Tietoaika:Syyskuu 1996
Sisältö
- Relander: Aluetilastot kehittyvät, kysyntä kasvaa
- Tietoa tiedosta
Rahoitustilinpito nopeutuu vuodella
Onko metsä viljelty vai ei?
Vesitilit työn alla EU:ssa - Kuuselan kuviot
Yhteydet ja erot esiin - Verokarhun kahmaisu vaihtelee alueittain
- Harmaantuvat ammattiryhmät
- Olipa kerran tulevaisuudessa: Tarinankertoja
- Virtuaalitoreilla pystytetään jo kojuja
- Pienet korjaavat potin
- Anglosaksit kestosuosikkeja
- Kirja maistuu lamassakin
- Kotimaan katsaus
EU-rahat 1995: Suomi saaja, Ruotsi ja Itävalta maksajia
Teollisuustuotanto kasvoi vuoden alkupuoliskolla 1,7 prosenttia
Asuntojen hinnat nousivat selvästi huhti - kesäkuussa
Euroopassa enemmän rikkaita kuin Pohjois-Amerikassa
Saksan säästäjillä eniten valinnan varaa
Pankit toipuvat pari vuotta muuta Pohjolaa jäljessä
Uusista EU-maista vain Suomessa ruoka halpeni selvästi
Kuluttaja hyötynyt maatalouden tuottajahintojen romahduksesta
Syntyneitä vähemmän, kuolleita enemmän
Liikennekuolemat vähenivät edelleen
Avioerot vähenivät alkuvuonna - Ulkomaan sivut
Kehitysapu pienimmillään 20 vuoteen
Kuusi miljardia täyteen tällä vuosikymmenellä
Nuorten tupakointi yleisintä Suomessa
Hollannissa osa-aikaiset palvelevat
Belgialaiset kuluttavat eniten energiaa - Kansainvälinen katsaus
Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja
Aluetilastot kehittyvät, kysyntä kasvaa
Alueellisen tilastotiedon kysyntä kasvaa. Siitä pitävät huolen muiden muassa EU-jäsenyyden tuoma alueiden roolin korostuminen sekä käynnissä olevat kotimaiset hankkeet aluehallinnon ja alueellisen kehittämisen uudelleenorganisoimiseksi. Myös yrityssektorin kansainvälistyminen ja siihen liittyvä toimintojen ja toimipaikkojen uudelleensijoittaminen lisäävät luotettavan aluetiedon tarvetta.Informaatioalan nopea kehitys on viime vuosina parantanut myös alueellisen tilastotiedon tarjontaa - niin määrällisesti kuin laadullisesti. Alue- ja paikkatietokannat ovat juuri nyt tilastoalan voimakkaimmin kasvavia osa-alueita kaikkialla teollisuusmaissa. Uudet telemaattiset palvelut, hallinnollisten rekistereiden käytön tehostuminen ja tietokantojen yhdistelymahdollisuuksien paraneminen avaavat aivan uudentyyppisiä näkökulmia alueanalyysien tekemiseen.
Tilastokeskuksen aluetietokanta(ALTIKA) sisältää lähes 80 000 aikasarjaa; jokaisesta kunnasta on keskimäärin noin 20 000 yksittäistä tietoa. Kunnittaisia tietokantoja voidaan hyödyntää myös erilaisten levyketietokantojen muodossa. Tilastokeskuksen menestystuote SuomiCD on postinumeroalueittainen tietokanta, jota muiden muassa yritykset ovat alkaneet kaäyttää runsaasti myynnin, markkinoinnin ja toimipaikkojensa sijainninohjauksen tarpeisiin.
Paikkatietojärjestelmän kehittämisen Tilastokeskus käynnisti jo 1980-luvun jälkipuoliskolla. Tämän hankkeen ansiosta Tilastokeskuksella on nyt varsin kattavat ja luotettavat paikkatietoaineistot, tilastoalan asiantuntemus ja uusin paikkatiedonhallinnan välineistö. Järjestelmän avulla voidaan tutkia alueittaisia kehitystrendejä, kuvata alueiden ominaisuuksia, löytää tietyn tyyppisten kuluttajien alueet ja ja etsiä paras sijainti palveluille. Numeerisessa muodossa olevat alueiden raja-aineistot mahdollistavat tiedon käsittelyn myös erilaisilla karttaohjelmilla.
Myös hallinnollisten ja muiden rekistereiden käytön tehostuminen tilastollisiin tarkoituksiin on merkittävästi parantanut aluetilastojenkin tarjontaa. Esimerksi 1980-luvun lopulla rekisteripohjaiseksi muuttunutta työssäkäyntilastoa voidaan pitää eräänlaisena vallankumouksena alueittaisen tiedon tuotannossa. Se kertoo kyseisen alueen ja toimialan työpaikkamäärät, työntekijöiden koulutusrakenteen jne. Voimassa olevat työsuhteet kyetään yhdistämään esimerkiksi yritys- ja toimipaikkarekisterin toimipaikkatietoihin tai rakennus- ja huoneistorekisterin sijaintitietoihin.
Eri tietolähteiden kytkennät tarjoavat kokonaan uudenlaisia näkö- ja lähestymiskulmia alueellisenkin kehityksen tarkasteluun. Useiden tietolähteiden käytöllä päästään laajaan tarkastelunäkökulmaan. Yhä suurempi osa tilastokysynnästä kohdistuu useammasta tilastoyksiköstä koottavaan tietoon.
Juuri hallinnollisten rekisteriaineistojen tehokkaan hyödyntämisen ansiosta Suomen aluetilastot ovat kansainvälisestikin verrattuna korkeatasoisia ja yksikkökustannuksiltaan edullisia käyttäjälle. Tilastotarjonta kehittyy nyt sellalista vauhtia, että tilastojen käyttäjienkin on syytä olla varuillaan; toistaiseksi vasta harvat yritykset ja organisaatiot kykenevät hyödyntämään nykyaikaisia informaatiopalveluita. Tietojärjestelmistään huolta pitävä yritys hankkii näin helposti ratkaisevan kilpailuedun.