Julkaistu: 14.1.2003

Verkkokauppa monipuolistuu - sähköpostin ja tekstiviestin käyttö yleistyy

Uuden viestintätekniikan muodoista sekä verkkokauppa, tekstiviestit että sähköposti ovat lisänneet suosiotaan Suomessa. Verkko-ostoksista erilaiset palvelut käyvät yhä paremmin kaupaksi, sen sijaan päivittäistavarat ostetaan edelleen perinteiseen tapaan. Tekstiviestejä näppäilevät pääasiassa nuoret, sähköposti taas on vanhempien viestintäväline.

Juha Nurmela - Lea Parjo

Marraskuussa 2002 tehtyjen haastattelujen mukaan yli 2,5 miljoonaa, noin 65 prosenttia 15-74-vuotiaista oli käyttänyt Internetiä viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden aikana. Vuodessa internetiä käyttäneiden määrä oli kasvanut vajaalla 300 000 hengellä (6 prosenttiyksiköllä). Internetiä oli käyttänyt noin 1 324 000 miestä ja 1 205 000 naista.

Internetin käyttö vähenee iän myötä sekä miehillä että naisilla (taulukko 1). Suurin ero ikäryhmittäin miesten ja naisten välillä on 60-74-vuotiaiden ryhmässä, jossa miehet käyttävät Internetiä kolminkertaisesti samanikäisiin naisiin verrattuna.

Taulukko 1. Internetin käyttö sukupuolen ja ikäryhmän mukaan syksyllä 2002, %

  15-19-v. 20-29-v. 30-39-v. 40-49-v. 50-59-v. 60-74-v. Kaikki Henkeä
Naiset 90 86 80 75 48 8 61 1 205 000
Miehet 94 87 80 76 53 28 68 1 324 000
Yhteensä 92 87 80 76 50 18 65 2 529 000

Yli puolet käytti yhteyttään päivittäin tai lähes päivittäin, harvemmin kuin viikoittain käyttäneitä oli reilu kymmenesosa käyttäjistä.

Viimeksi kuluneen viikon aikana yli 1,5 miljoonaa 15-74-vuotiaista ilmoitti käyttäneensä Internetiä vapaa-aikanaan kotona, kavereiden luona, kirjastossa tms.

Noin 60 prosenttia Internetiä käyttäneistä oli viettänyt sen parissa vapaa-aikanaan korkeintaan 2 tuntia viikossa. Verkko-addiktien osuus ei ole suuren suuri; noin 18 prosenttia ilmoitti käyttäneensä Internetiä kotona vapaa-aikanaan yli 5 tuntia viikossa. Yli 10 tuntia viikossa vapaa-ajallaan käyttäneiden osuus oli 7 prosenttia ja yli 20 tuntia viikossa vain reilun prosentin kaikista vapaa-ajallaan Internetiä käyttäneistä.

Suhteellisesti tarkasteltuna miehistä 68 prosenttia ja naisista 61 prosenttia oli Internetin käyttäjiä. Lähes 1,8 miljoonaa henkeä, 46 prosenttia 15-74-vuotiaista - 72 prosenttia Internetiä käyttäneistä - oli hakenut Internetistä tuotteita ja palveluja koskevia tietoja. Vuonna 2001 vastaavana ajankohtana heidän määränsä oli runsaat 1,5 miljoonaa, joten tuotetietoa hakeneiden määrä on kasvanut samaan tahtiin kuin Internetinkin käyttäjien määrä.

Kuitenkin vain 11 prosenttia (noin 450 000 henkeä) oli tilannut jotakin verkon kautta yksityiskäyttöön kolmen edellisen kuukauden aikana. Edellisenä vuonna tilaajia oli noin 330 000 henkeä - kasvua noin kolmannes. Verkossa hankintansa saman tien maksaneiden määrä oli vielä alhaisempi, reilut 6 prosenttia koko kohdeväestöstä (noin 230 000 henkeä). Verkossa ostoksensa maksaneiden määrä oli kuitenkin lähes kaksinkertaistunut edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta.

Kaiken kaikkiaan verkosta hankintoja tehneitä oli noin 550 000 henkeä, runsaat 14 prosenttia kaikista 15-74-vuotiasta ja 22 prosenttia Internetiä käyttäneistä. Lisäksi verkossa rahapelejä pelasi viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden aikana noin 187 000 henkeä, joista 80 000 oli lisäksi hankkinut verkosta tavaroita tai palveluja.

Naiset ostavat edelleen postimyynnistä

Noin 28 prosenttia 15-74-vuotiaista oli tilannut kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana jotakin perinteisen postimyynnin kautta, 20 prosenttia oli tilannut tuotteita tai palveluita puhelimitse itse ja 12 prosenttia oli tehnyt kaupat puhelinmyyjän kanssa. Postimyynnistä tilanneiden osuus ei ole alentunut edellisestä vuodesta, eikä vuoteen 2000 verrattunakaan osuus ole vähentynyt kuin pari prosenttiyksikköä. Myös puhelimen käyttö tilauksiin ja ostoihin oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Lähes puolet verkkokaupassa käyneistä ilmoitti aiemmin tehneensä vastaavia hankintoja postimyynnin kautta.

Miehet ja naiset käyttävät eri etäostokanavia: naisista 37 prosenttia, mutta miehistä vain 19 prosenttia oli ostanut postimyynnistä. Vuotta aiemmin naisista 38 prosenttia ja miehistä 17 prosenttia oli ostanut postimyynnistä. Vuonna 2000 vajaa puolet - 44 prosenttia - 15-74-vuotiaista naisista ja 22 prosenttia vastaavanikäisistä miehistä oli tehnyt hankintoja postimyynnistä. Puhelinmyyjiltä tilanneista kaksi kolmasosaa oli naisia.

Kolmen edellisen kuukauden aikana oli verkkokaupan kautta hankkinut jotakin noin 15 prosenttia miehistä ja 13 prosenttia naisista. Vuonna 2001 prosenttiosuudet olivat 12 ja 8. Prosenttiosuudet ovat kasvaneet edellisestä vuodesta, naisten osalla kasvua on hieman enemmän kuin miesten.

Verkkokauppa suosittua nuorten parissa

Verkosta hankintoja tehneiden ikä- ja sukupuolirakenne poikkeaa vielä jonkun verran sekä Internetin käyttäjien että koko väestön jakaumista. Verkon kautta jotain ostaneista tai tilanneista 61 prosenttia oli iältään alle 40-vuotiaita. Internetiä käyttävistä tämänikäisiä oli 57 prosenttia ja koko väestöstä 43 prosenttia.

Naisten osuus verkkokaupan käyttäjistä on kahden vuoden kuluessa kasvanut, joskin verkkokaupan käyttäjistä syksyllä 2002 hienoinen enemmistö (54 %) oli edelleen miehiä. Syksyllä 2000 naisten osuus verkkokaupassa käyneistä oli 40 prosenttia.

50 vuotta näyttää edelleen olevan selkeä rajapyykki sekä Internetin käytön että verkko-ostoksilla käymisen suhteen. 50-74-vuotiaiden osuus kaikista verkko-ostoksilla käyneistä oli runsas 14 prosenttia ja Internetiä kolmen tutkimusta edeltäneen kuukauden aikana käyttäneistä 20 prosenttia, vaikka heidän osuutensa koko väestöstä oli 37 prosenttia (kuvio 1).

Kuvio 1. Koko väestön, Internetin käyttäjien ja verkkokaupan käyttäjien jakautuminen ikäryhmittäin elo-lokakuussa 2002, %

kuva

Verkkokaupan käyttäjistä 64 prosenttia oli palkansaajia ja Internetin käyttäjistäkin 60 prosenttia, kun koko väestöstä heidän osuutensa on 50 prosenttia (kuvio 2). Koko väestöstä opiskelijoita on noin 15 prosenttia, kun nettiostajista ja Internetin käyttäjistä heidän osuutensa on 21-22 prosenttia. Varsin suuri ero on eläkeläisten kohdalla. Koko väestöstä heitä on vajaa viidesosa, mutta Internetin ja verkkokaupan käyttäjistä vain 4 prosenttia.

Kuvio 2. Koko väestön, Internetin käyttäjien ja verkkokaupan käyttäjien jakautuminen pääasiallisen toiminnan mukaan elo-lokakuussa 2002, %

kuva

Koulutukseltaan Internetin ja verkkokaupan käyttäjät poikkeavat koko väestön jakautumasta siten, että perusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus Internetin ja verkkokaupan käyttäjistä on paljon pienempi kuin heidän osuutensa koko väestöstä. Vastaavasti korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus sekä Internetin, että verkkokaupan käyttäjistä on noin kaksinkertainen heidän väestöosuuteensa verrattuna (kuvio 3).

Kuvio 3. Koko väestön, Internetin käyttäjien ja verkkokaupan käyttäjien jakautuminen koulutustason mukaan elo-lokakuussa 2002, %

kuva

Kahdessa vuodessa verkko-ostajien ikäjakautuma on muuttunut melko selkeästi tasaisemmaksi; varsinkin 30-49-vuotiaiden ikäryhmissä verkkohankintoja tehneiden osuudet ovat kasvaneet voimakkaasti. Suhteellisesti eniten verkkokaupan käyttäjiä on 30-39-vuotiaiden joukossa. Heistä noin joka viides oli tehnyt syksyllä 2002 hankintoja verkkokaupasta haastatteluajankohtaa edeltäneen kolmen kuukauden kuluessa (kuvio 4). Liiketoiminnan kannalta lienee hyvä, että keski-ikäisistä entistä suurempi osa tullut mukaan verkkokauppaan, sillä heidän tulonsa ovat suuremmat kuin nuorten.

Kuvio 4. Verkkokaupan käyttäjien osuus koko ikäryhmästä syksyllä 2000, 2001 ja 2002, %

kuva

Pääkaupunkiseudulla asuvat olivat edelleenkin aktiivisempia Internetin käyttäjiä kuin muissa suurissa kaupungeissa (Turku, Tampere, Oulu, Kuopio, Jyväskylä, Lahti ja Pori) tai muualla Suomessa asuvat. Vuodessa ero oli jopa suurentunut: vuonna 2001 pääkaupunkiseudulla asuvista 15-74-vuotiaista 74 prosenttia oli käyttänyt Internetiä haastattelua edeltäneiden kolmen kuukauden kuluessa - vuonna 2002 heidän osuutensa oli 81 prosenttia. Samoin tuotetiedon hakeminen on harvinaisempaa kaupunkien ulkopuolella puuttuvien Internet-yhteyksien vuoksi. Jos tuotetiedon hakijat lasketaan Internetin käyttäjistä, pääkaupunkiseudun (78 %) ero muihin alueisiin (67-73 %) kylläkin säilyy, mutta ei ole enää niin suuri. Verkko-ostoksia tehneiden osuus Internetin käyttäjistä vaihtelee pääkaupunkiseudun 26 prosentista muissa kunnissa asuviin 18 prosenttiin (kuvio 5).

Kuvio 5. Internetin ja verkkokaupan käyttäjien osuus 15-74-vuotiasta elo-lokakuussa 2002, %

kuva

Verkkokaupan arvon kasvu pysähtynyt

Syksyllä 2002 yksityistarkoituksiin tehtyjen nettiostojen ja -tilausten kokonaismäärä oli arviolta vajaat 210 miljoonaa euroa. Vuositasolla se merkitsisi noin 830 miljoonan euron arvosta tilauksia ja ostoksia, mikäli verkkokaupassa käynti olisi pysynyt tasaisena koko vuoden. Kevään 2002 tietojen perusteella laskettuna vuotta 2002 koskeva arvio oli noin 40 miljoona euroa suurempi, joten luvuista voisi päätellä, että verkkokaupan volyymin kasvu on pysähtynyt tai että verkkokaupan käytössä on kausivaihtelua. Toki se on kasvussa edellisiin vuosiin verrattuna. Vuoden 2001 syksyä koskeva arvio oli 566 miljoonaa euroa ja vuotta 2000 koskeva arvio 364 miljoonaa euroa koko vuodelle laskettuna.

Ulkomailta tehtyjen tilausten ja ostojen arvo oli vuositasolle korotettuna noin 170 miljoonaa euroa - keväällä tehdyn arvion mukaan noin 120 miljoonaa euroa. Arvio vuodelle 2001 oli noin 60 miljoonaa euroa ja vuodelle 2000 vajaat 100 miljoonaa euroa. Ulkomaisten ostosten suhteellinen osuus näyttää vaihtelevan vuosittain ja myös vuodenajoittain.

Verkkokaupassa yli puoli miljoonaa kävijää

Yli 1,8 miljoonaa 15-74-vuotiasta ilmoitti etsineensä Internetistä tuotteita ja palveluja koskevia tietoja. Tällaisia näyte-ikkunaostoksilla kävijöitä voidaan pitää potentiaalisina verkkokaupan käyttäjinä, joilla on sekä valmiuksia että halua verkkokauppaan, vaikka he tekevätkin pääosin ostoksensa muuten kuin verkon kautta. Verkkokaupassa kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana ilmoitti käyneensä kaiken kaikkiaan lähes 550 000 henkeä. Vajaa kolmasosa oli tehnyt hankinnan vain kerran ja noin 60 prosenttia vähintään kahdesti. Merkittävää on, että jo yli kolmasosa verkkohankintoja tehneistä oli kuluneiden kolmen kuukauden aikana tehnyt hankintoja verkkokaupoista kolme kertaa tai useammin. Osuus oli samalla tasolla keväällä 2002.

Syksyllä 2001 verkkokaupassa oli asioinut noin 400 000 henkeä ja syksyllä 2000 vajaat 300 000 henkeä, kun pelkkien rahapelien pelaajia ei lueta verkkokaupan käyttäjiin. Rahapelejä pelanneiden määrä on samalla tasolla kuin puoli vuotta aiemminkin. Syksyllä 2002 noin 190 000 henkeä oli pelannut rahapelejä ja heistä 80 000 oli tehnyt muitakin verkkohankintoja ja loput 110 000 olivat ainoastaan pelanneet, jotka eivät ole mukaan verkkohankintoja tehneitä kuvaavissa tiedoissa. Syksyllä 2001 rahapelejä oli pelannut noin 136 000 henkeä, joista 80 000 ei ollut tilannut tai ostanut tavaroita tai palveluita.

Verkkokaupasta hankitut tuotteet voidaan jakaa muutamaan pääryhmään. Suosituimpia tuotteita ovat: a) kirjat ja lehdet sekä b) vaatteet ja kengät. Niitä oli hankkinut noin joka neljäs. Toiseen ryhmään kuuluvat: a) pääsyliput, b) harrastustuotteet, c) matkat ja hotellivaraukset sekä d) musiikki ja videot. Näitä tuotteita oli tilannut tai ostanut noin joka viides. Mikäli autoiluun liittyvät tuotteet sisältyisivät vielä harrastustuotteisiin, ne olisivat siirtyneet suosituimpien tuotteiden joukkoon kirjojen ja vaatteiden kanssa. Noin joka kymmenes oli hankkinut verkon kautta kulutuselektroniikkaa ja tietokoneohjelmia. Uutena tuotekategoriana oli kodintekstiilit, joita oli hankkinut reilu kymmenen prosenttia verkkokaupasta jotain hankkineista. Elintarvikkeiden hankinta verkon kautta on edelleen satunnaista.

Välitön maksaminen lisääntynyt

Tuoteryhmien väliset erot ovat tasaantuneet. Kirjat ja lehdet eivät enää nouse selkeästi tuotelistan suosituimmaksi tuotteiksi. Vuoden 2000 syksyllä 37 prosenttia verkkokaupoista hankkineista oli hankkinut niitä, vuonna 2001 niitä oli hankkinut 30 prosenttia ja nyt siis 25 prosenttia. Tuotevalikoima on kasvussakin, koska luokittelemattomien tuotteiden ryhmä (jotain muuta) on ollut kasvussa. Siksi tuotevalikoimalistaan on lisätty autoiluun liittyvät tarvikkeet ja kodintekstiilit, joita aiemmin ei oltu eritelty (kuvio 6).

Kuvio 6. Verkkokauppa tuoteryhmittäin elo-lokakuussa 2002, % kaikista ostajista

kuva

Hankinnan maksaminen saman tien oli edelleen lisääntynyt. Lähes puolet verkkokaupasta hankkineista oli maksanut tuotteen saman tien. Verkkokaupan yleistyessä päätepankkiyhteyksien käyttö koetaan turvalliseksi. Hyödykkeiden luonne ja kauppapaikan tarjoamat maksuvaihtoehdotkin vaihtelevat tuoteryhmittäin. Pääsylipuista yli puolet maksetaan jo tilauksen yhteydessä, mutta noin kolme neljästä vaatteita tai kenkiä hankkineista on tehnyt tilauksen ilman samanaikaista maksamista.

Verkko-ostoksista voidaan tutkia, kohdistuuko hankinta fyysiseen tavaraan, joka toimitetaan tilaajalle pakkauksessa vai palveluihin, joita ei toimittaja, posti tai kuljetusliike erikseen kuljeta perille. Tavaraostokset tai -tilaukset saivat otoksen perusteella arvioituna oli noin 750 000 mainintaa eli kaksi kolmasosaa verkkohankintojen valikoimasta koko maan tasolle korotettuna kolmen kuukauden ajalta. Syksyllä 2001 kolme neljäsosaa verkkohankintojen valikoimasta kohdistui fyysisiin tuotteisiin, mutta syksyllä 2000 vielä neljä viidestä hankinnasta kohdistui tavaroihin. Tämä muutos viittaa siihen, että Internetin kautta hankittavat tuotteet digitalisoituvat tasaista tahtia. Ilmeisesti sisällön tuottajat ovat löytämässä asiakkaita Internetin kautta. Tietokoneohjelmien ja pelien tilaajien määrät olivat keväästä lähes kaksinkertaistuneet, mutta vieläkin enemmän oli kasvanut pääsylippuja tilanneiden määrä.

Oma sähköpostiosoite jo yli puolella

Oma sähköpostiosoite oli lokakuun lopulla noin 2,2 miljoonalla - 56 prosentilla 15-74-vuotiaista. Puolessa vuodessa sähköpostilla tavoitettavien määrä ei muuttunut, mutta vuoden 2001 syksyyn verrattuna sähköpostilla tavoitettavien määrä lisääntyi noin 200 000 hengellä. Sähköpostiosoitteen omaavista sitä käyttää päivittäin 60 prosenttia ja neljä viidestä vähintään viikoittain. Puolen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna päivittäiskäyttäjien osuus oli hieman lisääntynyt - samoin vähintään viikoittain käyttävien osuus.

Kun 15-19-vuotiaista 76 prosentilla on oma sähköpostiosoite, niin 40-49-vuotiaista se on 67 prosentilla, mutta vain 16 prosentilla 65-74-vuotiaista. Sähköpostiaan käyttävät päivittäin useimmin 30-39-vuotiaat (66 prosenttia sähköpostiosoitteen omaavista), 60-74-vuotiaiden sähköpostin käyttäjienkin joukossa lähes puolet käyttää postiaan päivittäin. Sen sijaan 15-19-vuotiaat käyttävät sähköpostiaan muihin verrattuna harvemmin päivittäin - vain 38 prosenttia, mutta viikoittain sähköpostiaan käyttäviä oli vastaavasti noin kaksinkertaisesti muihin ikäryhmiin verrattuna.

Ensi kertaa pyrittiin arvioimaan sähköpostin käyttäjien kontaktiverkkoa sen mukaan, kuinka monen tutun, ystävän tai sukulaisen kanssa oli syksyn aikana vaihtanut sähköposteja. Vähintään kuukausittain sähköpostia käyttäneistä noin 10 prosenttia ei ollut vaihtanut viestejä yhdenkään tutun, kaverin tai sukulaisen kanssa. Reilu kymmenesosa niistä, joilla oli sähköpostikavereita, ilmoitti vaihtaneensa viestejä syksyn kuluessa yli 20 tutun kanssa; näiden joukossa miesten osuus oli kaksinkertainen naisten osuuteen verrattuna (kuvio 7).

Kuvio 7. Monelleko lähettänyt sähköpostia syksyn aikana, % sähköpostia vähintään kuukausittain käyttäneistä

kuva

Kolme neljäsosaa vaihtoi viestejä korkeintaan 10 hengen kesken. 15-19-vuotiaista alle 10 sähköpostikaveria oli 94 prosentilla, mutta kaikilla vanhemmilla ikäryhmillä sähköpostikavereita oli sitä enemmän. 20-29-vuotiaista yhdellä kolmasosalla oli yli 10 sähköpostikaveria ja 40-49-vuotiaistakin yhdellä neljäsosalla. Nuorilla miehillä on melko vähän sähköpostikavereita nuoriin naisiin verrattuna.

Sähköpostiviestejä tuttujen ja kavereiden kanssa vaihtaneita oli suurin piirtein saman verran sähköpostia kuukausittain käyttäneistä eri alueilla lukuun ottamatta taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa asuvia. Heidän joukossaan oli kaksinkertainen osuus niitä, joilla ei ollut yhtään kaveria tai tuttua, jolle olisi lähettänyt sähköpostia.

Ostoksia matkapuhelimella

Noin 3,5 miljoonalla - 89 prosentilla 15-74 vuotiaista suomalaisista - oli käytössään matkapuhelin ja noin 560 000 henkeä - noin 14 prosenttia ikäryhmästä ja noin 16 prosenttia matkapuhelimen käyttäjistä - ilmoitti voivansa selailla Internetin www- tai WAP-sivuja matkapuhelimensa kautta. Miehillä Internet- tai WAP-palvelut mahdollistavia puhelimia oli yli kaksinkertaisesti (20 prosenttia) naisiin verrattuna. Puolessa vuodessa osuudet ovat kasvaneet pari prosenttiyksikköä.

Miehistä 93 prosentilla ja naisista 85 prosentilla on matkapuhelin omassa käytössään. Alle 40-vuotiaiden ikäryhmässä vain korkeintaan yksi kahdestakymmenestä on ilman omaa matkapuhelinta. 40 ikävuoden jälkeen miehillä on naisiin verrattuna jonkin verran enemmän matkapuhelimia. Vanhimmassa ikäryhmässä ero on jo suuri; 60-74-vuotiaista miehistä 79 prosentilla on oma matkapuhelin, mutta samanikäisillä naisilla vain 57 prosentilla.

Matkapuhelimen käyttäjistä vajaa neljäsosa oli käyttänyt maksullisia tekstiviestipalveluita, jotka veloitetaan suoraan puhelinlaskussa, kuten uutiset, säätiedot, pörssikurssit ja sanakirjat. Noin 6 prosenttia käyttäjistä oli tilannut tai ostanut matkapuhelimellaan esimerkiksi suklaalevyjä, virvoitusjuomia, autonpesupalveluita, golfpalloja ynnä muita sellaisia tuotteita ja palveluja, jotka veloitetaan puhelinlaskulla. Matkapuhelinta rahapussina käyttäneiden määrä oli kaksinkertaistunut vuodessa. Puhelinlaskussa maksettavia palveluita on tullut lisää; vuoden 2001 elo-lokakuussa ei ollut vielä tarjolla esimerkiksi pääkaupunkiseudun joukkoliikennelippuja matkapuhelimeen.

Soittoääniä tai logoja oli vähintään kerran tilannut 25 prosenttia matkapuhelimen käyttäjistä. Vain kolme prosenttia oli tilannut niitä viittä kertaa useammin. Näiden suurkuluttajien osuus vähintään kerran tilanneista oli reilu kymmenesosa, miesten ja naisten välillä ei ollut juurikaan eroa.

Neljä viidestä lähettänyt tekstiviestejä

Neljä viidestä matkapuhelimen käyttäjästä ilmoitti lähettäneensä tekstiviestejä. Reilu puolet tekstiviestejä lähettäneistä ilmoitti lähettävänsä viikoittain alle 10 viestiä, mutta yksi neljäsosa keskimäärin yli 30 tekstiviestiä ja pieni osa sadasta kahteensataan tekstiviestiä. Lähes kaikki 15-29-vuotiaat olivat lähettäneet tekstiviestejä, mutta sitä vanhemmissa ikäryhmissä on eroja miesten ja naisten kesken. Alle 50-vuotiaista naisista korkeintaan yksi kymmenestä matkapuhelimen käyttäjästä ei lähettänyt tekstiviestejä kun vastaavanikäisistä miehistä tekstiviestejä käyttämättömiä oli lähes kolmannes. 60-74-vuotiaiden miesten ja naisten kesken tekstiviestien käytössä ei ollut juurikaan eroja; niitä käytti vajaa puolet matkapuhelimen käyttäjistä.

15-19-vuotiailla tyypillisin tekstiviestien määrä viikossa oli 15-20 viestiä, kuten myös 20-29-vuotiailla naisilla. Sen sijaan 20-29-vuotiaat miehet lähettivät useimmiten 8-14 viestiä viikossa. Iän myötä tekstiviestien keskimääräinen kappalemäärä viikossa vähenee siten, että 40-59-vuotiaat lähettivät useimmiten keskimäärin 3-7 tekstiviestiä.

Alueittain tarkasteltuna on suuriakin eroja. Pääkaupunkiseudulla matkapuhelimen käyttäjistä 13 prosenttia ei käyttänyt tekstiviestejä, muissa suurissa kaupungissa heidän osuutensa oli 15, kaupunkimaisissa kunnissa 18 ja muissa kunnissa 28 prosenttia. Ikäryhmittäin alueiden välillä ei ole juurikaan eroja; kaikilla alueilla 15-19-vuotiaat lähettävät tyypillisimmin 15-20 viestiä viikossa. Sen sijaan yli 40 viestiä viikossa lähettäneiden osuus on pääkaupunkiseudulla lähes kaksinkertainen - 8 prosenttia tekstiviestejä lähettäneistä - muissa kunnissa asuviin verrattuna.

Noin puolet tekstiviestejä tutuille, kavereille ja sukulaisille lähettäneistä ilmoitti vaihtaneensa syksyn aikana viestejä korkeintaan viiden henkilön kanssa. Toisaalta noin 10 prosenttia tekstiviestejä kavereille lähettäneistä oli pitänyt yhteyttä syksyn aikana vähintään 20 tutun, ystävän tai sukulaisen kanssa. 15-19-vuotiaat naisilla oli useimmiten 11-20 tekstiviestikaveria ja samanikäisillä miehillä 6-10. Sitä vanhemmissa ikäryhmissä kavereiden määrä vähenee samaan tahtiin sekä miehillä että naisilla. Yli 50-vuotiaat lähettivät tekstiviestejä useimmiten 1-3 tutulle (kuvio 8).

Kuvio 8. Monelleko lähettänyt tekstiviestejä syksyn aikana, % matkapuhelimen käyttäjistä

kuva

Alueittain tekstiviestikavereiden määrä on lähellä tekstiviestien käytön jakautumaa. Pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa noin kolmasosa tekstiviestikavereita omaavista pitää yhteyttä yli 10 hengen kanssa, kun heidän osuutensa muilla alueilla on neljäsosa. Vastaavasti yhdestä kolmeen tekstiviestikaverin kanssa viestejä vaihtaneiden osuus vaihtelee pääkaupunkiseudun ja muiden suurten kaupunkien 17 prosentista kaupunkimaisten ja muiden kuntien 22-23 prosenttiin.

Pääkaupunkiseudulla asuvat 15-19-vuotiaat eivät yllättäen pidäkään yhteyttä suuren kaverijoukon kanssa; 45 prosenttia 15-19-vuotiaista piti yhteyttä yli 10 tekstiviestikaverin kanssa kun heidän osuutensa muissa kunnissa oli 66 prosenttia. Sen sijaan sitä vanhemmissa ikäryhmissä runsaasti tekstiviestikavereita tai -tuttuja omaavien osuus laski alueen kaupunkimaisuuden suhteessa.

Johtopäätöksiä

Kuluttajien hankinnat verkon kautta ovat edellisestä vuodesta lisääntyneet sekä määrällisesti että rahassa mitattuna. Puolessa vuodessakin verkkokaupasta hankkineiden määrä oli kasvanut noin 120 000 henkilöllä. Silti vasta 14 prosenttia 15-74-vuotiaista oli asioinut verkkokaupoissa kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Jo kolmasosa verkkokaupassa käyneistä oli asioinut vähintään kolme kertaa kolmen kuukauden aikana. Kolme neljästä Internetin käyttäjästä käy ikkunaostoksilla etsimässä tuote- ja palvelutietoja ennen varsinaista hankinnan tekemistä.

Myynti näyttää kohdistuvan pääasiassa tuotteisiin, jotka eivät ole päivittäisen elämän kannalta keskeisiä. Elintarvikkeita ja juomia hankkii verkon välityksellä vain aniharva. Palvelujen hankinta verkon välityksellä on kuitenkin tullut yhä suositummaksi. Pääsylippuja hankkineiden määrä kasvaa voimakkaasti, osan kasvusta selittää varmasti parantunut palvelutarjonta.

Sähköposti näyttää hieman yllättäen olevan enemmän aikuisten kuin nuorten väline ystävyyssuhteiden hoidossa. Nuoret käyttävät matkapuhelimen tekstiviestiviestejä kontakteihin aikuisia enemmän. Nuorten liikkuvaan elämänrytmiin aina käsillä oleva tekstiviesti sopii ilmeisesti paremmin kuin sähköposti, joka vaatii enemmän tekniikkaa ja jossa vastaanottavan osapuolen välitön tavoitettavuus on epävarma.

Lähde: Nettiostotutkimus marraskuu 2002, Tilastokeskus

Dosentti Juha Nurmela on Tilastokeskuksen haastattelu- ja tutkimuspalvelujen erikoistutkija, joka on selvittänyt suomalaisten tieto- ja viestintätekniikan käyttöä usean vuoden ajan.
Lea Parjo toimii erikoistutkijana Tilastokeskuksen yritysten rakenteet -yksikössä ja vastaa tietoyhteiskuntaa kuvaavien tilastojen kehittämisestä.

Mikä on verkkokauppaa?


Päivitetty 14.1.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi