Tietoaika: Maaliskuu 2000
Sisältö
- Lehmätkin lentävät...
- Maailman ensimmäinen suhdannetiedon WAP-palvelu
Matkalla mobiiliin informaatioyhteiskuntaan - Tietoyhteiskunta jakaa suomalaisia
- Yksi reikä yhä leveämmässä ja paksummassa puhelinpeitossa
- Tiedon tulvassa purjehtimisen taito
- Hiuskarvan varassa
- Kotimaan katsaus
Kuudes kasvun vuosi laman jälkeen
Teollisuus vauhditti kasvua joulukuussa
Kuntarintamalta ei mitään uutta
Teollisuustuotanto kasvoi joulukuussa ennätyksellisesti
Uusi pikaennakko: teollisuus kasvoi tammikuussa 6,5 prosenttia
Teollisuusyritysten liikevaihto kasvoi 11 prosenttia...rakennusyritysten 7 prosenttia
Tuontihinnat nousseet vuodessa jo yli 12 prosenttia
Palvelualat edelleen tasaisessa kasvussa
Suomalaisten luottamus talouteen vahvistui tammikuussa
Maa-aineskuljetusten määrä kasvoi vuoden viimeisellä neljänneksellä
Vastavalmistuneiden työllisyys parantunut kaikilla koulutusasteilla
Naisten asema työmarkkinoilla vaikeutui 90-luvulla
Ansioiden vuosinousu loka-joulukuussa 2,5 prosenttia
Inflaatio tammikuussa 2,2 prosenttia
Majoitusliikkeiden yöpymismäärä kasvussa kuudetta vuotta peräkkäin
Tammikuun tieliikenteessä kuoli 26 ihmistä - Kansainvälinen katsaus
Sosiaaliturvamenojen osuus EU:n taloudesta pieneni edelleen
Yksityinen kulutus veti EU:n talouskasvua
Ipeiros köyhin, Lontoo vaurain
Puolet ruotsalaisista saa eläkettä 60-vuotiaana
Ruotsiin Emmoja ja Oscareita - Kuuselan kuviot
Järjestystä esityksiin
Tietoaika 3/2000 pdf-muodossa (669 kt)
Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja
Lehmätkin lentävät…
Viime vuoden lopussa Helsingin pörssin markkina-arvo oli runsaat 2 000 miljardia markkaa, kun bruttokansantuotteen arvo viime vuonna oli 718 miljardia markkaa. Epäsuhde tulevaisuuden odotusten ja toteutunutta kehitystä kuvaavien faktatietojen välillä saattaa olla melkoinen.
Nykyisellä kurssitasolla pörssin markkina-arvo on lähes kolminkertainen bruttokansantuotteeseen verrattuna. Tämä edustaa ilmeisesti kaikkien aikojen kansainvälistä huippua, sillä vastaava suhde esimerkiksi USA:ssa on noin kaksinkertainen ja useimmissa Euroopan maissa pitkälti alle 100 prosenttia. Vielä 1990-luvun alkuvuosina pörssin markkina-arvo oli Suomessakin vain 10-15 prosenttia kansantuotteesta. Pitkän ajan keskiarvo USA:sta on noin 50 prosenttia. Toki kannattaa muistaa, että Suomen poikkeuksellinen tilanne selittyy osin tietotekniikka-ilmiöllä ja sillä, että teknologia-osakkeiden osuus pörssin arvosta on suurempi kuin ilmeisesti missään muussa maassa.
Talouden uudet painotukset näkyvät myös informaatio-ilmastossa. Viime vuodet ovat olleet varsin otollista aikaa kaikenlaisille tulevaisuutta peilaaville lennokkaille tarinoille. Mennyttä kehitystä kuvaavat tilastotiedot eivät oikein jaksa kiinnostaa samaan aikaan, kun pörssianalyytikot lataavat huimia kasvuodotuksia ja iltapäivälehdet luettelevat päivittäin uusia optio- ja pörssimiljonäärejä. Talouslehdet ovat täynnä internettiä ja ns. uutta taloutta koskevia artikkeleita. Tämä ilmaston muutos on osaltaan vauhdittanut teknologia- ja internet-osakkeisiin liittyvää 'hypeä', joka nyt markkinoilla ehdottomasti vallitsee. Pörssi ei toki ole merkityksetön ilmiö reaalitaloudenkaan kannalta. Pörssin kehitys vaikuttaa yhä enemmän yritysten, kotitalouksien ja koko kansantalouden käyttäytymiseen. Ja näyttää siltä, että pörssikursseista on tullut tärkeä lisämuuttuja myös talouspolitiikkaan. Pörssikehityksen tuoman vaikutuksen erotteleminen esimerkiksi viime vuoden kansantalouden tilinpitoluvuista on kuitenkin perin hankalaa.
Yrityksille pörssi on tarjonnut nopeasti laajenevan pääomalähteen, jonka tukemana yksityiset investoinnit ovat Suomessakin kasvaneet viime vuosina yli kaksinkertaista vuosivauhtia bkt-kasvuun verrattuna. Esimerkiksi pienten teknologiayritysten mahdollisuudet saada pääomia ovat parantuneet. Investointien nopea kasvu on puolestaan vauhdittanut tuottavuuden ja tuotantopotentiaalin nousua. Pörssi ja etenkin USA:n pörssi ovat olleet avainasemassa myös globaalien tuotantoresurssien suuntautumisessa uudelleen kylmän sodan päättymisen jälkeen.
Toinen pörssin vaikutuskanava kulkee odotusten ja ns. varallisuusvaikutuksen kautta yksityiseen kulutukseen. USA:ssa kotitalouksien kulutuskysyntä on viime vuosina kasvanut nopeammin kuin käytettävissä olevat reaalitulot. Säästämisaste on painunut miinuksille samalla, kun kotitalouksien osakesijoitusten arvo on noussut. Lähes puolella amerikkalaisista kotitalouksista on pörssivarallisuutta, jonka kasvusta arviolta 3-4 prosenttia suuntautuu kulutukseen.
Suomessakin arvopaperisäästäminen on viime aikoina nostanut suosiotaan kotitalouksien sijoitusmuotona. Jopa lainavaroin tapahtuva pörssisijoittaminen on taas yleistymässä 1980-luvun lopun malliin. Vaikka Suomessakin kotitalouksien sijoitusten arvo on tuntuvasti noussut, tämä ei ilmeisesti ole vielä lisännyt kulutuskysyntää. Vaikutus on voinut olla jopa päinvastainen, sillä nouseva kurssitaso on houkutellut 'löysää rahaa' kulutuksesta pörssiin. Viime vuonna sekä kaupan myynti että yksityisen kulutuksen kasvu jäivät ennakoitua heikommiksi. Myös kotitalouksien säästämisaste menee Suomessa päinvastaiseen suuntaan kuin esimerkiksi USA:ssa. Hyvä pörssikehitys on vauhdittanut myös työsuhdeoptioiden realisointia, mikä viime vuonna nosti kansantalouden palkkasummaa noin 4 miljardilla markalla.
Nykytilanne antaa eväitä varsin ristiriitaisiin johtopäätöksiin. Voidaan väittää, että korkeat pörssikurssit heijastavat talouden hyviä kasvunäkymiä ja yritysten korkeita voitto-odotuksia. Mutta ovatko nämä odotukset Suomessa niin paljon paremmat kuin muualla. Ja toisaalta voidaan myös perustellusti väittää, että pörssiin liittyvät odotukset ovat irtautuneet reaalimaailmasta ja historiallisista suhteistaan.
Pörssin markkina-arvo kertoo myös siitä, että Suomen talouden riskit ovat kasvamassa. Taloutemme on nyt poikkeuksellisen herkkä mahdollisen pörssitaantuman finanssi- ja reaalivaikutuksille.