Tietoaika:Helmikuu 1996

Sisältö

  • Relander: Suhdanneveikkauksia laidasta laitaan
  • Valoa tilastoihin
    Aikasarja
  • Internet on myös tilastoverkko
    Tilastolaitokset Internetissä
  • Kuuselan kuviot
    Väreillä on väliä
  • Jäykistyneet työmarkkinat
    Puoli miljoonaa kadonnutta työpaikkaa Puolet työttömistä vuodessa pois kortistosta
  • Kuntien verotulot kasvaneet yli odotusten
  • Kehitysalueilla kovimmat säästötalkoot
  • Ruotsissä Pohjolan paras eläketurva
  • Väljä asunto ja kävelymatka töihin
    Keskustat vetävät väkeä ja nuorenevat
    Diplomaattikyydillä äänestäjien sydämeen
  • Asutus Ruotsissa Suomea keskittyneempää
    Suomen ja Ruotsin paikkatiedot yhdistetty
  • Kotimaan katsaus
    Hakkuuala kasvoi rajusti 1994
    Tyhjät kämpät käyttöön
    Luottamus talouteen vakaa, mutta maatiloilla synkkää
    Vaihtosuhde parani rutkasti viime vuonna
    Työttömyystrendit laskussa
    Uusista yrityksistä ei pika-apua
    Työttömyys periytyy
    Suomessa 9 500 ulkomaalaisperhettä
    Rikokset lisääntyivät
  • Ulkomaan sivut
    Huipputeknologian viennin kasvu Suomessa EU:n nopeinta
  • Kansainvälinen katsaus

Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja

Suhdanneveikkauksia laidasta laitaan

Suomen keskeiset talousluvut ovat ovat edelleen teollisuusmaiden äärilaidalla niin hyvässä kuin pahassa. Inflaatio on alhainen ja vaihtotase selvästi ylijäämäinen. Talouskasvumme on parina viime vuotena ollut teollisuusmaiden korkeimpia. Siitä huolimatta työttömyys on edelleen huippukorkea ja kokonaisuudessaankin taloutemme toimii poikkeuksellisen tuntuvasti tuotantomahdollisuuksiensa alapuolella.

Suomen elpyminen lamasta noudatteli alkuvaiheessa varsin perinteisiä kehityslukuja. Vienti on kasvanut arvoltaan lähes 90 % ja määrältään lähes 50 % vuoden 1991 tasolta. Neljässä vuodessa vientimäärät ovat lisääntyneet yli kaksinkertaisesti sen, mitä esimerkiksi 1980-luvulla kaikkiaan. Viime vuosina on itse asiassa koettu eräs voimakkaimmista viennin kasvuvaiheista sotienjälkeisenä aikana.

Myös talouden vakauttamiselle vuosikymmenen alussa asetetut tavoitteet ovat kutakuinkin toteutuneet. Taloutemme ulkopuolinen tasapaino on nyt parempi kuin ilmeisesti kertaakaan sotien jälkeen. Sekä kauppa- että vaihtotase ovat vahvistuneet yhteensä noin 40 miljardia markkaa vuoden 1990 tasolta. Ylijäämien ansiosta myös ulkomainen nettovelka on alkanut pienentyä. Inflaatiossa on siirrytty kertaheitolla teollisuusmaiden kurinalaisimpien maiden joukkoon.

Normaalisti vasta kotimaisen kysynnän vauhdittuminen on jalostanut viennin käynnistämän suhdannenousumme korkeasuhdanteeksi. Nyt sen sijaan että nousukausi olisi kypsymässä täyteen mittaansa, se onkin alkanut osoittaa hiipumisen merkkejä. Optimistit puhuvat vielä tilapäisestä kasvunotkahduksesta, pessimistit kuitenkin jo uudesta pysyvämmästä taantumasta.

Nyt ei ole koettu alkuunkaan sellaisia kasvulukuja kuin aikaisemmin nousukausien huipussa - siitäkin huolimatta, että nousua edelsi ennätyksellisen syvä lama. Vuosien 1994-95 kasvu on kompensoinut vasta 75-80 prosenttia bruttokansantuotteen lamavuosien supistumisesta; kotimaisen kysynnän vähenemisestä on korvautunut noin puolet ja työllisyysmenetyksistä vain runsas kymmenesosa. Talous on vielä pitkälti toistakymmentä prosenttia potentiaalisen kasvu-uransa alapuolella. Jos suhdannenousu todella jää tältä erää tähän, se jää kovin vajaaksi paitsi pituutensa myös voimakkuutensa ja sisäisen dynamiikkansa suhteen. Talouskasvun hiipuminen tekee hallaa paitsi työttömyystavoitteille myös valtiontalouden ja rahoitussektorin tervehtymiselle. Kotimarkkina-alan yritysten tervehtyminen on vasta alullaan. Taloutemme EMU-kuntoisuus on kyseenalaista siinäkin tapauksessa, että muodollisesti kriteerit lähivuosina täyttyisivätkin.

Enpä vähään aikaan muista tilannetta, jossa asiantuntijoidenkin suhdannearviot olisivat olleet näin hajallaan kuin ne nyt ovat. Toiveikkaita näkemyksiä perustellaan etenkin sillä, että aikaisempia suhdannetaantumia edeltäneet ennusmerkit nyt puuttuvat. Historiallisista aikasarjoista johdetuilla kertoimilla ei nyt kuitenkaan ole paljon painoarvoa, kun talousyksiköiden käyttäytyminen on monestakin syystä radikaalisti muuttunut. Toivotaan kuitenkin parasta.