Julkaistu: 7.1.2002

Vertailussa aluekehityksen kuvaajat

MENESTYKSEN MITTARIT

Aluekehityksestä, sen suunnasta ja nopeudesta kiistellään. Aluekehityksestä käytyä keskustelua on kuitenkin haitannut alueellisen kehityksen käsitteellinen utuisuus. Alueellista menestystä ei ole yksikäsitteisesti määritelty eikä yleisesti hyväksyttyä menestymisen mittaria ole toistaiseksi kehitetty.

Erkki Niemi

Alueiden pyrkimyksiä ja niiden keskinäistä paremmuutta kuvataan yhä useammin 'menestyksellä'. Alueiden tilanne muistuttaa yritysten, ja monien ihmistenkin pakonomaista menestymisen tavoittelua.

Yritysten menestymisen seurannalle on monia virallisia mittareita päivittäisistä pörssikursseista vuosittaisiin tilinpäätöksiin.

Alueiden menestymisen seurannalle ei ole samanlaisia virallisia mittareita kuten yrityksille. Taloudellisesti ja toiminnallisesti yhtenäiset alueet (vastaavat lähinnä seutukuntia) eivät juuri raportoi toiminnastaan alueensa asukkaille eivätkä muillekaan. Muutamat maakunnat ja seutukunnat ovat ryhtyneet tekemään omaa aluettaan koskevia katsauksia. Kattavan ja nopean raportoinnin ongelmana on yhtenäisten mittareiden puute ja alueiden välisten vertailujen ongelmat.

Yhtenäisin tiedoin alueiden menestystä ja niiden välistä kehitystä päästään vertailemaan vasta alueellisten tilastojen valmistuttua, jotka totaalitilastoina ja usein rekistereihin perustuvina ovat hitaita.

Alueiden menestykselle ei ole yhteisesti sovittuja mittareita. Aluetutkijat ovat kyllä kehitelleet menestymisen tutkimiseksi ja kuvaamiseksi joukon mittareita. Myös aluetilastojen ja -indikaattoreiden kehittämisen yhteydessä on syntynyt tarve luoda menestyksen eri puolia kuvaava mittaristo.

Neljä mittariryhmää

Seuraavassa tehdään yhteenveto eräistä viime vuosien aikana kehitetyistä menestyksen mittareista. Käsitteen 'menestys' olemuksen ja sisällön selvittely sivuutetaan tässä yhteydessä. Menestys toimii eräänlaisena kokoavana teemana, jonka alle on kerätty erilaisia menestymiseen liittyviä mittareita. Esiteltyjen tutkimusten ja indikaattoreiden nimet kuvaavat mittareiden laajaa kirjoa.

Esiteltävät menestysindikaattorit on ryhmitelty neljään ryhmään.

Yhden muuttujan perinteiset

Yhden muuttujan mittarit ovat perinteisiä tilastoindikaattoreita, joissa muuttujan tuoreinta arvoa verrataan vertailuvuoden arvoon tai vuosittaisten muutosten keskiarvoon.

Mahdollisten muuttujien laajasta joukosta vertailuun on otettu kolme: tuotannon muutosta kuvataan alueellisella bruttokansantuotteella (bkta), työllisyyttä työllisten määrän muutoksella ja väestömuutos on väestömäärien muutos.

Suhteuttamalla toiseen

Suhteutetuissa mittareissa tarkkailtavan muuttujan arvo suhteutetaan toiseen muuttujaan, jotta mittarin tuottama tulos saadaan ajallisesti ja alueellisesti vertailukelpoiseen muotoon. Menestystä kuvaavia suhteutettuja mittareita on viisi. Bkta asukasta kohti on yleisimmin käytetty aluekehityksen mittari, suurelta osin EU-ohjelmakytkentänsä vuoksi. Työllisyysaste kuvatessaan työllisten osuutta työikäisestä väestöstä on työvoiman aktiivisuusasteen mittari. Taloudellinen huoltosuhde laajentaa tarkastelun koskemaan koko väestön jakautumista "huollettaviin" ja "huoltajiin". Tulot voidaan näkökulmasta riippuen suhteuttaa alueen asukkaiden, kotitalouksien tai tulonsaajien määrään tai laskea ne kulutusyksikköä kohti. Myös käytetty tulokäsite riippuu kuvauksen tarkoituksesta. Ensitulo tulonsaajaa kohti kuvaa alueen tulotasoa, kun taas käytettävissä olevaa tuloa asukasta kohti voidaan pitää alueen elintasomittarin osana. Kuntatalouden menestyksellisyyttä kuvataan vuosikatteen prosenttiosuudella poistoista.

Yhdistämällä useita

Yhdistetyissä ja synteettisissä mittareissa on useita muuttujia, joista eri menetelmin muodostetaan yksi yhteinen mittaluku. Btv-indikaattorissa yhdistetään kolme muuttujaa: tuotanto (bkta), työllisyys ja väestö. Indikaattori muodostetaan siten, että lasketaan kunkin muuttujan vuosittaiset muutokset. Vähentämällä muutoksista koko maan muutos, saadaan muuttujan poikkeama maan kehityksestä. Btv-indikaattori on keskimääräisten vuosipoikkeamien keskiarvo. Elinvoimaisuusindeksin laskenta on kaksivaiheinen. Aluksi kahdeksan muuttujan maksimiarvot merkitään 100:ksi, johon muita verrataan. Toisessa vaiheessa muuttujien keskiarvot merkitään 100:ksi ja lasketaan kunkin alueen muuttujien keskiarvo. Alueellista menestystä kuvaava mittari on synteettinen. Menestystekijöiksi valittujen muuttujien - aluetalous, työpaikka- ja väestökehitys, huoltosuhde sekä osaaminen - tilan ja muutoksen sijalukujen pisteytyksen avulla laskettu rankingpisteiden summa on menestymisen mittari. Kilpailukykyindeksi on neljän osatekijän - inhimillisen pääoman, innovatiivisuuden, keskittymisen ja saavutettavuuden - muodostamien osaindeksien painottamaton keskiarvo. Alueen kilpailukykyä verrataan koko maan kilpailukykyyn, joka saa arvon 100.

Tutkimuksesta laaditut

Tutkimuksellisia mittareita esitellään kolme. Tehokkuustutkimuksessa käytetään viittä tuotantomallia, joiden panoksia vaihdellaan. Korkeimman tehokkuuden alueet saavat tehokkuusluvun 100 %, johon muita alueita verrataan. Tehokkuustarkastelu koskee vain markkinatuotantoa.

Aluetalouden kehitys jaetaan shift-share-analyysissä kolmeen komponenttiin: rakenne- ja aluekomponenttiin sekä kansantalouden kasvuun, joka on kaikille alueille sama. Rakennekomponentti on alueen hypoteettisen ja koko maan kasvun erotus (toimialarakenteen vaikutus). Aluekomponentti on alueen toteutuneen ja hypoteettisen kasvun erotus (aluevaikutus).

Kolmantena tutkimuksellisena mittarina esitellään hyvinvoinnin alueellisia eroja, erityisesti huono-osaisuutta koskeva tutkimus. Tutkimus ei kuitenkaan tuota yhtä huono-osaisuutta kuvaavaa tulosta, vaan joukon faktoreita tutkimukseen liittyvistä ilmiöistä ja niiden välisistä suhteista. Tutkimuksesta on mittaritaulukkoon otettu tieto- ja osaamisintensiivisyyttä kuvaava synteettinen mittari, joka tyypiltään ja muodostamistavaltaan sukua alueelliset menestystekijät mittarille.

Mittaritaulukossa on kunkin mittarin lukema (arvo) ja alueen sijaintia osoittava järjestysluku. Kaikkien menestymismittarien yhteenvetona esitetään alueiden sijaintia osoittavien järjestyslukujen keskiarvo.

Menestyksen mittarien paremmuutta vaikea arvioida

Menestysmittareiden lukemat ja seutukuntien järjestys (Excel-tiedosto)


Päivitetty 7.1.2002

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi