Julkaistu: 16.2.2003

12 prosenttia maa-alasta viljeltyä

MAAPALLON maapinta-alasta 15 miljoonaa neliökilometriä eli 12 prosenttia on viljeltyä. Viljelysmaaksi lasketaan säännöllisessä tuotannossa oleva pelto- ja puutarhamaa, johon sisällytetään myös lasinalaisviljely sekä muun muassa kahvipensaan, viiniköynnöksen, kaakao- ja hedelmäpuiden kasvatus. Sen sijaan laidunmaat, joita on noin kaksinkertainen määrä viljelysmaahan verrattuna, jäävät tilaston ulkopuolelle.

Maittain tarkasteltuna laajimmat viljelyalueet on Yhdysvalloilla, Intialla, Kiinalla ja Venäjällä, kullakin runsaat miljoona neliökilometriä. Yhdessä ne kattavat 41 prosenttia maailman viljelyalasta. Lisäksi kolmen muun maan, Brasilian, Australian ja Kanadan, viljelty pinta-ala ylittää Suomen kokoisen alueen. Seitsikolla on hallussaan yli puolet eli 51 prosenttia maailman viljelysmaasta.

Viljelyala maittain vuosituhannen vaihteessa

    viljelyala km2
  maa 1999-2000
1. Yhdysvallat 1 790 000
2. Intia 1 697 000
3. Kiina 1 353 610
4. Venäjä 1 268 200
5. Brasilia 652 000
6. Australia 482 290
7. Kanada 457 000
8. Ukraina 336 150
9. Indonesia 309 870
10. Nigeria 307 380
11. Kazakstan 301 350
12. Meksiko 273 000
13. Argentiina 272 000
14. Turkki 266 720
15. Pakistan 218 800
16. Ranska 195 150
17. Iran 192 650
18. Espanja 185 300
19. Thaimaa 180 000
20. Sudan 169 000
21. Etelä-Afrikka 157 120
22. Puola 144 010
23. Saksa 120 380
24. Italia 114 220
25. Etiopia 107 280
26. Myanmar 101 430
27. Filippiinit 100 500
    ¨
84. Suomi 21 770
  EU 15 856 150
  Koko maailma 15 014 520
Taulukossa ovat mukana kaikki ne maat, joiden viljelty pinta-ala ylittää 100 000 km2.

Vähiten viljelysmaata on joko kaikkein metsäisimmillä valtioilla tai kuivuus- ja kylmyysaavikoiden mailla. Kokonaan ilman viljelymahdollisuuksia eivät aavikkovaltiotkaan toki ole. Tunnetuin esimerkki tästä on miljoonan neliökilometrin Egypti, jolle Niili suistoineen on suonut 33 000 km2:n viljely-ytimen ja näin mahdollistanut 70 miljoonaisen väestön. Toisaalta Egyptiä yli kaksi kertaa suurempi Grönlanti on kokonaan viljelykelvoton. Islannissakaan viljelysmaata ei ole kuin 70 km2.

Myös metsistään tunnettu Suomi sijoittuu viljelysmaatilastossa heikohkosti. Maamme noin 22 000 pelto- ja puutarhaneliökilometriä riittävät rankingin 84. tilalle, kun Suomi kokonaispinta-alansa puolesta yltää sijaluvulle 64.

Suomen asema maatalousmaana heikkenee olennaisesti, kun suhteutetaan viljelyalan osuus koko maapinta-alaan. Nyt sijoitumme seitsemällä prosentilla maailman valtioiden joukossa vasta sijalle 148. Euroopan maista vain Ruotsi, Norja, Färsaaret ja Islanti pärjäävät Suomea heikommin.

Tilaston kärkipäässä 11 maan viljelyala ylittää 50 prosenttia. Viiden saarivaltion sekä Bangladeshin ja Intian ohella täältä löytyy neljä Euroopan maata, Moldova, Ukraina, Unkari ja Tanska. Näin Tanska poikkeaa tyystin tilaston hännillä olevista muista Pohjoismaista. Yli 40 prosentin Euroopan valtioista pääsevät myös Puola, Liettua, Tšekki, Romania ja Bulgaria, kaikki EU:n uusia tai tulevia jäsenmaita.

Viljelymaan osuus maa-alasta

    viljelyala
% maa-alasta
  maa 1999-2000
1. Tonga 66,7
2. Moldova 66,3
3. Bangladesh 64,8
4. Ukraina 58
5. Intia 57,1
6. Unkari 54,6
7. Tanska 54,3
8. Komorit 52,9
9. Mauritius 52,2
10. Mikronesia 51,4
11. Kiribati 50,7
12. Puola 47,3
13. Liettua 46,2
14. Ruanda 45,2
15. Tšekki 43,1
  Samoa 43,1
17. Burundi 42,8
18. Romania 42,7
  São Tomé ja Príncipe 42,7
20. Togo 42,3
21. Bulgaria 40,8
22. Kuuba 40,7
23. Barbados 39,5
24. El Salvador 39,1
25. Italia 38,8
26. Espanja 37,1
27. Jugoslavia 36,6
28. Ranska 35,5
29. Thaimaa 35,2
    ¨
148. Suomi 7,1
  EU 15 27,6
  Koko maailma 11,5
Taulukossa ovat mukana kaikki ne maat, joissa viljelyalan osuus maa-alasta ylittää 35 prosenttia.

EU-alueella keskimäärin 28 prosenttia maapinta-alasta on viljeltyä. Kärkisijaa pitää hallussaan Tanska, jonka viljelyala ainoana ylittää puolet maa-alasta. Yli 30 prosentin pääsevät myös Italia, Espanja, Ranska, Saksa ja Kreikka. Vähiten viljelysmaata EU:ssa on Itävallalla, Irlannilla, Suomella ja Ruotsilla. Irlannin tapauksessa on kuitenkin hyvä muistaa, että sillä on triplasti laidunmaata peltoalaan verrattuna.

EU-maat viljelyalan mukaan

    maa-ala
km2
viljelyala
km2
% maa-
alasta
keino-
kasteltua
% viljelyalasta
  maa 1999-2000
1. Tanska 42 430 23 020 54,3 19,4
2. Italia 294 110 114 220 38,8 23,6
3. Espanja 499 440 185 300 37,1 19,6
4. Ranska 550 100 195 150 35,5 10,8
5. Saksa 356 680 120 380 33,8 4
6. Kreikka 128 900 38 700 30 37,2
7. Portugali 91 500 27 050 29,6 24
8. Alankomaat 33 880 9 490 28 59,5
9. Belgia ja Luxemburg 32 820 8 340 25,4 4,8
10. Britannia 240 880 59 680 24,8 1,8
11. Itävalta 82 730 14 790 17,9 0,3
12. Irlanti 68 890 10 790 15,7 -
13. Suomi 304 590 21 770 7,1 2,9
14. Ruotsi 411 620 27 470 6,7 4,2
  EU 15 3 138 570 856 150 27,6 14,3

Lähes 20 prosenttia maailman viljelysmaasta on keinokasteltua. Keinokastelu paitsi mahdollistaa kuivuudesta kärsivän, sinänsä hedelmällisen maan viljelyn, sitä käytetään myös satoisuuden parantamiseen ja, kuten esimerkiksi Kaukoidässä, riisin tuotantoon. Yli puolet viljelyalasta on keinokastelun piirissä 21 maassa, ja näistä neljässä, Djiboutissa, Egyptissä, Kuwaitissa ja Turkmenistanissa, koko viljelty ala. Ainoana Euroopan valtiona yli 50 prosentin listalta löytyy Alankomaat.

Keinokastellun maan osuus viljelyalasta

    keino-kasteltua
% viljelyalasta
  maa 1999-2000
1. Djibouti 100
  Egypti 100
  Kuwait 100
  Turkmenistan 100
5. Uzbekistan 88,3
6. Tadzikistan 83,6
7. Bahrain 83,3
8. Pakistan 82
9. Oman 80,5
10. Chile 78,5
11. Suriname 76,1
12. Kirgisia 74,7
13. Azerbaidzan 73,4
14. Pohjois-Korea 73
15. Irak 63,6
16. Qatar 61,9
17. Etelä-Korea 61
18. Alankomaat 59,5
19. Arabiemiirikunnat 56,7
20. Japani 54,6
21. Armenia 51,3
    ¨
129. Suomi 2,9
  EU 15 14,3
  Koko maailma 18,3
Taulukossa ovat mukana kaikki ne maat, joissa keinokastelun osuus viljelyalasta ylittää 50 prosenttia.

Lähde: Maailma numeroina.

Kai Enkama
Tilastokirjasto


Päivitetty 16.2.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi