvalloista enää 11 prosenttia. Palvelujen ulkomaankaupan tilaston avulla ei kuitenkaan ole mahdollista tarkemmin selvittää, mistä muutos johtuu.

Myös Yhdysvaltoihin maksettujen rojaltien ja lisenssimaksujen suuruus on alentunut jonkin verran vuodesta 2000, mutta Yhdysvallat on edelleen tärkein maista, joihin suomalaisyritykset maksavat rojalti- ja lisenssimaksuja, ja sen osuus vuonna 2002 on suurempi kuin kaikkien EU-maiden yhteensä. Yhdysvaltoihin maksetaan rojalti- ja lisenssimaksuista 59 prosenttia ja EU-maihin 30 prosenttia. Rojalti- ja lisenssimaksutulot EU-maista muodostavat yhteensä 16 prosenttia suomalaisyritysten saamista rojalti- ja lisenssituloista ulkomailta, eli koko EU:n merkitys on vain hieman suurempi kuin Yhdysvaltojen.

"Muun maailman" merkitys on selvästi noussut. Tilastokeskuksen kyselyssä on mukana kaikki EU-maat ja näiden lisäksi Norja, Sveitsi, Japani, Yhdysvallat, Kanada, Venäjä, Viro, sekä erittelemättömänä alueena "muu maailma", joka näin kattaa valtaosan Kauko-Itää, Lähi-Idän, Latinalaisen Amerikan ja Afrikan. Koska "muuta maailmaa" ei ole kyselyssä eritelty tarkemmin, ei voida varmuudella sanoa, mistä kasvu johtuu. On kuitenkin perusteltua olettaa, että Kiina-ilmiöllä on vaikutusta asiaan.

Meneillään olevassa, vuotta 2003 koskevassa kyselyssä maantieteelliseen jaotteluun on lisätty mukaan Kiina ja Intia, joten Kiina-ilmiön merkitystä suomalaisten yritysten kansainvälistymisessä ja palvelukaupassa on ryhdytty mittaamaan. Vuonna 2002 "muuhun maailmaan" maksettiin rojalteista ja lisenssimaksuista noin yksi prosentti, mutta sen osuus suomalaisten yritysten saamista rojalti- ja lisenssimaksutuloista oli vuonna 2002 jo 66 prosenttia, mikä on noin 394 miljoonaa euroa. On siis erittäin perusteltua hankkia lisää "muun maailman" kauppakumppanimaita koskevaa tietoa.

Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä Tilastokeskuksen Yritysten rakenteet -yksikössä, jossa hänen vastuullaan on palvelujen ulkomaankaupan tilaston kehittäminen.

USA kerää eniten rojalti- ja lisenssimaksuja


Päivitetty 20.2.2004

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi