Tietoaika: Elokuu 2001

Sisältö

  • Työn ilosta ja huolista
  • Kansainvälinen katsaus

  • Joka 25. ihminen on jalkapalloilija
    Ahvenanmaalla vähiten työttömiä
    Korkein vesiputous Venezuelassa
  • Seitsemännes suomalaisista kuuluu kesämökin omistavaan asuntokuntaan
  • Etelä-Savosta neljännes vettä

  • Yksityiset urheilu- ja liikuntapalvelut ongelmallisessa kilpailutilanteessa
    Kävelylenkkeily suosituinta liikuntaa
  • Oma talous pysyy, maan talous voipuu
  • Itä-suomessa luottamus pinnassa

  • Koko maasta kuukausittain, maakunnista neljännesvuosittain
    Kuntien päättäjät vielä keväällä optimisteja
    Aluebarometri kehityksen puntarina
  • Kotimaan katsaus

  • Kasvu hiipui ensi kertaa viiteen vuoteen
    Teollisuustuotanto supistui edelleen
    BKT:n tarkistettu kasvu viime vuonna 5,7 %
    Nopein kasvu etelässä ja Pohjois-Pohjanmaalla
    Teollisuus kasvoi 18 % viime vuonna
    Asunto-osakekaupan kasvu pysähtyi viime vuonna
    Asuntojen hinnat nousivat hieman alkuvuodesta
    Tietojenkäsittelypalvelujen rakennemuutos jatkui vuonna 2000
    Tukkukaupan liiketoiminta tehostui vuonna 2000
    Työllisyysaste 71,4 prosenttiin
    Inflaatio hidastui kesäkuussa 3,0 prosenttiin
    Vientihinnat laskivat kuukaudessa 0,7 %
    Yöpymiset majoitusliikkeissä vähenivät 3 % toukokuussa
    Tiekuolemat lisääntyivät
  • Tilasto-opisto

  • Lävistäjällä luettavaksi
    Henkilötunnuksen käyttöönotto mullistaa väestötutkimuksen
    Oletko kokonainen kulutusyksikkö?

Tietoaika 8/2001 pdf-muodossa (916 kt)


Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja

Työn ilosta ja huolista

Kun tukka alkaa harmaantua ja askel lyhentyä, on aika tehdä johtopäätöksiä. Vanhan sananlaskun mukaan nuorena on vitsa väännettävä. Omalla kohdallani olen vääntämässä vitsaa siten, että jätän työtehtävät syyskuun 2001 alussa. Mieluusti jään muistelemaan menneitä rankkoja vuosia, jotka ovat silti monelta osin olleet erittäin nautittavia.

Aloittaessani Tilastokeskuksen pääjohtajana vajaat 10 vuotta sitten asetettiin tavoitteeksi kehittää virasto maailman parhaimpien tilastovirastojen joukkoon. Tänä päivänä, myöskin kansainvälisten kollegojen piirissä, Tilastokeskuksen katsotaan monilla tilastoalueilla edustavan maailman edistyksellisimpiin kuuluvaa tilastointia. Tilastokeskuksen tietoja ja asiantuntemusta käytetään yhä enemmän yhteiskunnallisen päätöksenteon, elinkeinoelämän, kansalaisten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen samoin kuin erilaisten ennustajien toimesta, sekä kansainvälisesti muiden maiden tilastoinnin kehittämisessä.

Alueita, joilla Tilastokeskuksen voi sanoa toimineen uranuurtajana ovat mm. tietoyhteiskuntatilastot, ympäristötilastot ja lyhyen ajan suhdannetilastot.

Myös väestölaskennat, koulutustilastot ja hinta- ja palkkatilastot ovat sellaisia, joista meillä on usealle muulle maalle annettavaa. Kulttuuritilastoistammekin voimme olla ylpeitä. Talous- ja aluetilastojen piirissä on viime vuosina, sekä EU:n vaikutuksesta että muusta kehityksestä johtuen, ollut erityisen paljon kehitystyötä. Kansantalouden tilinpitoon ym. taloustilastointiin liittyvässä kehittämisessä olemme kuitenkin pysyneet eurooppalaisessa eturintamassa. Näissäkin tilastoissa Suomi on maa, johon kohdistuvat EU:n moitteet ja parannusehdotukset ovat olleet varsin vähäisiä muihin jäsenmaihin verrattuna. Työvoimatilastoista on kotimaassa aika ajoin virinnyt runsaastikin keskustelua. Niiden kehittämistä viime vuosina ovat säädelleet EU:n tarpeet ja ne kestävät hyvin eurooppalaisen vertailun. Lisäksi Tilastokeskuksessa on viime aikoina voimakkaasti panostettu elektronisen tietovaraston pohjalta lähtevään palveluun, jonka tulokset alkavat näkyä sekä viraston oman tilastoinnin että ulkopuolisten verkkoasiakkaidemme käytössä.

Tilastolaitosten keskinäistä laatua on viime vuosina alettu yhä enemmän mitata. Tänä päivänä kansainväliset järjestöt, tilasto-organisaatiot, tiedonkäyttäjät ja tutkimuslaitokset arvioivat alati eri organisaatioiden laatua. Näin myös laatuasiantuntijaorganisaatiot. Mikään kansallinen virallisen tilaston tuottaja ei ole paras kaikilla tilastotuotannon lukuisilla osa-alueilla. Ei Suomen Tilastokeskuskaan.

Myöskään tilastotuotannon organisaatio ei ole ongelmaton. Sen ja tilastojen kehittäminen on aikaa vaativaa työtä. Vuosi sitten Pohjoismaat asettivat Tilastokeskuksen ehdotuksesta työryhmän pohtimaan tilastojen kehittämistarpeita lähimmän 10 vuoden aikavälillä. Miten pitää kuvata ympäristöä, rikollisuutta, sosiaalisia oloja, muuttuvaa taloutta, rikkautta, köyhyyttä, tuloeroja ja monia muita asioita alati muuttuvissa olosuhteissa? Siinäpä haasteita seuraajalleni, jonka keskeisenä tehtävänä on yleisjohdon ja organisaation kehittämispäätösten ohella ideointi.