Tietoaika: Toukokuu 1998
Sisältö
- Talouskasvun rajat koetuksella
- Tietoa tiedosta
Työttömyysluvut pienevät - Mafian inflaatio Venäjällä
Venäjällä murhayritys, Suomessa törkeä pahoinpitely - Suuryritysten työllisyydestä lähes neljännes ulkomailla
- Julkiset hankintamarkkinat EU:n sisämarkkinoiden
toimivuuden koetinkivi
EU:n julkisista hankinnoista kolmannes Saksasta - Talouden sydänkäyrä näyttää rajut piikit ja kasvun kaudet
- Kotimaan katsaus
Teollisuuden ympäristönsuojelumenot kasvussa
Vuokrapyynnöt korkealla Helsingissä
Maatilojen tulokset maataloudesta alenivat
Teollisuus edelleen huippuvauhdissa
Vähemmän konkursseja, enemmän uhanalaisia työpaikkoja
Asuinrakennuslupien kuutiot vähenivät
Autokauppa kasvussa
Yrittäjät tyytyväisimpiä talouskehitykseen
Työpaikkoja lisää rakennuksille ja liike-elämää palvelemaan
Asuminen isoin inflaation tekijä
Väkiluku laskuun vuoden 2020 jälkeen
Tieliikenteen uhrit vähenivät yli viidenneksen - Kansainvälinen katsaus
Suomi kilpailukyvyltään maailman valtioista neljäs
Työttömyys väheni 10,3 prosenttiin
EU:hun muuttanut Välimeren maista 5 miljoonaa ihmistä
Huipputekniikan alueet Saksassa - Kuuselan kuviot
Otannan isän edustava kohtalo -
Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja
Talouskasvun rajat koetuksella
Kuluva vuosi on Suomessa käynnistynyt edelleen lähes yksinomaan hyvillä talousuutisilla. Vii-meisimätkin suhdannetilastot viittaavat tuotannon ja työllisyyden ripeän kasvun jatkumiseen. Inflaatio-odotukset ovat viime kuukausina pikemminkin alentuneet ja talouden ulkoinen tasapaino näyttää ent-sestäänkin vahvistuneen. Erityisesti kuluttajien odotukset ovat korkealla. Yritykset takovat huipputu-losia ja pörssi rikkoo ennätyksiä.
Esimerkiksi tehdasteollisuuden tuotanto ylitti tammi-helmikuussa yli 9 prosentilla vuotta alemman ta-sonsa. Työllisten määrä lisääntyi tammi-maaliskuussa yli 50 000 henkilön vuosivauhdilla. Pelättyä in-flaation ja korkotason nousua ei ole tapahtunut. Rahapolitiikan eräänä ohjenuorana toimiva pohjain-flaatio on edelleen kaukana kahden prosentin tavoiterajasta. Alkuvuoden vaihtotaseylijäämä on yllät-tänyt ennustajat suuruudellaan.
Myös kansainväliset näkymät näyttävät jatkuvan verraten myönteisinä. OECD:n ja IMF:n tuoreimpien arvioiden mukaan Aasian finanssikriisin vaikutukset maailmantalouteen voivat sittenkin jäädä melko vähäisiksi. Euroopan elpyminen korvaa Aasian taantuman vaikutuksia. Alhaiset korot ja mm. öljyn pit-kään jatkunut alennusmyynti ovat tukeneet teollisuusmaiden talouskasvua.
Miten pitkään tällainen 4-6 prosentin talouskasvu voi Suomessa ylipäätään jatkua? Ennen lamaa ta-lustieteilijät olivat melko yksimielisiä siitä, että yli 3 prosentin talouskasvu johtaa ennen pitkää inflaati-oon. Lama toki vapautti kasvuresursseja, jotka nyt kuitenkin on saatu jo paaosin uuteen käyttöön. Li-säksi lamavuosien todettiin pysyvämminkin heikentäneen talouden potentiaalista kasvukykyä. Nyt on takana jo neljä liki 5 prosentin kasvuvuotta ja suhdanne-ennusteet lupaavat pari vuotta lisää.
Suomessa onkin käynnissä eräänlainen uuden talousopin kokeilu. Meillä talouden kasvurajoja koetel-laan kuitenkin selvästi korkeammin kasvuprosentein kuin useimmissa muissa teollisuusmaissa.
Kun perinteisiin käsitteisiin nojaavan taloustieteen selitysvoima on heikentynyt, on Euroopassakin alettu puhua uudesta talousopista, uuden talouden paradigmasta. Se nojaa selityksensä ratkaisevasti markkinoiden globalisoitumiseen ja teknologian kehitykseen, jotka ovat luoneet suotuisan, itseään vahvistavan kasvudynamiikan. Lisäksi tätä kasvudynamiikkaa on monissa maissa tuettu varsin uusli-beraaIilla talouspolitiikalla.
Toistaiseksi tämän uuden talousopin selitysvoima on kestänyt. Talouksien kasvupotentiaali näyttää todellakin olevan suurempi kuin mitä tähän mennessä on ehkä ymmärretty.
Tällainen lähes loputonta menestystä lupaava talousoppi tietenkin kiehtoo yritysmaailmaa, sijoittajia ja poliitikkoja. Toiveet ja odotukset ovat nousseet pilviin, mikä näkyy meilläkin erityisesti pörssissä, jossa eletään lähes samantapaisessa ylitoiveikkaassa mielentilassa kuin vuosikymmen sitten.
Suomen talouskokeilu voi kuitenkin kompastua juuri näihin epärealistisen korkeisiin odotuksiin. Pörssin ylikuumeneminen on jo tosiasia ja se vaarantaa ennen pitkää myös reaalitaloudellisen tasapainon. Esimerkiksi vuokra- ja asuntomarkkinoiden ylikuumeneminen ei liene enää kaukana. Teollisuuden keskeiset alat ovat jo jonkin aikaa toimineet lähes täyskapasiteetilla ja uusia investointisuunnitelmia on harvinaisen vähän. Työmarkkinoidenkin ylikuumeneminen voi olla edessä nopeammin kuin uskotaan.
Kokemuksemme talouden ongelmien hoitamisesta euro-olosuhteissa ovat perin vähäiset. Tällaisessa tilanteessa tarvitaan erityista valppautta myönteisen kehityksen turvaamiseksi.