Artikkelit ja blogikirjoitukset
Sisällysluettelo
Väestö ja perheet
- Nikander, Timo. Joka kymmenes avopariperhe päätyy vuosittain erilleen muuttoon.
(Tieto&trendit 26.11.2021) - Lipasti, Laura & Pietiläinen, Marjut. Rekisteröidystä parisuhteesta avioliittoon ja sisäisestä adoptiosta äitiyden vahvistamiseen – lakimuutokset tuovat perheiden moninaisuutta näkyviin tilastoissa.
(Tieto&trendit 30.6.2021) - Pietiläinen, Marjut. Suomalaisnuoret muuttavat omilleen eurooppalaisittain varhain – koronan vaikutuksia voimme vasta arvailla.
(Tieto&trendit 18.2.2021) - Pietiläinen, Marjut & Lipasti, Laura. Sateenkaariperheiden määrä kasvaa – osa perheistä jää tilastoissa yhä piiloon.
(Tieto&trendit 11.9.2020) - Falck, Elisa. Perhevapaauudistus tavoittelee hyvinvointia Ruotsin malliin.
(Tieto&trendit 3.9.2019) - Pietiläinen, Marjut & Pohjanpää, Kirsti. Lakimuutokset näkyvät sateenkaariväesön tilastoinnissa – samaa sukupuolta olevan kanssa avioliitossa 4 000 suomalaista.
(Tieto&trendit 24.6.2019) - Helminen, Marja-Liisa. Ulkomaalaistaustaiset ensisynnyttäjinä samanikäisiä kuin suomalaistaustaiset – mutta synnyttävät enemmän lapsia.
(Tieto&trendit 14.12.2018) - Keski-Petäjä, Miina. Tytöistä ja pojista polvi parantunut? Nuorten väestökehitys ja elinolot.
(Tieto&trendit 1/2017) - Pietiläinen, Marjut & Asikainen, Laura. Yksin asuvat ikääntyneet eivät mahdu yhteen muottiin
(Tieto&trendit 4/2016) - Sutela, Hanna. Lähi-idästä ja Afrikasta kotoisin olevien naisten kotoutumiseen kiinnitettävä huomiota.
(Tieto&trendit 2/2016) - Helminen, Marja-Liisa. Maahanmuuttajat muistuttavat sukupuolijakaumaltaan suomalaistaustaisia.
(Tieto&trendit 2/2016) - Nikander, Timo & Pietiläinen, Marjut. Kaupunkialueet vetävät nuoria asumaan yksin.
(Tieto&trendit 5/2015) - Helminen, Marja-Liisa. Suomi ja Ruotsi vastakohtapari maahanmuutossa.
(Tieto&trendit 3/2015) - Sutela, Hanna & Larja, Liisa. Yli puolet Suomen ulkomaalaistaustaisista muuttanut maahan perhesyistä.
(Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi tutkimus 2014. 15.10.2015. Helsinki: Tilastokeskus) - Pohjanpää, Kirsti. Sateenkaariperheet tuovat väriä tilastoihin.
(Hyvinvointikatsaus 3/2013) - Helminen, Marja-Liisa. Ulkomaalaistaustaiset äidiksi nuorempana.
(Väestölaskennan teemasivut 4.6.2013) - Hanifi, Riitta. Yksin asuvien miesten aika.
(Hyvinvointikatsaus 3/2012) - Sutela, Hanna. Aikuisuuteen siirtymisen ehdot muuttuvat.
(Hyvinvointikatsaus 1/2012) - Pajunen, Airi & Ruotsalainen, Kaija. Suuret ikäluokat eläkeiässä.
(Hyvinvointikatsaus 1/2012) - Nikander, Timo. Avioliiton suosio on hitaasti kasvanut.
(Hyvinvointikatsaus 2/2010) - Myrskylä, Pekka. Naisten ja miesten sosiaalinen liikkuvuus.
(Hyvinvointikatsaus 3/2009) - Nikander, Timo. Nuoret muuttavat omilleen yhä nuorempina.
(Hyvinvointikatsaus 1/2009)
Koulutus
- Loukkola, Anna. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus ammattikorkeakoulujen aloittaneissa on kasvanut.
(Tieto&trendit 13.5.2019) - Loukkola, Anna & Tuononen, Mika. Nuorten korkeakoulutukseen siirtyminen hidastunut.
(Tieto&trendit 3.4.2019) - Keski-Petäjä, Miina & Witting, Mika. Alle viidennes opiskelijoista opinnoissa joissa tasaisesti naisia ja miehiä – koulutusalojen eriytyminen jatkuu.
(Tieto&trendit 29.11.2018) - Witting, Mika & Keski-Petäjä, Miina. Vanhempien koulutus vaikuttaa lasten valintoihin.
(Tieto&trendit 2/2016) - Lehto, Anna-Maija. Kärsiikö Suomi ylikoulutuksesta?
(Tieto&trendit 23.1.2015) - Loukkola, Anna. Lamavuonna 1992 tutkinnon suorittaneet työllistyivät huonosti.
(Hyvinvointikatsaus 1/2012) - Repo, Aila. Väestö entistä koulutetumpaa − alueelliset erot edelleen suuria.
(Väestölaskennan teemasivut 15.3.2012) - Repo, Aila. Uudet sukupolvet entistä koulutetumpia.
(Hyvinvointikatsaus 1/2012) - Blomqvist, Irja. Suomalaisnuoret ovat osaavia mutta passiivisia kansalaisia.
(Hyvinvointikatsaus 3/2011) - Saarenmaa Kaisa & Virtanen, Vesa. Joustava korkeakoulujärjestelmä lisää koulutuksen tasa-arvoa.
(Hyvinvointikatsaus 3/2011) - Kaukonen, Ritva. Valtaosa uusista ylioppilaista viettää välivuoden opinnoista.
(Hyvinvointikatsaus 1/2009) - Kaukonen, Ritva. Miesten koulutustaso paranee hitaammin kuin naisten.
(Hyvinvointikatsaus 3/2009) - Ruuskanen, Timo. Toteutuuko tasa-arvo henkilöstökoulutuksessa?
(Hyvinvointikatsaus 3/2008)
Työelämä
- Sutela, Hanna. Kiinteä työaika yleisempi miehillä, epätyypilliset työajat nuorilla ja vanhoilla. (Tieto&trendit 4.4.2022)
- Sutela, Hanna. Toiset kukoistavat, toiset kuormittuvat - koronan vaikutukset työoloihin ovat moninaisia. (Tieto&trendit 20.12.2021)
- Laine, Pekka. Naiset ja miehet edelleen eri ammateissa - segregaatio voimakasta myös suurimmissa kaupungeissa.
(Tieto&trendit 22.6.2021) - Attila, Henna. Työpaikkojen tasa-arvosuunnittelu ei täytä kaikkia tasa-arvolain vaatimuksia.
(Tieto&trendit 8.3.2021) - Sutela, Hanna. Koronakriisin työllisyysvaikutuksia on tarkasteltava sukupuolen mukaan - tällä kertaa iskut osuivat erityisesti naisiin.
(Tieto & trendit 17.12.2020) - Keva, Juho. Kriittisten ammattien työntekijöistä 67 prosenttia on naisia.
(Tieto&trendit 8.12.2020) - Sutela, Hanna. Suomalaisten naispalkansaajien kiire korostuu eurooppalaisessa vertailussa.
(Tieto&trendit 24.11.2020) - Sutela, Hanna. Palkansaajilla on Suomessa hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä - etenkin miehillä.
(Tieto&trendit 24.11.2020) - Immonen, Jere & Sutela, Hanna. Työoloprofiilit paljastavat jakautumisen: miehet selvästi yleisemmin "hyvissä töissä" kuin naiset.
(Tieto&trendit 9.9.2020) - Immonen, Jere. Työaikojen järjestely on selvästi helpompaa miehille kuin naisille - erot ovat monen tekijän summa.
(Tieto&trendit 31.8.2020) - Nieminen, Tarja. Kumpi joustaa – työ vai perhe?
(Tieto&trendit 5.12.2019) - Keyriläinen, Marianne. Perhevapaan vaikutus naisten urakehitykseen kielteisempi korkeakoulutetuilla.
(Tieto&trendit 5.12.2019) - Sutela, Hanna. Naispalkansaajien jaksamisongelmien roima kasvu yllätti myös työolotutkijan.
(Tieto&trendit 19.2.2020) - Nieminen, Tarja. Kumpi joustaa – työ vai perhe?
(Tieto&trendit 5.12.2019) - Keyriläinen, Marianne. Perhevapaan vaikutus naisten urakehitykseen kielteisempi korkeakoulutetuilla
(Tieto&trendit 5.12.2019) - Taskinen, Pertti. Palkansaajanaisten työaika piteni kilpailukykysopimuksen myötä.
(Tieto&trendit 18.11.2019) - Lukkarinen, Henri. Vastentahtoiset osa-aikatyöt yleistyneet 2010-luvulla.
(Tieto&trendit 31.10.2018) - Sutela, Hanna. Pitkät työajat hankaloittavat perheen ja työn yhteensovittamista.
(Tieto&trendit 4/2015) - Pärnänen, Anna. Sunnuntaityö – kuka sitä tekee?
(Tieto&trendit-blogi 14.9.2015) - Lehto, Anna-Maija. Onko ammatinvaihtoon pakko varautua?
(Tieto&trendit-blogi 22.5.2015) - Lehto, Anna-Maija. Työelämän pitkä kaari - työolot yhä riippuvaisempia kansainvälisestä kehityksestä.
(Tieto&trendit 4/2015) - Larja, Liisa. Naisten ja miesten työaika vertailussa.
(Hyvinvointikatsaus 3/2012) - Lehto, Anna-Maija. Tarpeettomat uhkakuvat pilaavat työilmapiiriä.
(Tieto&trendit-blogi 16.12.2014) - Lehto, Anna-Maija. Hyviä uutisia työurien tasa-arvosta.
(Tieto&trendit-blogi 3.5.2013) - Rapo, Markus. Työuria pidennettävä etenkin keskeltä.
(Tieto&trendit 1/2013) - Larja, Liisa. Suomalaisten työaika Euroopan lyhyimpiä.
(Hyvinvointikatsaus 3/2012) - Myrskylä, Pekka. Koulutustaso selittää työurien pituutta.
(Tieto&trendit 6/2012) - Myrskylä, Pekka. Hyvin koulutetuilla pisimmät työurat.
(Hyvinvointikatsaus 1/2012) - Hanifi Riitta. Suomalaiset tekevät melko paljon vapaaehtoistyötä.
(Hyvinvointikatsaus 3/2011) - Keinänen, Päivi. Taloustaantuma heikentää nuorten työmahdollisuuksia.
(Hyvinvointikatsaus 2/2010) - Hulkko, Laura. Nuoret haluaisivat lisää työtä, moni olisi valmis myös vähentämään.
(Hyvinvointikatsaus 1/2010) - Myrskylä, Pekka. Naisten ja miesten työllisyys on kehittynyt maakunnissa eri suuntiin.
(Hyvinvointikatsaus 2/2009) - Hulkko, Laura. Opiskelijoiden työnteossa on sukupuolieroja.
(Hyvinvointikatsaus 1/2009) - Hulkko, Laura & Piispa, Minna. Työväkivalta on yleistä terveys- ja sosiaalialojen ammateissa.
(Hyvinvointikatsaus 3/2009) - Maliranta, Mika ja Napari, Sami. Perhevapaista eniten epäsuoria kustannuksia yrityksille.
(Tieto&trendit 6/2007)
Talous ja toimeentulo
- Okkonen, Kaisa-Mari. Miehet ja naiset tuloluokkakuvassa – sekä tulot että tuloerot ovat miehillä naisia suuremmat.
(Tieto&trendit 19.3.2021) - Kajantie, Mira. Omaisuustulot kasvattavat sukupuolten välistä tuloeroa – ja tuovat etenkin miehille taloudellista turvaa myös eläkkeellä.
(Tieto&trendit 18.8.2020) - Artimo, Erika. Taitettu indeksi ei tasaa sukupuolten välistä eroa eläkkeissä.
(Tieto&trendit 19.11.2019) - Pehkonen, Sampo. Tilastomuutoksella vaikutus sukupuolten väliseen palkkaeroon.
(Tieto&trendit 6.9.2019) - Lindroos, Pontus, Luomaranta, Henri & Nurmi, Satu. Tasa-arvo ja tulonjako ulkomaankaupassa – globalisaatio on miehistä touhua. (Tieto&trendit 14.8.2019)
- Aalto, Kristiina. Yksin asuvilla miehillä suuremmat ruokamenot kuin yksin asuvilla naisilla.
(Tieto&trendit 22.5.2019) - Lipasti, Laura. Ulosottovelallisten määrä kasvussa – yhä useammin ulosotto koskee naisia.
(Tieto&trendit 10.4.2019) - Nurmela, Juha. Nuoret hyödynsivät kauppojen pidentyneitä aukioloaikoja.
(Tieto&trendit 16.5.2016) - Pärnänen, Anna. Itsensätyöllistäjien tulotaso on alhainen.
(Tieto&trendit 4/2015) - Sauli, Hannele. Naisten ja miesten väliset tuloerot lapsiperheissä.
(Hyvinvointikatsaus 1/2014) - Pärnänen, Anna. Kotihoidontuen puolituksella vähäinen vaikutus.
(Tieto&trendit-blogi 24.3.2014) - Pehkonen, Sampo. Palkkaa passin perusteella.
(Hyvinvointikatsaus 3/2013) - Kouvonen, Seppo. Pääkaupunkiseudun palkat ovat toista maata.
(Hyvinvointikatsaus 4/2012) - Lehto, Anna-Maija. Eläketavoite on saavutettavissa.
(Hyvinvointikatsaus 1/2012) - Ylikännö, Minna ja Österbacka, Eva. Sukupuoli, kotityöt ja taloudellinen riippuvuus.
(Hyvinvointikatsaus 3/2012) - Idman, Mika. Naiset aiempaa vaativammissa tehtävissä − palkkapussi ennallaan.
(Tieto&trendit 6/2011) - Airio, Ilpo & Niemelä, Mikko. Köyhyys ei periydy yhtä paljon naisille ja miehille.
(Hyvinvointikatsaus 2/2010) - Sarpila, Outi & Räsänen, Pekka. Naisten ja miesten kauneuskulutus muuttuu hitaasti.
(Hyvinvointikatsaus 2/2010) - Ruotsalainen, Pekka. Suurituloisuus on pysyvämpää kuin pienituloisuus.
(Hyvinvointikatsaus 1/2010)
Terveys
- Pajunen, Airi. Lasten kuolleisuus jatkaa alenemistaan, mutta nuorten kuolleisuudesa on huolestuttavia piirteitä. (Tieto&trendit 18.2.2022)
- Penttilä, Irmeli. Viina tappaa työikäisiä.
(Hyvinvointikatsaus 2/2011)
Turvallisuus
- Haapakangas, Kimmo & Näsi, Matti & Pietiläinen, Marjut. Lisääntyikö lähisuhdeväkivalta korona-aikana? (Tieto&trendit 11.4.2022)
- Haapakangas, Kimmo. Vanhempien lapsiinsa kohdistama väkivalta väheni koronavuonna – avopuolisoiden väliset teot kasvoivat eniten.
(Tieto&trendit 1.6.2021) - Haapakangas, Kimmo. Parisuhdeväkivallasta tehdyt ilmoitukset lisääntyivät kevään aikana.
(Tieto&trendit 14.7.2020) - Haapakangas, Kimmo. Nuorten miesten rikollisuus on laskussa.
(Tieto&trendit 8.5.2018) - Haapakangas, Kimmo. Lähestymiskieltojen määrä on laskussa.
(Tieto&trendit 7.12.2017) - Hulkko, Laura & Piispa, Minna. Työväkivalta on yleistä terveys- ja sosiaalialojen ammateissa.
(Hyvinvointikatsaus 3/2009)
Valta ja päätöksenteko
- Lipasti, Laura. Naisten osuus yhtiöiden hallituksissa hienoisessa kasvussa – lupaavin kehitys naisenemmistöisissä pörssiyhtiöissä.
(Tieto&trendit 18.5.2021) - Fredriksson, Sami. Äänestäneet eduskuntavaaleissa 2019.
(Vaalitilastot 24.5.2019) - Fredriksson, Sami & Ruotsalainen, Kaija. Ehdokkaiden ja eduskuntaan valittujen tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2019.
(Vaalitilastot 29.4.2019) - Katainen, Antti & Keski-Petäjä Miina & Lipasti, Laura. Naisten osuus yritysten ylimmässä johdossa kasvaa hitaasti.
(Tieto&trendit 14.12.2017) - Fredriksson, Sami. Äänestäneet kuntavaaleissa 2017. (Vaalitilastot 5.5.2017)
- Ruotsalainen, Kaija. Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi kuntavaaleissa 2017.
(Vaalitilastot 27.4.2017) - Linna-Koski, Päivi. Lasikatto on ohuin Pohjoismaissa.
(Tieto&trendit 1.6.2016) - Keski-Petäjä, Miina & Katainen, Antti. Miehet yliedustettuina johtotehtävissä ja työelämän ulkopuolella.
(Tieto&trendit 29.10.2015) - Keski-Petäjä, Miina & Katainen, Antti & Pietiläinen, Marjut. Nais- ja miesjohtajien erot perheellisyydessä tukevat miesjohtajuutta.
(Tieto&trendit 4/2015) - Keski-Petäjä, Miina. Nuoret naiset menestyivät ”miehisissä” vaaleissa.
(Tieto&trendit-blogi 21.4.2015) - Ruotsalainen, Kaija. Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2015.
(Vaalitilastot) - Winter, Lasse. Eduskuntavaaliehdokkaiden sosioekonominen tausta vaikuttaa merkittävästi valintaan
(Tieto&trendit 3/2015) - Ruotsalainen, Kaija. Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi kunnallisvaaleissa 2012.
(Vaalitilastot) - Keski-Petäjä, Miina. Naiset ja miehet kunnallisvaaleissa 2012.
(Vaalitilastot) - Hellsten, Villiina. Naiset ehdokkaina ja äänestäjinä (PDF, 152 kt, 6 s.)
(Hyvinvointikatsaus 1/2006) - Wass, Hanna. Helsinkiläiset nuoret miehet äänestivät aktiivisesti eduskuntavaaleissa.
(Hyvinvointikatsaus 3/2011) - Lehto, Anna-Maija. Naiset valtaavat esimiespaikkoja.
(Hyvinvointikatsaus 3/2009) - Teema: Tasa-arvo: Naiset johdossa
(Hyvinvointikatsaus 4/2003)
Ajankäyttö ja vapaa-aika
- Pääkkönen, Hannu. Arjen raskaus koskettaa nyt aiempaa enemmän myös miehiä.
(Tieto&trendit 19.2.2020) - Hanifi, Riitta. Yhteydenpito ystäviin lisääntynyt, vanhempiin vähentynyt.
(Tieto&trendit 28.11.2019) - Hanifi, Riitta & Pääkkönen, Hannu. Isälle koti ja perhe tärkeintä – lasten kanssa etenkin liikutaan.
(Tieto&trendit 8.11.2019) - Pääkkönen, Hannu. Kotityöt – rutiinia ja velvollisuutta vai myös huvia ja harrastusta?
(Tieto&trendit 28.10.2019) - Hanifi, Riitta. Sosiaaliset suhteet järjestäytyvät uudelleen.
(Tieto&trendit 1/2015) - Pääkkönen, Hannu. Tasa-arvo etenee pohjoisessa.
(Tieto&trendit 4-5/2010)
Koronakriisi
- Haapakangas, Kimmo & Näsi, Matti & Pietiläinen, Marjut. Lisääntyikö lähisuhdeväkivalta korona-aikana?
(Tieto&trendit 11.4.2022) - Sutela, Hanna. Toiset kukoistavat, toiset kuormittuvat - koronan vaikutukset työoloihin ovat moninaisia.
(Tieto&trendit 20.12.2021) - Keski-Petäjä, Miina& Lipasti, Laura & Pietiläinen, Marjut. Koronakriisi on lisännyt hieman enemmän naisten huolia.
(Tieto&trendit 22.12.2020) - Sutela, Hanna. Koronakriisin työllisyysvaikutuksia on tarkasteltava sukupuolen mukaan - tällä kertaa iskut osuivat erityisesti naisiin.
(Tieto & trendit 17.12.2020) - Keva, Juho. Kriittisten ammattien työntekijöistä 67 prosenttia on naisia.
(Tieto&trendit 8.12.2020)
Yleistä tasa-arvotilastoinnista
- Tuomaala, Tiina. Tekla Hultin rikkoi lasikattoja toimittajana, tohtorina ja tilastoalalla.
(Tieto&trendit 13.8.2021) - Keski-Petäjä, Miina. Tilastoja naisista, miehistä ja heteropareista? Miksi moninaisuus jää virallisissa tilastoissa usein piiloon.
(Tieto&trendit 26.6.2019) - Kolttola, Leo. Pelastavatko indikaattorit maailman.
(Tieto&trendit 1/2016) - Ahlqvist, Kirsti. Kaksi sosiaalitilastoinnin uranuurtajaa - Vera Hjelt ja Tekla Hultin.
(Tieto&trendit 4/2015) - Nieminen, Tarja. Hyvinvointi edellyttää tasa-arvon ja sosiaalisen pääoman lisäämistä.
(Tieto&trendit 4/2015) - Pietiläinen, Marjut. Tasa-arvoinen suomineito, osa 1.
(Tieto&trendit 6-7/2006) - Pietiläinen, Marjut. Tasa-arvoinen suomineito, osa 2.
(Tieto&trendit 8/2006)
Päivitetty 25.10.2022