Julkaistu: 26.1.2004

Lähes kaikki lähettävät tekstiviestejä

Tekstiviestejä lähettää yhä useampi, mutta suurkuluttajien osuus näyttää vähentyneen. Lisäarvopalvelujen käyttäjien määrä ei ole kasvanut.

NELJÄ VIIDESTÄ matkapuhelimen käyttäjästä - lähes 74 prosenttia kaikista 15-74-vuotiaista - ilmoittaa lähettävänsä tekstiviestejä viikon kuluessa. Reilu puolet tekstiviestejä lähettäneistä lähettävää viikoittain alle 10 viestiä, mutta vain yksi kahdestakymmenestä yli 30 tekstiviestiä ja yksi prosentti sadasta kahteensataan tekstiviestiä.

Lähes kaikki 15-29-vuotiaat olivat lähettäneet tekstiviestejä, mutta sitä vanhemmissa ikäryhmissä on eroja miesten ja naisten kesken. Alle 50-vuotiaat naiset lähettävät enemmän viestejä viikossa kuin alle 50-vuotiaat miehet. 60-74-vuotiaiden miesten ja naisten kesken tekstiviestien käytössä ei ollut juurikaan eroja; niitä käytti noin 40 prosenttia matkapuhelimen käyttäjistä. Vain 1-7 viestiä viikossa lähettäneitä on kaikista miehistä 57 prosenttia ja naisista 43 prosenttia.

Montako tekstiviestiä lähettää viikossa, % matkapuhelimen käyttäjistä 2003

kuva

Alueittain tarkasteltuna on eroja, mutta erot ovat pienentyneet vuoden kuluessa. Pääkaupunkiseudulla matkapuhelimen käyttäjistä lähes 16 prosenttia ei käyttänyt tekstiviestejä, muissa suurissa kaupungissa heidän osuutensa oli 19, kaupunkimaisissa kunnissa 20 ja muissa kunnissa 23 prosenttia. Ikäryhmittäin alueiden välillä ei ole juurikaan eroja. Kuitenkin vähintään 40 viestiä viikossa lähettäneiden osuus on pääkaupunkiseudulla edelleen lähes kaksinkertainen muissa kunnissa asuviin verrattuna.

Marraskuussa 2003 noin 3,6 miljoonalla - 92 prosentilla 15-74-vuotiaista suomalaisista - oli käytössään matkapuhelin. Matkapuhelimet ovat yleistyneet edelleen etenkin naisten keskuudessa. Miehistä 94 prosentilla ja naisista 90 prosentilla on matkapuhelin omassa käytössään. Alle 40-vuotiaista naisista matkapuhelin on käytössä jokseenkin jokaisella ja yli 40-vuotiaista naisista 83 prosentilla.

Miehillä ikäryhmien ero matkapuhelimen omistuksessa on vähäisempi (98-92 %). 40 ikävuoden jälkeen miehillä on naisiin verrattuna jonkin verran enemmän matkapuhelimia. Vanhimmassa ikäryhmässä ero on jo suuri; 60-74-vuotiaista miehistä 83 prosentilla on oma matkapuhelin, mutta samanikäisillä naisilla vain 67 prosentilla.

Eläkeikäismiesten suurempaa matkapuhelimen käyttöä selittänee mm. se, että he ovat ajankäyttötutkimuksen mukaan selvästi useammin ja enemmän poissa kotoa kuin vastaavanikäiset naiset. Lienee myös niin, että vanhemmissa ikäryhmissä naiset "vierastavat" teknisten laitteiden käyttöä enemmän kuin nuoremmissa ikäryhmissä.

Lisäarvopalvelut eivät etene

Internetiä tai WAP-palveluja matkapuhelimella käyttävien osuus ei ole kasvanut vuodessa lainkaan. Noin 560 000 henkeä - noin 16 prosenttia matkapuhelimen käyttäjistä - ilmoitti voivansa selailla www- tai WAP-sivuja matkapuhelimensa kautta. Miehistä Internet- tai WAP-palveluja käytti 20 prosenttia ja naisista 12 prosenttia.

Alle 40-vuotiailla on Internet- tai WAP-palvelut puhelimessa käytössään kolme kertaa useammin kuin yli 40-vuotiailla (25 % / 8 %). Näyttää siis siltä, että tuote- ja lisäarvopalveluja suunnittelevien ja markkinoivien mielikuva urbaanista, aina liikkeellä olevasta, tietoa ja viihdettä janoavasta matkapuhelimen käyttäjästä ei ole toistaiseksi löytänyt merkittävää vastakaikua muiden kuin nuorten miesten joukossa.

Kuvaviestit nuorten miesten huvia

Lähes joka viidennellä on matkapuhelimessaan värinäyttö. MMS-viestejä eli kuvaviestejä on lähettänyt tai vastaanottanut melkein joka kolmas värinäytöllä varustetun matkapuhelimen omistaja. Lukumääräisesti käyttäjiä on noin 200 000.

MMS-viestien käyttö on suosituinta nuorten pääkaupunkiseudulla asuvien miesten keskuudessa. Koko maan tasolla värinäyttöpuhelinta käyttäneistä alle 40-vuotiaista miehistä lähes puolet oli lähettänyt tai vastaanottanut MMS-viestejä, kun taas yli 40-vuotiaista naisista korkeintaan joka kymmenes.

MMS-viestejä käyttäneistä niitä oli vain lähettänyt 7 prosenttia, vain vastaanottanut 37 prosenttia ja sekä lähettänyt että vastaanottanut 57 prosenttia. MMS-viesteihin sisältyvät kuvaviestit ja ääniviestit, mutta eivät esimerkiksi värilliset taustakuvat.

Matkapuhelimesta lähetettyjä MMS-viestejä sähköpostiinsa oli saanut 14 prosenttia sähköpostin käyttäjistä eli lähes 340 000 henkilöä. Eri ikäiset eivät tässä suhteessa paljonkaan eroa toisistaan. Pääkaupunkiseudulla useampi kuin joka viides oli saanut MMS-viestejä sähköpostiinsa.

Puhelimella maksaminen ei ole yleistynyt

Matkapuhelimen käyttäjistä alle 7 prosenttia oli tilannut tai ostanut matkapuhelimellaan esimerkiksi suklaalevyjä, virvoitusjuomia, autonpesupalveluita, golfpalloja ynnä muita sellaisia tuotteita ja palveluja, jotka veloitetaan puhelinlaskulla. Heidän osuutensa oli samalla tasolla kuin keväällä 2002.

Internet-puhelimen omistajista 6 prosenttia oli hankkinut vähintään kerran matkapuhelimeensa maksullisen pelin viimeisen kolmen kuukauden aikana. Puolet heistä oli hankkinut maksullisen pelin vain kerran. Puhelinlaskussa maksettavat palvelut eivät näytä yleistyneen palvelujen tuottajien toivomalla nopeudella, mutta ovat saattaneet sisällöllisesti vaihtua uudenlaisten palvelujen myötä.

Soittoääniä tai logoja oli vähintään kerran tilannut 17 prosenttia matkapuhelimen käyttäjistä. Soittoäänten tai logojen tilaajien osuus on vähentynyt viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna selvästi. Ne näyttävät olevan matkapuhelimen uusien käyttäjien kokeilun kohteena ja vain pienehkön osan jatkuvasti käyttämä palvelu. Vain 1-2 prosenttia oli tilannut niitä viittä kertaa useammin kolmen kuukauden aikana. Miesten ja naisten välillä ei ollut juurikaan eroa.

Logon tai soittoäänen kerran tai kaksi kertaa tilanneista naisten osuus on miehiä suurempi, kun taas useammin tilanneista hienoinen enemmistö on miehiä. Aiemmissa tutkimuksissa on tullut esiin, että matkapuhelimen käyttötavat muuttuvat nopeasti rutiininomaisiksi. Ns. lisäarvopalvelujen käyttöönotto matkapuhelimien arkipäiväistyttyä voi vaatia niiden tuottajilta huomattavia markkinointiponnistuksia ja aikaisten omaksujien positiivisia viestejä muille.

Kännykän käyttö arkipäiväistyy

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että matkapuhelin on arkipäiväistynyt vuorovaikutuksen välineeksi. Eikä sen käyttäjien enemmistö ole ryhtynyt monipuolisten lisäarvopalvelujen käyttäjiksi. Niiden tuottajat joutunevat panostamaan markkinointiin huomattavasti lisää, jos aikovat kasvattaa asiakasmäärää.

Kuvaviestit ovat monessa suhteessa mielenkiintoinen "tuote", sillä ne toimivat tavallaan ihmisten välisen vuorovaikutuksen areenalla, mutta ovat tekstiviesteihin verrattuna hinnakkaita ja vaativat puhelimelta ainakin värinäytön (ja kameran) suhteellisen paljon osaamista, erillistä palvelun käyttöönottoa jne. Tällaiset seikat ovat ainakin hidasteita kuvaviestien yleistymisen tiellä. Aika näyttää löytävätkö kuvaviestit yleisönsä. Sähköposti yhtenä vastaanottokanavana auttanee tässä oleellisesti.

Juha Nurmela - Timo Sirkiä


Päivitetty 26.1.2004

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi