Syntyvyys

Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisille syntyi vuonna 2020 yli 6 700 lasta. Tällä sivulla tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten syntyvyyttä syntyperä-muuttujan kautta. Suomalaistaustaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti äidin syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on taustamaa henkilön oma syntymävaltio. Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi.

Elävänä syntyneet 1990-2020 äidin syntyperän mukaan

Elävänä syntyneet 1990-2019 äidin syntyperän mukaaan

Vuonna 2020 Suomessa syntyi yli 6 700 lasta äideille, jotka olivat ulkomailla syntyneitä (eli ns. ensimmäisen polven) ulkomaalaistaustaisia. Tämä on noin 14,5 prosenttia kaikista vuoden aikana syntyneistä lapsista. Sekä ulkomaalaistaustaisille äideille syntyneiden lasten määrä että suhteellinen osuus kaikista lapsista ovat kasvaneet viime vuosina. Suomessa syntyneille (eli ns. toisen polven) ulkomaalaistaustaisille syntyneiden lasten määrä on vielä melko pieni. Heille syntyi noin 190 lasta vuonna 2020.   

Kokonaishedelmällisyysluku ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla ja koko väestöllä 1990-2020

Kokonaishedelmällisyys ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla ja koko väestössä iän mukaan vuosina 1990-2019

Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi laskennallisesti elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät samoina kuin laskennan perusteena olevana vuonna.

Ulkomailla syntyneiden (eli ensimmäisen polven) ulkomaalaistaustaisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,8 vuonna 2020, joka on korkeampi kuin koko väestön (kaikki naiset) luku 1,4. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten kokonaishedelmällisyysluku on laskenut tasaisesti 1990-luvulta, jolloin se oli 2,5:n tietämissä. Silloin tosin laskennan perusteena oleva ulkomaalaistaustaisille syntyneiden lasten määrä oli vielä pieni. Esimerkiksi vuonna 1990 vain vajaa 700 ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaista naista synnytti lapsen.

Kokonaishedelmällisyysluku ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla taustamaan mukaan 2000-2003 ja 2017-2020

Kokonaishedelmällisyysluku ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla taustamaan mukaan vuosina 2000-2003 ja 2016-2019

Yllä olevassa kuviossa on esitetty kokonaishedelmällisyysluvut ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisilla taustamaan mukaan kahdelta eri ajankohdalta, 2000–2003 ja 2017–2020. Kuvioon on valittu 20 suurinta taustamaaryhmää, joilla hedelmällisyysikäisten (15–49-v.) naisten määrä oli suurin vuosina 2011–2014.

Hedelmällisyys on varsin korkea niillä naisilla, joiden varsinaisessa taustamaassakin (=vanhempien syntymämaa, tai jos tieto puuttuu, henkilön oma syntymämaa) hedelmällisyys on korkea (ks. myös taulukko alla). Korkea kokonaishedelmällisyysluku oli mm. somalialais-, irakilais- ja jugoslavialaistaustaisilla. Matalin hedelmällisyysluku oli mm. niillä naisilla, joiden taustamaa oli Kiina, Vietnam ja Unkari. Kokonaishedelmällisyysluku oli näillä ryhmillä 1,0–1,1 eli pienempi kuin suomalaistaustaisilla. Joidenkin ryhmien hedelmällisyys oli hieman korkeampi kuin taustamaassaan (mm. Ruotsi ja Ukraina), mutta osalla selvästi matalampi.

Jaksoon 2000–2003 nähden monien taustamaaryhmien hedelmällisyys oli jaksolla 2017–2020 alemmalla tai lähes samalla tasolla. On otettava huomioon, että monet ulkomaalaistaustaisten ryhmät ovat Suomessa pieniä, joten osa hedelmällisyyden vuosittaisesta vaihtelusta on satunnaista. Tästä syystä laskentaa varten on yhdistetty neljän vuoden tiedot ja laskettu niille yhteinen kokonaishedelmällisyysluku.

Vuoden 2017-2020 tiedot löytyvät myös alla olevasta taulukosta muiden aikasarjatietojen kanssa. Mukana on enemmän maita kuin kuviossa, eli 30 suurinta taustamaata 2011–2014 hedelmällisyysikäisten (15-49-v.) naisten määrän mukaan. Lisäksi taulukossa on vertailun vuoksi esitetty kokonaishedelmällisyysluku maahanmuuttajien taustamaissa. Taustamaiden tiedot ovat vuodelta 2019, ja osa niistä on arvioita.

 

Kokonaishedelmällisyysluku ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla taustamaan mukaan

  2000- 2003 2010- 2013 2014- 2017 2016- 2019 2017-2020 Kokonais- hedelmällisyys taustamaassa 2019*
Somalia 5,0 4,0 4,2 4,0 3,7 6,0
Marokko .. 4,1 4,0 3,8 3,5 2,4
Kongon demokraattinen tasavalta .. 3,6 3,9 3,3 3,2 5,8
Etiopia .. 2,2 2,8 2,8 3,0 4,1
Irak 3,9 3,2 2,9 2,7 2,8 3,6
Entinen Jugoslavia 2,6 2,7 2,7 2,7 2,7 ..
Turkki 3,4 3,2 3,1 2,8 2,6 2,1
Afganistan 2,4 2,7 2,6 2,5 2,4 4,3
Myanmar .. 2,4 2,0 2,2 2,2 2,1
Ruotsi 2,1 2,3 2,1 2,2 2,1 1,7
Romania 1,7 1,5 2,0 2,1 2,0 1,8
Ukraina .. 1,8 2,1 1,9 1,8 1,2
Bulgaria .. 2,0 1,8 1,7 1,8 1,6
Latvia 2,4 1,8 1,8 1,7 1,6 1,6
Filippiinit 2,0 2,1 1,7 1,5 1,5 2,5
Viro 1,7 1,8 1,7 1,5 1,5 1,7
Brasilia .. 1,8 1,7 1,5 1,5 1,7
Entinen Neuvostoliitto 1,8 1,7 1,4 1,5 1,5 ..
Saksa 1,3 1,3 1,4 1,5 1,5 1,5
Iran 1,8 1,6 1,3 1,4 1,4 2,1
Intia 2,2 1,6 1,6 1,3 1,4 2,2
Japani 1,4 1,5 1,5 1,3 1,4 1,4
Puola 1,1 2,0 1,7 1,4 1,3 1,4
Yhdysvallat (USA) 1,8 1,8 1,4 1,2 1,3 1,7
Venäjä 2,5 1,8 1,9 1,4 1,2 1,5
Thaimaa 2,3 1,9 1,6 1,4 1,2 1,5
Unkari 1,9 1,4 1,5 1,2 1,1 1,5
Vietnam 2,4 2,0 1,4 1,2 1,1 2,0
Kiina 1,5 1,4 1,4 1,1 1,0 1,7
Espanja .. 1,4 1,1 1,0 1,0 1,2
             
Ulkomailla syntyneet ulkom. taustaiset yht. 2,2 2,1 2,0 1,9 1,8  
Suomalais- taustaiset yht. 1,7 1,8 1,6 1,4 1,4  
Koko väestö 1,7 1,8 1,6 1,5 1,4  

* Osa luvuista on arvioita. Lähde: The World Bank