Tietoaika: Marraskuu 1999
Sisältö
- Vuosi 1999 ja kaikki hyvin...
- Tilastokeskus kerää kuntatiedot Internetin kautta, Koulutustilastojen verkkoversio kansainväliseen levitykseen
- Runsaita lomakesateita Eurooppaan - Suomessa pouta jatkuu
- Sekasorrosta EU:n porteille
Yksi pienimmistä ja nuorimmista - Tuloerot kasvavat kaupungeissa
- Työ taajamassa, yö maaseudulla
- Kotimaan katsaus
Valtion varat kasvoivat, velat vähenivät
Tuotanto kasvoi edelleen elokuussa
Lomien ajoitus osasyynä hitaampaan kasvuun elokuussa
Rakennusluvat vähenivät, tiedoissa epävarmuutta
Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat pari prosenttia
Rakentaminen ja palvelualat kovemmassa vauhdissa kuin teollisuus
Liiketoiminnan suhdannekuvaajat yhteen uudessa taulussa
Lisää väkeä työmarkkinoille
Työelämän muutokset uhkana tasa-arvolle
Korot laskivat, bensiini kallistui
Sepelvaltimotauti vie yhä eniten miehiä - Kansainvälinen katsaus
EU-kansalaiset eivät lisäänny mutta kasvavat
Tanskalaiset töissä
Suomen työvoimakustannukset kasvoivat eniten euroalueella
Euroinflaatio vakaasti 1,2 prosenttia - Kuuselan kuviot
Suhteellisen mutkikasta
Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja
Vuosi 1999 ja kaikki hyvin...
Vuoden 2000 tietotekniikka-ongelmista on kirjoitettu miltei jo kyllästymiseen asti. Tuntuu kuitenkin, että vasta viime aikoina on alettu päästä asiaan, kun keskustelu aiheesta on alkanut kiinnostaa muitakin kuin tietotekniikka-alan asiantuntijoita.
Kaikkialla viranomaiset ja yritykset julistavat olevansa tietotekniikaltaan yhteensopivia vuoden 2000 kanssa. Vakuutteluista huolimatta erilaiset gallup-tutkimukset osoittavat, että kansalaiset ovat asiasta huolissaan. Esimerkiksi Australiassa tehdyn tuoreen gallup-tutkimuksen mukaan yli 40 prosenttia kansalaisista epäilee lentoliikenteen toimivuutta, lähes kolmasosa epäilee pankkijärjestelmän toimivuutta jne.
Samat tahot, jotka vakuuttelevat kaiken olevan kunnossa, tekevät kuitenkin varasuunnitelmia mahdollisten ongelmien varalta. Öljy-yhtiöt varautuvat polttoaineiden kysynnän kasvuun vuoden lopulla. Tietotekniikka-alan yritykset ovat perustaneet yhteisiä informaatiokeskuksia tietoteknisten (eli ns. y2k) ongelmien ilmaantumisen varalta. Keskuspankit ovat laatineet varajärjestelmiä rahamarkkinoiden likviditeetin turvaamiseksi vuoden vaihteessa. Yhdysvallat ja Venäjä ovat perustaneet ydinasejärjestelmien toimivuutta seuraavan yhteisen tarkkailukeskuksen Coloradoon. Jos riskit olisivat olemattomat, tuskin tällaisiin kustannuksia aiheuttaviin varasuunnitelmiin ryhdyttäisiin.
Vuosi 2000 -ongelma on laajenemassa tietoteknisestä ongelmasta selvästi myös tiedotusongelmaksi. Jos kansalaisia ja markkinaosapuolia ei saada vakuuttuneiksi ongelman ennaltaehkäisystä, tuntuvimmat y2k-vaikutukset voivat aiheutua markkinoiden odotuksista ja niiden tuomista käyttäytymisen muutoksista.
Nämä käyttäytymisen muutokset näkyvät jo markkinoilla. Monet kansainväliset tietotekniikka-alan yritykset ovat viime aikoina raportoineet y2k-vaikutuksista osavuosikatsauksissaan. Esimerkiksi IBM on ilmoittanut, että y2k-ongelma heikentää sen tuloskehitystä tämän vuoden lopulla ja ensi vuoden alussa. Sijoittajien uskotaan siirtävän sijoituksiaan vuosi 2000 -ongelman kannalta turvallisempiin kohteisiin. Reaalitalouteen ennustetaan ylimääräistä varastosykliä kuluttajien varustautumisen myötä. Myös viimeaikainen korkokehitys osoittaa, että markkinoiden hinnoittelema y2k-riski ei ole aivan mitätön.
Erään amerikkalaisen arvion mukaan liki puolella maailman itsenäisistä maista on kohtalainen tai suuri riski tietoteknisiin y2k-ongelmiin. Ongelmamaiden joukkoon luetellaan esimerkiksi Venäjä, Kiina, Indonesia ja Ukraina. Kehitysmaat ovat yleensä jäljessä valmistautumisessaan, joskin niiden riippuvuus tietotekniikasta on vähäisempää. Kehittyneimmistä maista esimerkiksi Japani, Italia ja Saksa käynnistivät y2k-valmistautumisensa muita teollisuusmaita myöhemmin. Kun maakohtaiset erot valmistautumisessa ovat näinkin suuret, kansainvälisen kaupan ja rahoituksen tietojärjestelmät voivat olla hyvin riskialttiita häiriöille.
Rahoitussektorilla y2k-riskit lienevät suurimmat, mutta toisaalta pankkisektori ilmeisesti on valmistautunut näihin ongelmiin muita aloja huolellisemmin. Tietoteknisiä ongelmia voi ilmaantua myös esimerkiksi vesi- ja energiahuollossa, liikenteessä, sairaaloissa ja eräissä julkisissa palveluissa. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten on kaikkialla todettu olevan jäljessä y2k-valmistautumisessaan.
Luotettavan tiedon saaminen y2k-ongelmasta tuntuu olevan lähes mahdotonta. Monilla tahoilla on ollut insentiivejä tämän ongelman yliarviointiin ja joillakin taas sen aliarviointiin. Vasta vuoden vaihteen jälkeen tiedetään, missä laajuudessa riskit toteutuivat. Jos huonosti käy, ongelmien mittasuhteet voivat olla aika suuret. Esimerkiksi englantilainen vakuutusyhtiö Lloyds on arvioinut, että y2k-ongelman kustannukset voivat maailmanlaajuisesti nousta tuhansiin miljardeihin dollareihin. Kun pöly on laskeutunut lakimiehillä riittää työtä tämän laskun suuntaamisessa oikeille omistajille. Arvostelun kohteena olisivat ennen kaikkea kehittyneimpien maiden hallitukset ja suuret tietotekniikka-alan yritykset. Toivotaan kuitenkin, että kaikki menee hyvin.
PS. Tilastokeskus käynnisti oman y2k-valmistautumisensa syksyllä 1996. Laitteistot, ohjelmistot ja tietoliikenneverkot on tarkistettu, samoin alun kolmattasataa tilastojärjestelmäämme. Olemme luottavaisia.