Tietoaika: Lokakuu 1999
Sisältö
- Näkymiä 2000-luvun Euroopalle
- Tilastotori on tilastotiedon sähköinen kauppapaikka
- Työvoimakustannukset Suomessa EU:n keskitasoa
- Kuluttajien vuosisata
Sata vuotta sitten satsattiin kahviin ja sokeriin
Auton ja mainonnan vuosisata - Menestys- ja menetystarina
- Väestöennuste - menneisyyden peili
- Kotimaan katsaus
Vankilatuomiot lisääntyivät ensi kertaa sitten vuoden 1990
Yksityinen kysyntä pitänyt bkt:n kasvussa
Lomat laskivat, säät nostivat teollisuustuotantoa
Teollisuusyritysten liikevaihto viime vuoden tasolla
Asuntoja rakenteille runsaasti
Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi 13 prosenttia keväällä
Palvelualojen liikevaihto kasvoi 4 prosenttia maalis-toukokuussa
Kuluttajilla luottamusta ja säästöjä
Työllisiä 85 000 enemmän kuin vuotta aiemmin
Ansioiden vuosinousu alkuvuonna 2,8 prosenttia
Korkojen lasku hillitsi inflaatiota elokuussa
Alle puolet ylioppilaista sai opiskelupaikan
Helteet suosivat matkailua - Kansainvälinen katsaus
Ruotsi ja Suomi satsaavat eniten tutkimustoimintaan
Y2K-indeksi ennakoi eniten ongelmia Venäjälle ja Filippiineille
EU-työttömyydessä jyrkät erot Ahvenanmaalta Andalusiaan
Teollisuuden tuottajahinnat nousussa
Henkilöautojen tuotanto putosi 38 miljoonaan - Kuuselan kuviot
Visuaalisuus on osa ihmistä
Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja
Näkymiä 2000-luvun Euroopalle
Suomessa on viime aikoina vaadittu politiikkaan lisää politiikkaa. Tämäkin lienee heijastumaa siitä, että taloudelliset olot ovat parantuneet ja vakiintuneet. Halutaan nähdä vaihtoehtoja. Ehkä siinä on sitäkin, että vähitellen alkaa olla varaa lähestyä ongelmia entistä laajemmasta perspektiivistä eikä tarvitse tyytyä hätäisiin osaratkaisuihin.
Kun maailma monimutkaistuu, kokonaisuuksien ymmärtäminen tulee kuitenkin entistä vaikeammaksi. Tämä asettaa uusia vaatimuksia paitsi poliitikoille myös tutkijoille ja tilastovirastoille. Yksittäinen sirpaletieto on kyettävä asettamaan laajempiin kokonaisuuksiin. Todennäköisesti myös paineet kasvavat siihen suuhtaan, että talouden, yhteiskunnan ja ympäristön tilastokuvaukset pitää tulevaisuudessa kytkeä entistä kiinteämmin toisiinsa. Kokonaisuuksien hahmottamisen vaikeus tulee hyvin esiin äskettäin julkaistussa skenaariotutkimuksessa ”SCENARIOS EUROPE 2010”, jota lukuisa joukko EU-komission virkamiehiä on parin vuoden ajan huolellisesti valmistellut. Siinä on haettu entistä täydellisempää ja monipuolisempaa kuvaa tulevaisuudesta ja siihen vaikuttavista keskeisistä kehitysvoimista, arvoista ja ideologioista.
Kovin helposti kokonaisuudet eivät kuitenkaan komissionkaan skenaarioista aukene. Esimerkiksi vaihtoehtoisten tulevaisuudenkuvien todennäköisyyksistä ei skenaariotekniikalle ominaisesti mainita mitään. Nykyisten trendien jatkumiseen perustuvaa skenaariota ei edes esitetä mm. siksi, että monilta osin näiden trendien pysyvyyteen ei uskota. Eletään siis jonkinlaista murrosta ilman varmuutta siitä, mihin suuntaan talouden ja yhteiskunnan avaintrendit ovat kääntymässä. Mutta juuri tämän vuoksi tarvitaankin vaihtoehtoskenaarioita.
On luonnollista, että esimerkiksi globalisaatio, teknologia ja väestön ikääntyminen ovat tekijöitä, joita ilman tulevaisuutta ei kyetä valaisemaan. Mielenkiintoista tässä on se, että esimerkiksi globalisoitumista ei nähdä täysin väistämättömänä ja peruuttamattomana ilmiönä. Teknologian ja talouskasvun välinen yhteys pysyy arvoituksena tämänkin tutkimuksen jälkeen. Nykylaajuisen EU:n väestömäärä alkaa näillä näkymin vähetä vuoden 2025 jälkeen ja yli 80-vuotiaat ovat lähivuosikymmeninä nopeimmin kasvava ikäryhmä. Arviot väestön ikääntymisen vaikutuksista eläkkeisiin ja terveydenhuoltoon lienevät kohtuullisen luotettavia. Vaikutuksia työmarkkinoille on hankalampi arvioida.
Sosiaaliset painotukset ovat hyvin esillä EU-virkamiesten tutkimuksessa. Perinteiset kotitalous- ja perherakenteet ovat pirstoutumassa. Individualismi nostaa päätään. Yleinen suvaitsevaisuus uusia käyttäytymismuotoja kohtaan on lisääntymässä. Myös suhtautuminen politiikkaa ja uskontoa kohtaan on muuttumassa. Tyytymättömyys edustuksellista demokratiaa kohtaan ilmenee mm. äänestysaktiivisuuden laimenemisena. Väitetään, että kiinnostus politiikkaan ei sinänsä ole laskenut, sen sijaan haetaan entistä aktiivisempia ja suorempia poliittisen vaikuttamisen muotoja. Myös uskonnollisuus hakee uusia ilmenemisen muotoja.
Terrorismi sekä järjestäytynyt ja kansainvälistyvä rikollisuus ovat todellisia ja kasvavia ongelmia, kuten viime kuukausien tapahtumatkin ovat osoittaneet. Siirtolaisuus ja tuloerojen nopea kasvu muiden muassa ruokkivat rikollisuutta. Kansainväliset konfliktit ovat muuttuneet valtioiden sisäisiksi ongelmiksi siitäkin huolimatta, että itsenäisten valtioiden lukumäärä on pitkällä aikavälillä ja etenkin parina viime vuosikymmenenä merkittävästi kasvanut. Trooppisten metsien katoaminen on ongelma, samoin biodiversiteetin aleneminen ja pohjavesivarojen niukentuminen. Talouskasvun vaikutukset ympäristöön eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä. Monet talouden ympäristöpäästöt pienenevät bkt:n ja elintason noustessa. Sama pätee energiankulutukseen; korkealla bkt per capita –tasolla energiankäyttö merkittävästi tehostuu. Teknologian kehittymisellä voi sittenkin olla ratkaiseva merkitys energia- ja ympäristöongelmien ratkaisussa.
Komission skenaariotutkimuksen sisältö ei suuresti yllätä. Samat asiat ovat esillä, kuin lukuisissa muissa vastaavissa tulevaisuusselvityksissä. Painotukset ehkä hieman eroavat. Tutkimuksen tulevaisuusvaihtoehdot lienevät toki hyödyllistä luettavaa yhteiskunnan ja bisnes-maailman päättäjille ja miksei valistuneille kansalaisillekin.
Tärkeintä tässä ei ilmeisesti olekaan sisältö vaan itse prosessi, jonka avulla vaikutetaan mielialoihin. Jos EU-hallinto ja ehkä -politiikkakin ovat jonkinasteisessa suvantovaiheessa, silloin tämäntapaiset ympäristökuvaukset voivat hyvinkin avata näkemään uusia suuntia. Suomessa lamavuosina aloitetut tulevaisuusselonteot eduskunnalle ovat aika onnistuneesti palvelleet samaa tarkoitusta.