Julkaistu: 16.2.2003
Suomen palvelukaupasta puolet EU:hun
Suomalaisyritysten käymästä palvelujen ulkomaankaupasta Euroopan unionilla on yhä tärkeämpi osuus: jo noin puolet palveluviennistämme suuntautui muihin EU-maihin vuonna 2001. Koko palvelukauppa oli edellisvuosien tapaan edelleenkin alijäämäistä. Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille ovat yli seitsenkertaistuneet vuodesta 1991 vuoteen 2000.
Mikko Laitinen
OECD:n tietojen mukaan palvelujen kokonaisvienti- ja tuonti maailmassa vuonna 2000 oli 1 480 miljardia dollaria. Viennistä 79 prosenttia ja tuonnista 74 prosenttia syntyi OECD-maissa. Euroopan unionin osuus kokonaisviennistä oli 42 prosenttia ja kokonaistuonnista 40 prosenttia. EU:n käymästä palvelujen ulkomaankaupasta 55 prosenttia tapahtui EU-alueen sisällä. NAFTA-alueelle (Yhdysvallat, Kanada ja Meksiko) laskettu kokonaisvienti oli 23 prosenttia ja kokonaistuonti 18 prosenttia. Lukuihin sisältyy hieman epätarkkuuksia, koska osa tiedoista on imputoitu eli puutteelliset tiedot on täydennetty.
Palvelujen ulkomaankaupassa Yhdysvallat on ylivoimaisesti suurin toimija, kun tarkastellaan OECD-maita vuonna 2000. Yhdysvaltojen palvelujen viennin arvo oli lähes 300 miljardia dollaria ja tuonnin arvo yli 200 miljardia dollaria. Seuraavaksi suurin maa Britannia ylsi 40 prosenttiin Yhdysvaltojen luvuista. Palvelujen viennin osuus suhteutettuna Yhdysvaltojen bruttokansantuotteeseen on kuitenkin vain 3 prosenttia, kun vastaava osuus Britanniassa oli 8 prosenttia. Suomessa palvelujen vienti ja tuonti ovat hyvin pientä, kun vertailukohdaksi otetaan samankokoiset eurooppalaiset maat (kuvio 1).
Kuvio 1a. Palvelujen vienti maittain 2000
Kuvio1b. Palvelujen viennin osuus bkt:stä maittain 2000
OECD:n tietolähteet mahdollistavat palvelujen ulkomaankaupan alueellisen tarkastelun vain osittain. Yritysten kansainvälistyminen 2001 -julkaisu sisältää tietoa EU-, NAFTA- ja G7-alueista, mutta sen ulkopuolelle jäävät kauppa-alueista MERCOSUR, LAFTA, APEC, ASEAN, koska niihin kuuluvista maista ei kaikista ole saatavissa tarkkoja palvelutietoja.
Myös muu kuin EU-kauppa alijäämäiseksi
Vuonna 2001 suomalaisyritysten palvelujen ulkomaankauppa alijäämäisyys jatkui. Palvelujen viennin arvo oli 3 016 miljoonaa euroa ja tuonnin vastaavasti 3 989 miljoonaa euroa. Alijäämästä 815 miljoonaa euroa oli peräisin EU-maiden kanssa käydystä kaupasta. EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käyty palvelujen ulkomaankauppa muuttui vuonna 2001 alijäämäiseksi (taulukko 1).
Taulukko 1. Suomen palvelukaupan tase EU-maiden ja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa 2000-2001, miljoonaa euroa
| 2001 | 2000 | muutos, % | ||
| EU:n ulkopuoliset maat | vienti | 1 546 | 1 979 | -22 |
| tuonti | 1 703 | 1 920 | -11 | |
| ali/ylijäämä | -157 | 59 | ||
| EU-maat | vienti | 1 470 | 1 262 | 17 |
| tuonti | 2 285 | 2 126 | 7 | |
| alijäämä | -815 | -865 | ||
| Yhteensä | vienti | 3 016 | 3 241 | -7 |
| tuonti | 3 989 | 4 047 | -1 | |
| alijäämä | -973 | -806 | ||
| Lähde: Yritysten kansainvälistyminen 2001, Tilastokeskus | ||||
Suomalaisyritysten palvelujen viennin suurimmat erät olivat sekalaiset liike-elämän palvelut, rojaltit, rakennuspalvelut ja tietotekniikkapalvelut (kuvio 2). Palvelujen vientitulot pienenivät 7 prosenttia vuonna 2001. Suurin muutos oli rojalteissa, joiden arvo laski yli 30 prosenttia.
Kuvio 2. Palvelujen vienti palvelutyypeittäin 2000 ja 2001
Rojaltit ja lisenssimaksut ovat Suomen palveluviennin selvästi merkittävin yksittäinen palveluerä. Vuonna 2001 rojaltien viennin arvo oli 654 miljoonaa euroa ja tuonnin arvo oli 595 miljoonaa.
Tietotekniikka- ja informaatiopalvelujen viennin arvo oli 336 miljoonaa euroa vuonna 2001. Se kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 50 prosenttia.
Palvelujen tuonnin puolella merkittävimmät erät olivat palvelut tytäryhtiöiden välillä, sekalaiset liike-elämän palvelut, rojaltit ja lisenssimaksut, tietotekniikka- ja informaatiopalvelut ja posti- ja telekommunikaatiopalvelut. Eniten lisäystä oli posti- ja telekommunikaatiopalvelujen tuonnissa, 18 prosenttia, ja tietotekniikkapalvelujen tuonnissa, 15 prosenttia. Merkittävin palvelujen tuonnin lasku syntyi Palvelut tytäryhtiöiden välillä -erässä, joka laski lähes 30 prosenttia.
USA:n osuus palvelukaupasta pieneni
Suomen palvelujen viennistä noin puolet suuntautui EU-alueelle vuonna 2001. EU-alueen merkitys viennissä kasvoi merkittävästi edellisestä vuodesta, jolloin se oli 40 prosenttia . EU-maista erityisesti Britannian ja Ruotsin vientiosuudet kasvoivat selvästi (kuvio 3).
Kuvio 3. Palvelujen vienti EU-alueelle 2001 maittain
Vuonna 2000 Suomen palvelujen viennistä 24 prosenttia suuntautui Yhdysvaltoihin. Vuonna 2001 Yhdysvaltojen osuus palvelujen viennistä aleni merkittävästi, 16 prosenttiin, ja Ruotsista tuli palvelujen viennin merkittävin kohdemaa 18 prosentin osuudella.
Suomen palvelujen tuonnista ylivoimaisesti suurin osuus oli Yhdysvalloilla, josta tuotiin 929 miljoonan euron arvosta erilaisia palveluita vuonna 2001. Yhdysvaltojen merkitys kokonaistuonnissa laski kuitenkin selkeästi vuonna 2001.
Yhdysvaltojen jälkeen seuraavat merkittävät tuontimaat olivat Britannia ja Ruotsi, joiden osuudet suomalaisyritysten palvelutuonnista olivat 14 prosenttia ja 10 prosenttia.
Ruotsalaiset lisänneet yritysomistuksiaan Suomessa
Vuonna 2000 Suomessa toimi 1 936 ulkomaalaisomisteista yritystä. Määrä vastaa 0,9 prosenttia kaikista Suomessa toimivista yrityksistä. Ulkomaalaisomisteisten yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 16 prosenttia kaikkien yritysten kokonaisliikevaihdosta vuonna 2000.
Ruotsalaisomisteisia yrityksiä oli vuonna 2000 Suomessa eniten, 607 yritystä (kuvio 4). Muut suurimmat omistajamaat olivat suuruusjärjestyksessä Yhdysvallat, Tanska, Alankomaat, Saksa ja Britannia. Vuonna 2000 Suomessa toimineista ulkomaalaisomisteisista yrityksistä 71 prosentilla oli omistajana jokin EU-maa.
Kuvio 4. Suomalaisomistus Ruotsissa ja ruotsalaisomistus Suomessa 1995-2000
Ulkomaalaisomisteisten yritysten merkitys kasvoi vuosien 1995 ja 2000 välillä sekä Ruotsin että Suomen taloudessa. Vuonna 2000 suomalaisten omistamia yrityksiä oli Ruotsissa 493, kun vastaava luku oli 345 vuonna 1995. Suomessa ruotsalaisten omistamia yrityksiä oli 607 vuonna 2000.
Ruotsalaisomisteisten yritysten määrä Suomessa kasvoi vuosien 1995 ja 2000 välillä 58 prosentilla. Suhteessa koko yritysmäärään ulkomaisen omistuksen osuus on sekä Ruotsissa että Suomessa noin yksi prosentti.
Vuosien 1995 ja 2000 välillä ruotsalaisomisteisten yritysten osuus kaikista Suomessa toimivista ulkomaalaisomisteisista yrityksistä on säilynyt yli 30 prosentissa. Suomessa ruotsalaisomistuksessa olevien yritysten henkilöstön määrä on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi vuodesta 1995 vuoteen 2000. Vuonna 2000 henkilöstön määrä oli noin 47 000, mikä on 29 prosenttia ulkomaalaisomisteisten yritysten henkilöstön määrästä.
Suomalaisomistuksessa olevat yritykset työllistävät noin 10 prosenttia Ruotsissa toimivien ulkomaalaisomisteisten yritysten henkilöstöstä. Vuonna 2000 suomalaisomisteisissa yrityksissä työskenteli 42 000 henkilöä. Henkilöstön määrä on kasvanut 66 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2000.
Sekä suomalaisomisteiset yritykset Ruotsissa että ruotsalaisomisteiset yritykset Suomessa ovat keskittyneet vahvasti kolmelle päätoimialalle eli teollisuuteen, tukku- ja vähittäiskauppaan sekä liike-elämän palveluihin.
Suorista sijoituksista EU:hun 64 %
Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille kasvoivat voimakkaasti 1990-luvulla. Vuonna 1991 suorien sijoitusten kokonaisarvo oli 7,5 miljardia euroa. Vuonna 2000 niiden arvo oli jo 56 miljardia euroa (kuvio 5).
Kuvio 5. Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille 1991-2000, sijoituskanta vuoden lopussa
EU:n osuus suorien sijoitusten kokonaisarvosta oli 64 prosenttia vuonna 2000. Kolme suurinta suorien sijoitusten kohdemaata olivat Ruotsi, Alankomaat ja Yhdysvallat.
Suomessa sijaitsevien yritysten ulkomaiset tytäryritykset ja sivuliikkeet työllistivät 288 100 työntekijää vuonna 2000. Vuonna 1996 vastaava luku oli vain 137 300. Ulkomaisten tytäryritysten ja sivuliikkeiden henkilöstöstä 52 prosenttia (148 500) työskenteli EU-maissa vuonna 2000.
Liikevaihtoa Suomessa toimivien yritysten ulkomaiset tytäryritykset ja sivuliikkeet tuottivat yhteensä 111,7 miljardia euroa vuonna 2000. Vuonna 1996 liikevaihtoa kertyi vain 36,1 miljardia euroa. Kokonaisliikevaihdosta 57 prosenttia muodostui EU-maissa toimivien tytäryritysten ja sivuliikkeiden toiminnasta.
Lähteet:
Yritysten kansainvälistyminen 2001, palvelujen ulkomaankauppa ja suorat sijoitukset. Tilastokeskus (ilmestynyt joulukuussa 2002).
OECD Statistics on International Trade in Services.
Tullihallitus.
Suomen Pankki.
Institutet för tillväxtpolitiska studier.
Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen yritysten rakenteet -yksiköstä.
Päivitetty 16.2.2003
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi