17.12.2015 Hanna Sutela

Ulkomaalaistaustaiset työelämässä

Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus 2014

Suomessa vuonna 2014 asuneet ulkomaalaistaustaiset työlliset toimivat työelämässä suurelta osin samoilla aloilla kuin suomalaistaustaiset. Ulkomaalaistaustaiset työllistyivät kuitenkin palvelu- ja myyntityöhön ja muiksi työntekijöiksi useammin kuin suomalaistaustaiset. Tämä vaikuttaa osaltaan siihen, että ulkomaalaistaustaisten palkansaajien työsuhde oli useammin määrä- tai osa-aikainen kuin suomalaistaustaisilla palkansaajilla. Myös ulkomaalaistaustaisten työajat ovat epätyypillisiä useammin kuin suomalaistaustaisten työajat.

Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos toteuttivat vuosina 2014–2015 Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointitutkimuksen (UTH). Käyntihaastatteluna toteutetun tutkimuksen tulokset edustavat 15–64-vuotiasta Suomessa vuonna 2014 vakinaisesti asunutta ulkomaista syntyperää olevaa väestöä. Tällä tarkoitetaan henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat ovat ulkomailla syntyneitä (Tilastokeskus, 2015a). Joukkoon kuuluu siis myös Suomessa syntyneitä niin sanottuja toisen polven maahanmuuttajia, Suomen kansalaisia ja lyhyen tai pitkän aikaa Suomessa asuneita henkilöitä. Tässä artikkelissa ryhmää kutsutaan ulkomaalaistaustaisiksi. Suomalaistaustaisiksi kutsutaan kaikkia niitä henkilöitä, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Tutkimuksen aineistonkeruu ja estimointitavat on kuvattu menetelmäselosteessa (Tilastokeskus, 2015 b). Tutkimusta ovat rahoittaneet sen toteuttajien lisäksi EU:n kotouttamisrahasto, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Ulkomaalaistaustaiset muodostivat noin kuusi prosenttia (144 000) kaikista 15–64-vuotiaista työllisistä vuonna 2014. He toimivat lähes kaikenlaisissa ammateissa. Ulkomaalaistaustaiset työskentelivät esimerkiksi johtajina, erityisasiantuntijoina, rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöinä sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöinä lähestulkoon yhtä yleisesti kuin suomalaistaustaiset (kuvio 1). Tämä näkyy, kun ammattirakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen vuoden 2010 ammattiluokituksen yksinumerotasolla.

Joiltakin osin ulkomaalaistaustaisten ammattirakenne kuitenkin poikkesi selvästi suomalaistaustaisten ammattirakenteesta. Ulkomaalaistaustaiset työskentelivät asiantuntija-ammateissa sekä toimisto- ja asiakaspalvelutyössä harvemmin kuin suomalaistaustaiset. ”Muut työntekijät”-ammatit olivat ulkomaalaistaustaisille sitä vastoin selvästi yleisempiä kuin suomalaistaustaisille. Myös palvelu- ja myyntityöntekijöinä työskentelee suhteellisesti useampi ulkomaalaistaustainen kuin suomalaistaustainen työllinen. Lähempi tarkastelu ammattiluokituksen kaksinumerotasolla näyttää, että vuonna 2014 ulkomaalaistaustaisia työllisiä oli suhteellisesti eniten siivoojina ja kotiapulaisina (ulkomaalaistaustaisten osuus 23 % kaikista), avustavina keittiö- ja ruokatyöntekijöinä (ulkomaalaistaustaisia 18 %) sekä palvelu- ja myyntityöntekijöinä (11 %).

Kuvio 1

Ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten 1564-vuotiaiden ammattirakenne vuonna 2004, %, Tilastokeskuksen ammattiluokitus 2010, 1-numerotaso*

Ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten 15–64-vuotiaiden ammattirakenne vuonna 2004, %, Tilastokeskuksen ammattiluokitus 2010, 1-numerotaso* 

* Ammattiluokituksesta ei näytetä pääluokkaa Sotilaat havaintojen pienen määrän vuoksi

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

Sukupuolen mukaan tarkasteltuna erot korostuvat. Kaikista työllisistä miehistä ulkomaalaistaustaisia oli seitsemän prosenttia vuonna 2014. Siivoojina toimivista miehistä kuitenkin noin 60 prosenttia ja avustavina keittiö- ja ruokatyöntekijöinä toimivista työllisistä miehistä noin puolet oli ulkomaalaistaustaisia. Ulkomaalaistaustaisten osuus ylitti 10 prosenttia kaikista työllisistä miehistä myös palvelu- ja myyntityöntekijöillä (16 %), terveydenhuollon työntekijöillä (esim. lähihoitajat) (13 %) sekä terveydenhuollon erityisasiantuntijoilla (esim. lääkärit) (12 %, havaintojen pienen määrän vuoksi tulos on suuntaa antava).

Kaikista työllisistä naisista viisi prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Siivoojina toimivista naisista ulkomaalaistaustaisia oli 17 prosenttia, teollisuuden ja rakentamisen avustavista työntekijöistä14 prosenttia ja avustavista keittiö- ja ruokatyöntekijöistä 10 prosenttia.

Taulukko 1

Ulkomaalaistaustaisen ja suomalaistaustaisen 15–64 väestön ammattirakenne sukupuolen mukaan vuonna 2014, %, Tilastokeskuksen ammattiluokitus 2010, 1-numerotaso*

 

Miehet

   

Naiset

 
 

Ulkomaalaistaustaiset

Suomalaistaustaiset

Ulkomaalaistaustaiset

Suomalaistaustaiset

Johtajat

3

3

 

(1)

2

Erityisasiantuntijat

25

24

 

20

23

Asiantuntijat

8

17

 

12

22

Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät

(2)

3

 

6

10

Palvelu- ja myyntityöntekijät

17

10

 

33

30

Maanviljelijät, metsätyöntekijät

3

5

 

(2)

3

Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät

17

20

 

(2)

2

Prosessi- ja kuljetustyöntekijät

12

13

 

3

2

Muut työntekijät

14

4

 

20

7

Yhteensä (%)

100

100

 

100

100

Yhteensä (henkilöä)

81 000

1 134 000

 

63 000

1 108 000

* Ammattiluokituksesta ei näytetä pääluokkaa Sotilaat havaintojen pienen määrän vuoksi

( ) = Suluissa oleva tieto pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava 

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka-taustaisista moni toimii yrittäjänä

Maahanmuuttajien yrittäjyys on herättänyt kiinnostusta tutkimusaiheena kansainvälisesti, ja myös Suomessa (mm. Joronen, 2012; Joronen & Mohamed, 2015). Maahanmuuttajien on todettu suuntautuvan kantaväestöä aktiivisemmin yrittäjyyteen, mitä on selitetty muun muassa sekä kulttuurisilla tekijöillä että olosuhteiden pakolla. Jos esimerkiksi lähtömaassa hankittua koulutusta ei tunnusteta tulomaassa, tai puutteellinen kielitaito ja työnantajien ennakkoluulot estävät työllistymisen, yrittäjyys voi olla ainoa mahdollisuus elannon hankkimiseen ja taloudelliseen riippumattomuuteen.

UTH-tutkimuksen perusteella ulkomaalaistaustaiset 15–64-vuotiaat työlliset toimivat yrittäjinä tai yrittäjäperheenjäseninä (14 %) suurin piirtein yhtä usein kuin suomalaistaustaiset työlliset (13 %) vuonna 2014. Yrittäjyys oli yleisempää miehille kuin naisille. Tämä pätee niin ulkomaalaistaustaisiin (miehet 17 %, naiset 10 %) kuin suomalaistaustaisiin (17 % vs. 9 %). Ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten välillä ei ollut eroa myöskään siinä, kuinka suurella osalla yrittäjistä oli palkattua työvoimaa ja moniko oli niin sanottu itsensätyöllistäjä (ks. Pärnänen & Sutela, 2014).

Taulukko 2

Ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten 15–64-vuotiaiden työllisten määrä sukupuolen ja ammattiaseman mukaan vuonna 2014, henkeä

 

Ulkomaalaistaustaiset

Suomalaistaustaiset

 

Miehet

Naiset

 

Miehet

Naiset

Yrittäjät

14 000

6 000

 

191 000

95 000

Palkansaajat

67 000

57 000

 

942 000

1 013 000

Työlliset yhteensä

81 000

63 000

 

1 134 000

1 108 000

 

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

Ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten yrittäjyys erosi kuitenkin toimialajakauman suhteen. Ulkomaalaistaustaisista yrittäjistä noin joka neljäs (24 %) toimi majoitus- ja ravitsemustoimialalla, suomalaistaustaisista yrittäjistä vain kaksi prosenttia. Suomalaisyrittäjistä sen sijaan noin joka viides (21 %) oli maa- tai metsätalousyrittäjä, kun ulkomaalaistaustaisissa maa- ja metsätalousyrittäjiä oli äärimmäisen vähän. Jos yrittäjyyttä tarkasteltaisiinkin ilman alkutuotantoa, yrittäjien osuus suomalaistaustaisista työllisistä laskisi 11 prosenttiin, mutta pysyisi 14 prosentissa ulkomaalaistaustaisilla.

Yrittäjyys oli vuonna 2014 erityisen yleistä Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka-taustaisilla työllisillä, joista 23 prosenttia oli yrittäjiä (kuvio 2): vajaa puolet tästä joukosta oli työnantajayrittäjiä, reilu puolet yksinyrittäjiä. Myös Latinalais-Amerikka- ja Itä-Eurooppa-taustaiset olivat varsin usein yksinyrittäjiä (13 %), mutta vain jokunen prosentti oli työvoimaa palkannut yrittäjä. Aasialaistaustaisille työnantajayrittäjyys taas oli lähes yhtä yleistä (9 %) kuin Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka-taustaisille, mutta heille yksinyrittäjyys oli harvinaista.

Pakolaistaustaiset työlliset toimivat vuonna 2014 hieman useammin yrittäjinä (18 %) kuin muut ulkomaalaistaustaiset – havaintojen pienen määrän vuoksi tulos on suuntaa antava. Työn vuoksi muuttaneista yrittäjiä oli vähiten (13 %).

 

Kuvio 2

Yrittäjinä toimivien osuus ulkomaalaistaustaisista 15–64-vuotiaista työllisistä taustamaan, maahanmuuton syyn*, maassa asumisen keston* ja alueen mukaan vuonna 2014, %

Yrittäjinä toimivien osuus ulkomaalaistaustaisista 15–64-vuotiaista työllisistä taustamaan, maahanmuuton syyn*, maassa asumisen keston* ja alueen mukaan vuonna 2014, %

( ) = Suluissa oleva tieto pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava

* Tiedoissa ei mukana Suomessa syntyneitä toisen polven ulkomaalaistaustaisia.  

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

 

Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste paranee maassaolon keston myötä (Larja & Sutela 2015), mutta niin kasvaa myös yrittäjien osuus kaikista ulkomaalaistaustaisista työllisistä. Alle viisi vuotta tai 5–10 vuotta Suomessa asuneiden ulkomaalaistaustaisten joukossa yrittäjiä oli noin yksi kymmenestä, mutta yli 10 vuotta maassa olleista ulkomaalaistaustaisista työllisistä joka kuudes toimi yrittäjänä vuonna 2014. Suomeen 20–29-vuotiaina muuttaneista ja yli 10 vuotta maassa asuneista työllisistä ulkomaalaistaustaisista joka viides (20 %) oli yrittäjä.

Yrittäjien osuus kaikista alueen ulkomaalaistaustaisista 15–64-vuotiaista työllisistä oli matalin pääkaupunkiseudulla. Osuus oli vastaavasti korkein Länsi-Suomessa ja Ahvenanmaalla sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa, missä ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli taas matalin (Larja & Sutela 2015). Tämä kertonee siitä, että palkkatyön niukkuus on voinut toimia kimmokkeena yrittäjätoiminnan aloittamiseen.

Myös suomalaistaustaisten työllisten joukossa yrittäjien osuus oli vähäisempi pääkaupunkiseudulla (Helsinki 9 %, Espoo ja Vantaa 10 %) kuin muualla Suomessa (14 %). Suomalaistaustaisten osalta kyse on kuitenkin pitkälti siitä, että maatalousyrittäjät asuvat lähinnä pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Enintään perusasteen koulutuksen suorittaneista sekä ulkomaalais- että suomalaistaustaisista työllisistä noin joka viides toimi yrittäjänä vuonna 2014, mikä on enemmän kuin muissa koulutusryhmissä. Kun enintään perusasteen suorittaneet jakaa vielä ylemmän perusasteen (peruskoulu tai vastaava) suorittaneisiin ja sitä vähemmän kouluja käyneisiin, näkyy, että yrittäjien suhteellinen osuus nousi suurimmaksi enintään alemman perusasteen oppimäärän suorittaneilla: tässä ryhmässä ulkomaalaistaustaisista työllisistä jopa kaksi viidestä ja suomalaistaustaisista 28 prosenttia oli yrittäjiä. Ylemmän perusasteen suorittaneilla osuus oli 16 prosenttia syntyperästä riippumatta; keskiasteen suorittaneilla 13 prosenttia (ulkomaalaistaustaiset) ja 14 prosenttia (suomalaistaustaiset). Korkea-asteen suorittaneiden joukossa yrittäjyys oli hieman yleisempää ulkomaalaistaustaisille (13 %) kuin suomalaistaustaisille (10 %).

Ulkomaalaistaustaiset usein työntekijäammateissa

Vaikka yrittäjyys oli siis suurin piirtein yhtä yleistä ulkomaalais- ja suomalaistaustaisilla työllisillä vuonna 2014, palkansaajien sosioekonominen rakenne oli erilainen eri ryhmissä. Tilastoluokituksessa sosioekonominen asema määritellään henkilön pääasiallisesta toiminnan, ammatin, ammattiaseman sekä toimialan perusteella. Palkansaajat jakautuvat karkeasti luokiteltuina ylempiin toimihenkilöihin, alempiin toimihenkilöihin ja työntekijäammateissa toimiviin.

Ulkomaalaistaustaiset työlliset toimivat suomalaistaustaisia useammin palkansaajina työntekijäammateissa (42 % vs. 26 %) ja harvemmin alempina toimihenkilöinä (23 % vs. 36 % ).Ylempien toimihenkilöiden osuudessa ero ei ollut yhtä suuri (ulkomaalaistaustaiset 21 %, suomalaistaustaiset 25 %), etenkään miehillä (kuvio 3). Sukupuolten erot olivat molemmissa ryhmissä samansuuntaiset: miehissä oli enemmän työntekijäammateissa toimivia, naisissa enemmän alempia toimihenkilöitä.

Kuvio 3

Ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten 15–64-vuotiaaiden työllisten sosioekonominen rakenne sukupuolen ja syntyperän mukaan vuonna 2014, %

Ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten 15–64-vuotiaaiden työllisten sosioekonominen rakenne sukupuolen ja syntyperän mukaan vuonna 2014, %

Lähde: UTH-tutkimus 2014 Tilastokeskus

 

Ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten sosioekonominen rakenne oli suhteellisen samankaltainen, kun tarkastellaan enintään perusasteen tai keskiasteen suorittaneita vuonna 2014. Tosin näissä koulutusryhmissä suomalaistaustaisista useampi toimi alempana toimihenkilönä kuin ulkomaalaistaustaisista, joille työntekijä-asema oli jonkin verran yleisempi kuin suomalaistaustaisille. Ylempiä toimihenkilöitä oli näissä ryhmissä vain vähän, ja yrittäjien osuus oli samaa tasoa sekä ulkomaalais- että suomalaistaustaisilla, kuten edellä todettiin.

Korkea-asteen koulutuksen suorittaneet 1564-vuotiaat ulkomaalaistaustaiset sen sijaan erosivat suomalaistaustaisista siinä, että heistä joka viides (19 %) työskenteli työntekijäammateissa, kun suomalaistaustaisilla vastaava osuus oli neljä prosenttia. Ylempinä toimihenkilöinä toimi 44 prosenttia ulkomaalaistaustaisista ja 49 prosenttia suomalaistaustaisista. Yrittäjyys oli ulkomaalaistaustaisille korkeasti koulutetuille hieman yleisempää kuin suomalaistaustaisille, kuten edellä kävi ilmi.

UTH-tutkimuksessa koulutustaso on määritelty henkilön korkeimman suoritetun tutkinnon mukaan, olipa tuo tutkinto tehty Suomessa tai ulkomailla (ks. Sutela & Larja 2015). Syynä korkeasti koulutettujen ulkomaalaistaustaisten työntekijäammattien yleisyyteen lieneekin usein se, että ulkomailla suoritettua korkea-asteen tutkintoa ei ole Suomessa tunnustettu tai esimerkiksi puutteellinen kielitaito tai ennakkoluulot estävät työllistymisen alkuperäistä koulutusta vastaavaan työhön Suomessa. Tällöin moni on voinut opiskella Suomessa toisen asteen ammatillisen tutkinnon ja on työllistynyt tätä tutkintoa vastaavaan työntekijäammattiin. UTH-tutkimuksen aineiston analyyseissa koulutustasona säilyy kuitenkin korkein suoritettu koulutus, eli näissä tapauksissa korkea-asteen tutkinto.

Työllisten sosioekonominen rakenne vaihteli myös taustamaan mukaan. EU-, Efta- ja Pohjois-Amerikka-taustaisilla ylempien toimihenkilöiden osuus oli selvästi suurempi kuin muissa taustamaaryhmissä ja työntekijäammateissa työskentelevien osuus vastaavasti pienin. Virolais- ja aasialaistaustaisista sekä muu Afrikka-ryhmän työllisistä noin puolet tai enemmän toimi palkansaajina työntekijäammateissa vuonna 2014.

Kuvio 4

Ulkomaalaistaustaisten 15–64-vuotiaiden työllisten sosioekonominen asema taustamaan mukaan vuonna 2014, %

Ulkomaalaistaustaisten 15–64-vuotiaiden työllisten sosioekonominen asema taustamaan mukaan vuonna 2014, %

( ) = Suluissa oleva tieto pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava 

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

 

Määräaikaiset työsuhteet yleisiä ulkomaalaistaustaisille

Palkansaajina toimivien ulkomaalaistaustaisten työsuhde oli määräaikainen useammin (22 %, 28 000) kuin suomalaistaustaisten palkansaajien (15 %, 291 000) vuonna 2014. Ulkomaalaistaustaisista palkansaajina työskentelevistä miehistä 18 prosenttia, mutta suomalaistaustaisista 12 prosenttia oli määräaikaisessa työsuhteessa vuonna 2014. Ulkomaalaistaustaisilla naispalkansaajilla määräaikaisten osuus oli 27 prosenttia, kun suomalaistaustaisilla naisilla vastaava osuus oli 18 prosenttia.

Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisempiä naisille kuin miehille; yleisimpiä ne ovat nuorille palkansaajille ja vähentyvät iän myötä (kuvio 5). Tämä näkyi niin ulkomaalaistaustaisilla kuin suomalaistaustaisillakin palkansaajilla vuonna 2014. Kaikkein nuorimmilla palkansaajilla määräaikaisuuden yleisyydessä ei ollut suurtakaan eroa syntyperän mukaan, mutta yli 35 ikävuoden jälkeen ero kasvoi: ulkomaalaistaustaisilla palkansaajilla määräaikaisten työsuhteiden yleisyys ei vähentynyt samaa tahtia kuin suomalaistaustaisilla. 

 

Kuvio 5

Määräaikaisten palkansaajien osuus ulkomaalaistaustaisista ja suomalaistaustaisista 15–64-vuotiaista palkansaajista sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2014, %

Määräaikaisten palkansaajien osuus ulkomaalaistaustaisista ja suomalaistaustaisista 15–64-vuotiaista palkansaajista sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2014, %

( ) = Suluissa oleva tieto pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava 

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

 

Määräaikaisten työsuhteiden yleisyys vaihteli jonkin verran taustamaan ja maahantulon syyn mukaan vuonna 2014 (kuvio 6). Virolaistaustaisille (15 %) ja töiden vuoksi Suomeen muuttaneilla (16 %) määräaikaisuus oli suurin piirtein samaa tasoa kuin suomalaistaustaisilla palkansaajilla. Muissa ryhmissä osuudet olivat vähintään viidenneksestä lähes 30 prosenttiin. Määräaikaisten työsuhteiden yleisyys vähenee sen myötä, mitä kauemmin Suomessa on asuttu.

Määräaikaisten työsuhteiden yleisyys ulkomaalaistaustaisilla johtuu osittain heidän ammattirakenteestaan, joka poikkeaa jossain määrin suomalaistaustaisten ammattirakenteesta. Kaksi viidestä (40 %) ulkomaalaistaustaisista palkansaajasta, mutta vain reilu neljännes suomalaistaustaisista (26 %) työskenteli vuonna 2014 niissä kahdessa ammattiluokituksen ykkösnumerotason ammattiryhmässä, missä määräaikaiset työsuhteet ovat erittäin yleisiä: palvelu- ja myyntityöntekijöinä (määräaikaisia kaikista palkansaajista 20 %) sekä muina työntekijöinä (määräaikaisia palkansaajista 24 %). Näiden ammattiryhmien sisällä määräaikaiset työsuhteet olivat jotakuinkin yhtä yleisiä niin ulkomaalais- kuin suomalaistaustaisillekin.

Määräaikaisten työsuhteiden yleisyys olikin suurin piirtein samaa tasoa syntyperästä riippumatta lähes kaikissa muissa ammattiryhmissä. Poikkeuksia olivat erityisasiantuntijat ja asiantuntijat, joiden parissa vajaa kolmannes ulkomaalaistaustaisista (3032 %), mutta vain 1314 prosenttia suomalaistaustaisista palkansaajista oli määräaikaisessa työsuhteessa vuonna 2014.

Vastaava ilmiö näkyy, kun tarkastellaan määräaikaisten työsuhteiden yleisyyttä koulutusasteen mukaan. Enintään perusasteen suorittaneilla palkansaajilla määräaikaisuus oli suurin piirtein yhtä yleistä ulkomaalaistaustaisilla (24 %) kuin suomalaistaustaisilla (22 %), eivätkä toisen asteen tutkinnon suorittaneet ulkomaalaistaustaiset (19 %) myöskään suuresti eronneet suomalaistaustaisista (16 %). Sen sijaan korkea-asteen tutkinnon suorittaneille ulkomaalaistaustaisille määräaikaiset työsuhteet ovat noin kaksi kertaa niin yleisiä (25 %) kuin suomalaistaustaisille korkea-asteen tutkinnon suorittaneille (13 %).

Kuvio 6

Määräaikaisten palkansaajien osuus ulkomaalaistaustaisista 15–64-vuotiaista palkansaajista taustamaan, koulutuksen, maahantulon syyn* ja Suomessa asumisen keston* mukaan vuonna 2014, %

Määräaikaisten palkansaajien osuus ulkomaalaistaustaisista 15–64-vuotiaista palkansaajista taustamaan, koulutuksen, maahantulon syyn* ja Suomessa asumisen keston* mukaan vuonna 2014, %

* Tiedoista poistettu Suomessa syntyneet toisen polven ulkomaalaistaustaiset

( ) = Suluissa oleva tieto pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava 

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

 

Pysyvän työn puute syynä määräaikaisuuteen yhtä usein ulkomaalais- ja suomalaistaustaisilla

Sekä ulkomaalaistaustaisista että suomalaistaustaisista määräaikaisista palkansaajista noin 70 prosenttia työskenteli vuonna 2014 määräaikaisena siksi, ettei ollut löytänyt pysyvää työtä (kuvio 7). Naisille tämä oli hieman yleisempää (ulkomaalaistaustaiset 71 %, suomalaistaustaiset 70 %) kuin miehille (ulkomaalaistaustaiset 69 %, suomalaistaustaiset 66 %). Ulkomaalaistaustaisilla palkansaajilla määräaikaisuus liittyi koulutukseen tai työharjoitteluun yleisemmin kuin suomalaistaustaisilla, joille taas kyse oli useammin omasta valinnasta. Eniten pysyvää työtä toivoneita määräaikaisessa työsuhteessa työskenteleviä palkansaajia oli korkea-asteen koulutuksen suorittaneissa (ulkomaalaistaustaiset 75 %, suomalaistaustaiset 81 %).

Kuvio 7

Määräaikaisuuden syy syntyperän mukaan, osuus määräaikaisista 15–64-vuotiaaista palkansaajista vuonna 2014, %

Määräaikaisuuden syy syntyperän mukaan, osuus määräaikaisista 15–64-vuotiaaista palkansaajista vuonna 2014, %

( ) = Suluissa oleva tieto pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava 

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

Vastentahtoisten määräaikaisten osuus vaihtelee jonkin verran taustamaan mukaan (kuvio  8). Määräaikainen työ pysyvän työn puutteessa oli yleisintä virolaistaustaisilla (80 %), kun taas Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka- sekä muu Afrikka-ryhmissä vastentahtoisten määräaikaisten osuus oli pienin, noin 60 prosentin tuntumassa. Näissä ryhmissä määräaikaisuuden taustalla oli työharjoittelu tai opiskelu keskimääräistä useammin.

Kuvio 8

Pysyvän työn puute syynä työsuhteen määräaikaisuuteen, osuus 15–64-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista määräaikaisista palkansaajista taustamaan, maahantulon syyn* ja Suomessa asumisen keston* mukaan vuonna 2014, %

Pysyvän työn puute syynä työsuhteen määräaikaisuuteen, osuus 15–64-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista määräaikaisista palkansaajista taustamaan, maahantulon syyn* ja Suomessa asumisen keston* mukaan vuonna 2014, %

* Tiedoista poistettu Suomessa syntyneet toisen polven ulkomaalaistaustaiset

( ) = Suluissa oleva tieto pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava 

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

 

Miesten osa-aikatyö yleisempää ulkomaalaistaustaisille kuin suomalaistaustaisille

Noin joka viides työllinen nainen teki osa-aikatyötä vuonna 2014 syntyperästä riippumatta. Ulkomaalaistaustaisilla naisilla osuus oli 21 prosenttia ja suomalaistaustaisilla 19 prosenttia.

Ulkomaalaistaustaisille miehille osa-aikatyö sen sijaan oli selvästi yleisempää (17 %) kuin suomalaistaustaisille miehille (9 %). Osa-aikatyötä teki yhteensä 18 prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista (27 000) ja 14 prosenttia suomalaistaustaisista (310 000) työllisistä vuonna 2014.

Osa-aikatyö on yleisintä yhtäältä nuorille ja toisaalta vanhimmille työllisille (kuvio 9). Tämä näkyi niin ulkomaalaistaustaisilla kuin suomalaistaustaisillakin palkansaajilla vuonna 2014, jolloin noin 40 prosenttia kaikkein nuorimmista palkansaajista teki osa-aikatyötä – syntyperästä riippumatta. Sen sijaan keskimmäisiin ikäryhmiin kuuluvista 25–54-vuotiaista ulkomaalaistaustaiset tekivät osa-aikatyötä lähes kaksi kertaa niin yleisesti kuin suomalaistaustaiset työlliset.

Osa-aikatyön tekeminen on yleisintä korkeintaan perusasteen suorittaneilla, joista moni tekee osa-aikatyötä opiskelujen ohella. Ulkomaalaistaustaiset, enintään ylemmän perusasteen suorittaneet työlliset tekivät osa-aikatyötä kuitenkin harvemmin (24 %) kuin suomalaistaustaiset (33 %). Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden joukossa osa-aikatyö oli hieman yleisempää (18 %) ulkomaalaistaustasille kuin suomalaistaustaisille (15 %), ja myös korkea-asteen suorittaneista ulkomaalaistaustaiset tekivät enemmän (17 %) osa-aikatyötä kuin suomalaistaustaiset (9 %).

Kuvio 9

Osa-aikatyötä tekevien osuus ulkomaalaistaustaisista ja suomalaistaustaisista 15–64-vuotiaista työllisistä sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2014, %

Osa-aikatyötä tekevien osuus ulkomaalaistaustaisista ja suomalaistaustaisista 15–64-vuotiaista työllisistä sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2014, %

( ) = Suluissa oleva tieto pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava 

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

 

Virolaistaustaiset tekivät osa-aikatyötä harvemmin kuin suomalaistaustaiset, ja EU-, Efta- ja Pohjos-Amerikka-taustaiset yhtä yleisesti kuin suomalaistaustaiset vuonna 2014 (kuvio 10). Muissa taustamaaryhmissä osa-aikaisten osuus nousi suomalaistaustaisten lukua korkeammaksi.

Työn vuoksi maahan muuttaneet olivat työllistyneet muita useammin kokoaikatyöhön, kun taas opiskelijoina tulleille ja pakolaistaustaisille osa-aikatyö oli yleisintä. Maassa asumisen kesto ei kuitenkaan juurikaan erotellut osa-aikatyön yleisyyttä.

Ei vain määräaikaisen työn, vaan myös osa-aikatyön yleisyys ulkomaalaistaustaisilla selittyy osittain ammattirakenteella. Osa-aikatyö on yleisintä niissä kahdessa ammattiryhmässä, jotka työllistävät suhteellisesti enemmän ulkomaalaistaustaisia kuin suomalaistaustaisia: palvelu- ja myyntityössä (osa-aikaisia 26 %) sekä muilla työntekijöillä (33 %). Näissä ryhmissä osa-aikaisten työllisten osuus ei sanottavammin vaihdellut syntyperän mukaan vuonna 2014. Myös maa- ja metsätaloudessa osa-aikainen työ on yleistä, mutta ulkomaalaisia työskentelee näissä ammateissa erittäin vähän. Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät sekä erityisasiantuntijat olivat ammattiluokkia, joissa ulkomaalaistaustaisten osa-aikatyö oli noin kaksi kertaa niin yleistä kuin suomalaistaustaisilla.

 

Kuvio 10

Osa-aikatyötä tekevien osuus 15–64-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista työllisistä taustamaan, koulutuksen, maahantulon syyn* ja Suomessa asumisen keston* mukaan vuonna 2014, %

Osa-aikatyötä tekevien osuus 15–64-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista työllisistä taustamaan, koulutuksen, maahantulon syyn* ja Suomessa asumisen keston* mukaan vuonna 2014,

* Tiedoissa ei mukana Suomessa syntyneitä toisen polven ulkomaalaistaustaisia.  

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

Puolet ulkomaalaistaustaisista osa-aikaisista ei ole löytänyt kokoaikatyötä, vaikka haluaisi

Lähes puolet osa-aikatyötä tekevistä ulkomaalaistaustaisista teki osa-aikatyötä, koska ei ollut löytänyt kokoaikatyötä halustaan huolimatta; suomalaistaustaisilla vastaava osuus oli selvästi pienempi, vajaa kolmannes (kuvio 11). Ulkomaalaistaustaisten joukossa sukupuolten välillä ei ollut eroa osa-aikatyön vastentahtoisuudessa vuonna 2014 (naiset 47 %, miehet 48 %), mutta suomalaistaustaisista naiset olivat hieman useammin vastentahtoisia osa-aikatyön tekijöitä (30 %) kuin miehet (26 %).

Ulkomaalaistaustaisista 1564-vuotiaista palkansaajista 16 prosenttia opiskeli tutkintoon johtavassa koulutuksessa, suomalaistaustaisista palkansaajista 13 prosenttia. Osa-aikainen työskentely opiskelujen vuoksi oli yhtä yleistä ulkomaalaistaustaisille ja suomalaistaustaisille; molemmissa ryhmissä se oli yleisempää miehille (35 %) kuin naisille (27 %).

Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka- sekä muu Afrikka-ryhmissä opiskelijoiden osuus nousi 2025 prosenttiin palkansaajista. Muu Afrikka-taustaisista noin joka toinen osa-aikatyötä tekevä ilmoittikin osa-aikatyönsä syyksi opiskelun. Lähes kaikki lasten tai omaisten hoidon osa-aikatyönsä syyksi ilmoittaneet ulkomaalais- ja suomalaistaustaiset olivat naisia. Terveydelliset syyt ja ”muusta syystä” johtuva halu osa-aikatyöhön olivat suomalaistaustaisille huomattavasti yleisempiä kuin ulkomaalaistaustaisille.

 

Kuvio 11

Osa-aikatyön syy 15–64-vuotiailla osa-aikatyötä tekevillä työllisillä syntyperän mukaan vuonna 2014, %

Osa-aikatyön syy 15–64-vuotiailla osa-aikatyötä tekevillä työllisillä syntyperän mukaan vuonna 2014, %

( ) = Suluissa oleva tieto pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava 

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

 

Vuokratyö

Noin prosentti (21 000) suomalaistaustaisista palkansaajista työskenteli työvoimaa vuokraavan yrityksen kautta vuonna 2014, kun ulkomaalaistaustaisilla osuus oli neljä prosenttia (6 000). Ulkomaalaistaustaiset muodostivat noin viidenneksen (19 %) kaikista vuokratyön tekijöistä vuonna 2014. Vuokratyön tekeminen oli yhtä yleistä miehillä ja naisilla molemmissa ryhmissä. Suomalaistaustaisilla vuokratyön teko keskittyi lähinnä enintään perusasteen koulutuksen suorittaneisiin, mutta ulkomaalaistaustaisilla vuokratyötä tehtiin kaikissa koulutusryhmissä.

Vuokratyö on yleisintä nuorille. Suomalaistaustaisista 15–24-vuotiaista palkansaajista neljä prosenttia teki vuokratyötä ja vielä 25–34-vuotiaistakin vajaa pari prosenttia vuonna 2014. Tätä vanhemmissa ikäryhmissä vuokratyö oli suomalaistaustaisille erittäin harvinaista. Myös ulkomaalaistaustaisilla vuokratyön yleisyys oli vanhemmissa ikäluokissa vähäisempää kuin nuorimmissa, mutta se oli silti muutaman prosentin luokkaa vielä kaikkein vanhimmissakin ikäryhmissä vuonna 2014. Havaintojen pienen määrän vuoksi ulkomaalaistaustaisten ikäryhmittäiset luvut ovat vain suuntaa antavia. Ulkomaalaistaustaisten vuokratyön yleisyys ei eronnut niinkään muuttosyyn mukaan, mutta maassa asumisen kestoon sillä näytti olevan yhteys: vuokratyö oli sitä vähäisempää, mitä kauemmin Suomessa oli asuttu.

Edellä todettiin, että ulkomaalaistaustaisille yleiset määräaikaiset työsuhteet ja osa-aikatyö liittyivät osittain siihen, että ulkomaalaistaustaiset työskentelivät keskimääräistä useammin ammattialoilla, joissa määräaikainen ja osa-aikatyö on yleistä syntyperästä riippumatta. Vuokratyön osalta selitys ei ole yhtä suoraviivainen. On tosin totta, että vuokratyö on erityisen yleistä (5 %) muut työntekijät-ammateissa, joihin työllistyy joka kuudes ulkomaalaistaustainen, mutta vain kuusi prosenttia suomalaistaustaisista. Vuokratyö näyttää kuitenkin olevan ulkomaalaistaustaisille yleisempää kuin suomalaistaustaisille kaikissa ammattiryhmissä. Esimerkiksi ulkomaalaistaustaisista palvelu- ja myyntityöntekijöistä seitsemän, mutta suomalaistaustaisista vain kaksi prosenttia oli vuokratyöntekijöitä vuonna 2014.

Joka kymmenes työllisistä ulkomaalaistaustaisista alityöllinen

Työvoimatutkimuksessa alityöllisiksi kutsutaan henkilöitä, jotka joko tekevät osa-aikatyötä vain siksi, että eivät ole löytäneet kokoaikatyötä, ovat olleet koko viikon pois työstä lomautuksen taikka töiden puutteen takia tai ovat työskennelleet työvoimatutkimuksen tutkimusviikolla tavallista vähemmän työn puutteen vuoksi.

Suomalaistaustaisista työllisistä viisi prosenttia (109 000) oli alityöllisiä, mutta ulkomaalaistaustaisista joka kymmenes (10 %, 14 000) vuonna 2014. Suomalaistaustaisilla työllisillä naisilla alityöllisten osuus oli kuusi prosenttia ja ulkomaalaistaustaisilla naisilla 10 prosenttia. Suomalaistaustaisista työllisistä miehistä kolme, mutta ulkomaalaistaustaisista yhdeksän prosenttia oli alityöllisiä.

Alityöllisyys oli yleisintä enintään ylemmän perusasteen oppimäärän suorittaneille (ulkomaalaistaustaiset 14 %, suomalaistaustaiset 10 %) vuonna 2014. Ulkomaalaistaustaisten alityöllisyys oli korkealla tasolla kuitenkin myös toisen asteen (9 %) ja erityisesti korkea-asteen tutkinnon (9 %) suorittaneilla suhteessa suomalaistaustaisiin (6 % ja 2 %). 

Alityöllisyys kertoo työn niukkuudesta, ja alityöllisyys olikin yleisintä niissä taustamaaryhmissä, joissa myös työllisyysaste oli alhaisin. Virolaistaustaisten työllisyysaste oli korkein (76 %, Larja & Sutela 2015) vuonna 2014, ja virolaistaustaisista työllisistä vain viisi prosenttia oli alityöllisiä. Tässä suhteessa virolaistaustaiset eivät siis eronneet suomalaistaustaisista vuonna 2014. Kaikissa muissa taustamaaryhmissä alityöllisten osuus oli sen sijaan 9–14 prosenttia.

Maahanmuuton syyn mukaan tarkasteltuna alityöllisyys oli vähäisintä työn perässä muuttaneiden työllisten joukossa (6 %) sekä opiskelijoina tulleilla (8 %) työllisillä. Pakolaistaustaisista ja ”muista syistä” tulleista noin joka kuudes työllinen oli alityöllinen. Maahanmuuttoikä tai maassa asumisen kesto ei sen sijaan näyttänyt olevan yhteydessä alityöllisyyden yleisyyteen.

Ammattirakenteen erot selittävät vain osan ulkomaalaistaustaisten alityöllisyyden yleisyydestä. Alityöllisyys oli tosin yleisintä (13 %) muissa työntekijäammateissa, joissa toimi joka kuudes (17 %) ulkomaalaistaustainen, mutta vain kuusi prosenttia suomalaistaustaisista vuonna 2014. Tässä ryhmässä alityöllisyys oli yhtä yleistä niin ulkomaalais- kuin suomalaistaustaisille. Monissa muissa ammattiryhmissä ulkomaalaistaustaiset olivat kuitenkin useammin alityöllisiä kuin suomalaistaustaiset. Erityisen selvä ero näkyi erityisasiantuntija-ammateissa: ammattiryhmän ulkomaalaistaustaisista yhdeksän, mutta suomalaistaustaisista kaksi prosenttia oli alityöllisiä vuonna 2014.

 

Kuvio 12

Alityöllisten osuus 15–64-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista työllisistä taustamaan, koulutuksen, maahantulon syyn*, Suomessa asumisen keston*, alueen ja syntyperän mukaan vuonna 2014, %

Alityöllisten osuus 15–64-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista työllisistä taustamaan, koulutuksen, maahantulon syyn*, Suomessa asumisen keston*, alueen ja syntyperän mukaan vuonna 2014, %

* Tiedoissa ei mukana Suomessa syntyneitä toisen polven ulkomaalaistaustaisia.  

( ) = Suluissa oleva tieto pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava 

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

 

Vuorotyö yleisintä ulkomaalaistaustaisilla naisilla

 

Vuorotyö oli yleisempää ulkomaalaistaustaisille (31 %, 38 000) kuin suomalaistaustaisille (24 %, 467 000) palkansaajille vuonna 2014. Ulkomaalaistaustaisista naispalkansaajista useampi kuin joka kolmas (35 %) teki vuorotyötä, kun suomalaistaustaisilla osuus oli 27 prosenttia. Ulkomaalaistaustaiset miespalkansaajat tekivät vuorotyötä yhtä yleisesti (27 %) kuin suomalaistaustaiset naiset ja yleisemmin kuin suomalaistaustaiset miehet (21 %).

Suomalaistaustaisilla vuorotyön yleisyys vähenee iän myötä selvästi. Myös ulkomaalaistaustaisilla palkansaajilla vuorotyötä tekevien osuus ensin vähenee kymmenvuotisikäluokittain, mutta nousee sitten yli 45-vuotiailla yhtä yleiseksi kuin 25–32-vuotiailla (kuvio 13). Ulkomaalaistaustaiset tekivätkin vuorotyötä useammin kuin suomalaistaustaiset erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä vuonna 2014.

 

Kuvio 13

Vuorotyötä tekevien osuus 15–64-vuotiaista palkansaajista iän ja syntyperän mukaan vuonna 2014, %

Vuorotyötä tekevien osuus 15–64-vuotiaista palkansaajista iän ja syntyperän mukaan vuonna 2014, %

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

 

Noin puolet palvelu- ja myyntityössä (51 %) tai prosessi- ja kuljetustyöntekijöinä (47 %) sekä noin joka kolmas (31 %) muissa työntekijäammateissa toimiva palkansaaja teki vuorotyötä vuonna 2014. Vuorotyöläisten osuudet ulkomaalaistaustaisista ja suomalaistaustaisista olivat samaa tasoa näissä ammattiryhmissä. Noin puolet (49 %) ulkomaalaistaustaisista työllisistä työllistyi kyseisiin ammattiryhmiin vuonna 2014, suomalaistaustaisista 40 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisten ammattirakenne selittää siis pitkälti sitä, että vuorotyö oli heille yleisempää kuin suomalaistaustaisille. Syntyperän mukaan eroa vuorotyön tekemisen yleisyydessä oli lähinnä vain asiantuntija-ammateissa toimivilla sekä jonkin verran toimisto- ja asiakaspalvelutyön ammateissa; näissä ryhmissä ulkomaalaistaustaiset tekivät vuonna 2014 useammin vuorotyötä kuin suomalaistaustaiset.

Taustamaaryhmien erilainen sosioekonominen ja ammattirakenne heijastuvat vuorotyön yleisyyteen: vähiten vuorotyötä tekivät EU-, Efta- ja Pohjois-Amerikka -ryhmään kuuluvat (19 %), joilla ylempien toimihenkilöiden osuus on suurempi kuin muilla. Eniten vuorotyötä tehtiin muu Afrikka- ja Aasia-ryhmissä (38–39 %), joissa oli paljon työntekijäammateissa toimivia palkansaajia. Muissa taustamaaryhmissä 28–34 prosenttia teki vuorotyötä.

Ulkomaalaistaustaisten iltatyö säännöllisempää kuin suomalaistaustaisten

Iltatyötä eli klo 18–23 välille ajoittuvaa työtä ulkomaalais- ja suomalaistaustaiset olivat tehneet edellisen neljän viikon aikana suunnilleen yhtä yleisesti – miehet hieman yleisemmin kuin naiset – vuonna 2014 (kuvio 14). Ulkomaalaistaustaisilla iltatyö oli kuitenkin säännöllistä useammin kuin suomalaisilla, joista taas suurempi osa teki sitä silloin tällöin.

Iltatyöt olivat tyypillisimpiä nuorimmille, alle 25-vuotiaille työllisille, joista lähes 60 prosenttia oli työskennellyt iltaisin edellisen neljän viikon aikana vuonna 2014. Osuus oli tässä ikäryhmässä samaa tasoa niin ulkomaalais- kuin suomalaistaustaisilla. Iltatyön tekeminen kuitenkin väheni suomalaistaustaisilla työllisillä iän myötä, niin että 5564-vuotiaista enää 39 prosenttia oli tehnyt iltatyötä vuonna 2014. Myös ulkomaalaistaustaisille iltatyötä tekevien osuus laski aina 3544-vuotiaisiin saakka, mutta sitä vanhemmilla iltatyön yleisyys kasvoi 4849 prosenttiin.

Iltatyön tekeminen vähintäänkin silloin tällöin oli jotakuinkin yhtä yleistä ulkomaalais- ja suomalaistaustaisilla eri ammattiryhmissä. Eroa näkyi kuitenkin sinä, että erityisasiantuntija- ja asiantuntija-ammateissa toimivat ulkomaalaistaustaiset tekivät säännöllistä iltatyötä useammin kuin suomalaistaustaiset.

Kuvio 14

Iltatyötä edellisen neljän viikon aikana tehneiden osuus 15–64-vuotiaaista palkansaajista iän ja syntyperän mukaan vuonna 2014, %

Iltatyötä edellisen neljän viikon aikana tehneiden osuus 15–64-vuotiaaista palkansaajista iän ja syntyperän mukaan vuonna 2014, %

( ) = Suluissa oleva tieto pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava 

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

Yötyöksi määritellään työvoimatilastoissa työ, jota tehdään pääsääntöisesti kello 2106 välillä. Ulkomaalaistaustaiset (19 %) ja suomalaistaustaiset miehet (18 %) olivat tehneet yötyötä edellisen neljän viikon aikana suurin piirtein yhtä yleisesti vuonna 2014. Ulkomaalaistaustaisille naisille yötyön teko oli kuitenkin jossain määrin yleisempää (15 %) kuin suomalaistaustaisille (12 %). Kaikkiaan 17 prosenttia ulkomaalaistaustaisista ja 15 prosenttia suomalaistaustaisista työllisistä oli tehnyt töitä öisin edellisen neljän viikon aikana vuonna 2014. Yötöiden tekeminen vähenee suomalaistaustaisilla työllisillä iän myötä, mutta ulkomaalaistaustaisilla yötyöt olivat suurin piirteen yhtä yleisiä kaikissa ikäluokissa (kuvio 15).

Työskentely öisin oli ulkomaalaistaustaisille ja suomalaistaustaisille jotakuinkin yhtä yleistä eri ammattiryhmissä. Erikoisasiantuntijoina ulkomaalaistaustaiset tekivät tosin yleisemmin myös yötyötä (13 %) kuin suomalaistaustaiset (8 %).

Kuvio 15

Yötyötä edellisen neljän viikon aikana tehneiden osuus 15–64-vuotiaaista palkansaajista iän ja syntyperän mukaan vuonna 2014, %

Ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten 15–64-vuotiaiden ammattirakenne vuonna 2004, %, Tilastokeskuksen ammattiluokitus 2010, 1-numerotaso*

( ) = Suluissa oleva tieto pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava 

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

Ilta- ja yötyön teossa oli varsin vähän eroja esimerkiksi maahantulon syyn tai maassa asumisen keston mukaan vuonna 2014. Isoimmat erot ilmenivät taustamaiden välillä. Iltatöiden tekijöinä erottuivat muista Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka-taustaiset, joista 56 prosenttia kertoi tehneensä töitä kello 18–23 välillä edellisten neljän viikon aikana. Tästä ryhmästä lähes joka neljäs työllinen toimikin yrittäjänä, ja yrittäjät puolestaan tekevät palkansaajia yleisemmin ilta- ja yötöitä: lähes kaksi kolmesta yrittäjästä (ulkomaalaistaustaiset 63 %, suomalaistaustaiset 65 %) työskenteli vuonna 2014 iltaisin vähintäänkin satunnaisesti. Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka-ryhmästä sekä muu Afrikka-ryhmästä noin joka neljäs teki yötyötä, aasialaistaustaisista noin viidennes. Muissa ryhmissä osuus vaihteli 11–17 prosenttiin.

Moni ulkomaalaistaustainen töissä viikonloppuisin

Ulkomaalaistaustaiset työlliset tekivät useammin viikonlopputöitä kuin suomalaistaustaiset vuonna 2014. Ulkomaalaistaustaisista 43 prosenttia oli tehnyt työtä edeltävän neljän viikon aikana lauantaisin ja joka kolmas (33 %) sunnuntaina. Suomalaistaustaisista lauantaintyötä oli tehnyt 36 prosenttia ja sunnuntaityötä 28 prosenttia. Suomalaistaustaisille naisille työskentely lauantaisin oli selvästi yleisempää kuin miehille, mutta ulkomaalaistaustaisilla tilanne oli pikemminkin päinvastainen: miehet olivat tehneet hieman yleisemmin lauantaityötä kuin naiset.

Myös viikonlopputyö on yleisempää nuoremmille kuin vanhemmille työllisille. Viikonlopputyön osalta näkyy sama ilmiö kuin vuorotyössä: suomalaistaustaisilla työskentely lauantaisin ja sunnuntaisin vähenee, mitä iäkkäämmistä palkansaajista on kyse; ulkomaalaistaustaisilla viikonlopputyötä tekevien osuus pienenee ikäluokittain aina 35–44-vuotiaisiin asti, ja kääntyy sen jälkeen taas nousuun (kuviot 16 ja 17).

 

Kuvio 16

Lauantaisin edellisen neljän viikon aikana työskennelleiden osuus 15–64-vuotiaista työllisistä syntyperän, iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2014, %

Lauantaisin edellisen neljän viikon aikana työskennelleiden osuus 15–64-vuotiaista työllisistä syntyperän, iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2014, %

( ) = Suluissa oleva tieto pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava 

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

 

Kuvio 17

Sunnuntaisin edellisen neljän viikon aikana työskennelleiden osuus 15–64-vuotiaista työllisistä syntyperän, iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2014, %

Sunnuntaisin edellisen neljän viikon aikana työskennelleiden osuus 15–64-vuotiaista työllisistä syntyperän, iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2014, %

( ) = Suluissa oleva tieto pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava 

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

 

Ulkomaalaistaustaiset olivat työskennelleet lauantaisin yleisemmin kuin suomalaistaustaiset kaikissa ammattiryhmissä. Myös sunnuntaityö oli ulkomaalaistaustaisille tyypillisempää kuin suomalaistaustaisille lähes kaikissa ammattiryhmissä.

Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka-taustaiset tekivät yleisimmin sekä lauantai- (52 %) että sunnuntaityötä (42 %), mikä liittynee sekin yrittäjyyden yleisyyteen tässä ryhmässä. Myös aasialaistaustaisilla työskentely sekä lauantaisin (49 %) että sunnuntaisin (38 %) oli varsin yleisiä. Muissa ryhmissä lauantaisin työskentelevien osuus vaihteli 36–44 prosentin välillä ja sunnuntaityö 28–36 prosentin välillä. Vastaavasti pakolaistaustaiset työskentelivät muita hieman yleisemmin lauantaisin (51 %) tai sunnuntaisin (37 %). Muissa ryhmissä vastaavat osuudet olivat maahantulon syyn mukaan 35–45 prosenttia (lauantaityö) sekä 32–33 prosenttia (sunnuntaityö) osalta. Muuten erot esimerkiksi maassa asumisen keston mukaan olivat hyvin pieniä.

Ulkomaalaistaustaiset yrittäjät tekevät pisintä työviikkoa

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa viikkotyöaika tarkastellaan kahdella tapaa. Yhtäältä haastateltavilta tiedustellaan heidän tavanomaista tai normaalia viikkotyöaikaansa tavaksi tulleet ylityöt mukaan luettuna, toisaalta kysytään, montako tuntia haastateltava työskenteli juuri tutkimusviikolla. Tutkimusviikon tehty työaika poikkeaa usein tavanomaisesta työajasta, sillä tutkimusviikolle ajoittuneet poissaolot kuten lomat, sairauspoissaolot tai lomautukset lyhentävät tehtyä työaikaa, ja tavanomaisesta poikkeavat ylityöt taas voivat pidentää sitä. Myös UTH-tutkimuksessa työaikaa mitattiin näillä kahdella tavalla.

Ulkomaalaistaustaisten 15–64-vuotiaiden työllisten tavanomainen työaika ei eronnut suomalaistaustaisten työllisten työajan pituudesta vuonna 2014 (kuvio 18). Molemmissa ryhmissä tavanomainen työaika oli reilu 37 tuntia viikossa. Miesten työaika oli syntyperästä ja ammattiasemasta riippumatta keskimäärin pidempi kuin naisten työaika.

Osa-aikainen työskentely oli ulkomaalaistaustaisilla yleisempää kuin suomalaistaustaisilla, joten palkansaajina työskentelevien ulkomaalaistaustaisten tavanomainen työaika oli jonkin verran lyhyempi kuin suomalaistaustaisilla, erityisesti miehillä. Yrittäjinä toimivilla ulkomaalaistaustaisilla tavanomainen työviikko sen sijaan venyi selvästi pidemmäksi kuin suomalaistaustaisilla yrittäjillä.

 

Kuvio 18

Tavanomaisen viikkotyöajan keskiarvo syntyperän ja sukupuolen mukaan vuonna 2014, tuntia viikossa

Tavanomaisen viikkotyöajan keskiarvo syntyperän ja sukupuolen mukaan vuonna 2014, tuntia viikossa

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

 

Ulkomaalaistaustaisten naisten tehty työaika tutkimusviikolla oli keskimäärin yhtä pitkä kuin suomalaistaustaisten naisten (33,7 tuntia) ja ulkomaalaistaustaisten miesten tehty työaika yhtä pitkä kuin suomalaistaustaisten miesten (38,0 tuntia) vuonna 2014 (kuvio 19). Miesten työaika on kuitenkin keskimäärin pidempi kuin naisten, ja ulkomaalaistaustaustaiset työlliset ovat miesvaltaisempi joukko kuin suomalaistaustaiset. Näin ollen kaikkien ulkomaalaistaustaisten työllisten tehty työaika (36,2 tuntia)  oli keskimäärin hieman pidempi kuin suomalaistaustaisilla (35,9 tuntia).

Kuvio 19

 

Tehdyn viikkotyöajan keskiarvo syntyperän, sukupuolen ja ammattiaseman mukaan vuonna 2014, tuntia viikossa

Tehdyn viikkotyöajan keskiarvo syntyperän, sukupuolen ja ammattiaseman mukaan vuonna 2014, tuntia viikossa

( ) = Suluissa oleva tieto pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava 

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

 

Keskiarvo ei kerro vielä siitä, miten työajat ovat jakautuneet: kuinka yleisiä lyhyet, alle 35 tunnin työviikot ovat tai kuinka monella viikkotyöaika venyy yli 40 tunnin? Kuviossa 20 näkyy, että ulkomaalaistaustaisten työllisten työviikon pituus polarisoitui verrattuna suomalaistaustaisiin työllisiin vuonna 2014. Yhtäältä lyhyet ja toisaalta pitkät työviikot olivat hieman yleisempiä ulkomaalaistaustaisilla työllisillä kuin suomalaistaustaisilla.

 

Kuvio 20

Työviikon pituus 15–64-vuotiaailla työllisillä sukupuolen ja syntyperän mukaan vuonna 2014, tavanomainen työaika, tuntia viikossa

Työviikon pituus 15–64-vuotiaailla työllisillä sukupuolen ja syntyperän mukaan vuonna 2014, tavanomainen työaika, tuntia viikossa

 ( ) = Suluissa oleva tieto pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava 

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

 

Ulkomaalaistaustaisten polarisoituneempi työaika koskee lähinnä palkansaajia, ja erityisesti miespalkansaajia. Lyhyttä, alle 35 tunnin työviikkoa teki hieman useampi ulkomaalaistaustainen kuin suomalaistaustainen palkansaaja (kuvio 21): ulkomaalaistaustaisilla miespalkansaajilla tavanomainen viikkotyöaika jäi alle 35 tunnin selvästi useammin (19 %) kuin suomalaistaustaisilla miespalkansaajilla (10 %). Naisten parissa syntyperä ei erotellut palkansaajien tavanomaisen työviikon pituutta. Noin joka kymmenes naispalkansaaja teki yli 40 tunnin työviikkoa syntyperästä riippumatta.

Yrittäjien lyhyet ja pitkät työviikot olivat suunnilleen yhtä yleisiä ulkomaalaistaustaisille ja suomalaisille. Tosin yrittäjinä toimivista ulkomaalaistaustaisista viitisen prosenttia ei osannut määritellä tavanomaista työaikaansa.

 

Kuvio 21

Työviikon pituus 15–64-vuotiaailla työllisillä ammattiaseman ja syntyperän mukaan vuonna 2014, tehty työaika, tuntia viikossa

Työviikon pituus 15–64-vuotiaailla työllisillä ammattiaseman ja syntyperän mukaan vuonna 2014, tehty työaika, tuntia viikossa

( ) = Suluissa oleva tieto pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava 

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

 

Kuvio 22 näyttää, kuinka tavanomaisen työviikon pituus vaihtelee taustamaan mukaan johtuen muun muassa yrittäjien, opiskelujen ohella työskentelevien ja muiden osa-aikatyötä tekevien vaihtelevasta osuudesta eri ryhmissä. Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka-taustaisissa on paljon yrittäjiä, mikä heijastuu pitkää työviikkoa tekevien korkeaan osuuteen tässä ryhmässä. Muu Afrikka-taustaisissa lähes joka kolmas työllinen opiskeli työn ohella tutkintoon johtavassa koulutuksessa vuonna 2014; tämä näkyy osa-aikatyön eli lyhyiden viikkotyöaikojen yleisyytenä. Myös Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka-taustaisista noin joka viides opiskeli tutkintoon johtavassa koulutuksessa, kun muissa taustamaaryhmissä huomattavasti harvempi työllisistä, 12–15 prosenttia, oli opiskelijoita.

 

Kuvio 22

Työviikon pituus 15–64-vuotiaailla työllisillä taustamaan mukaan vuonna 2014, tavanomainen työaika, tuntia viikossa

Työviikon pituus 15–64-vuotiaailla työllisillä taustamaan mukaan vuonna 2014, tavanomainen työaika, tuntia viikossa

( ) = Suluissa oleva tieto pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava 

Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus

 

Yhteenveto

 

Suomessa vuonna 2014 asuneet ulkomaalaistaustaiset 1564-vuotiaat työlliset olivat työllistyneet pitkälti samoille ammattialoille kuin suomalaistaustaiset työlliset. Erona oli kuitenkin se, että ulkomaalaistaustaisia oli työllistynyt asiantuntija-ammatteihin harvemmin kuin suomalaistaustaisia sekä se, että ulkomaalaistaustaiset olivat suomalaistaustaisiin verrattuna jossain määrin yliedustettuina palvelu- ja myyntityössä samoin kuin muissa työntekijäammateissa. Tältä osin ulkomaalaistaustaisten 1564-vuotiaiden ammattirakenteessa voi nähdä yhtymäkohtia nuorten, 1524-vuotiaiden suomalaistaustaisten työmarkkinoille tulijoiden ammattirakenteeseen: nuorista työllisistä yli puolet työllistyi palvelu- ja myyntityöntekijöinä tai muiksi työntekijöinä vuonna 2014, mutta varsin harva asiantuntija-ammateissa. Nuorten ja ulkomaalaistaustaisten ammattirakenteen ratkaisevana erona täytyy tosin huomata se, että noin joka neljäs ulkomaalaistaustainen työllinen toimi erityisasiantuntijana, mikä oli nuorille vielä erittäin harvinaista.

Nämä tietyt yhtäläisyydet ulkomaalaistaustaisten ja ylipäänsä työmarkkinoille tulijoiden ammattirakenteessa heijastuvat siihen, että ulkomaalaistaustaisten työllisten työn teon muodoissa korostuu samoja piirteitä kuin nuorilla työllisillä. Esimerkiksi määräaikaiset ja osa-aikaiset työsuhteet olivat ulkomaalaistaustaisilla palkansaajilla suhteellisen yleisiä muissakin kuin nuorimmissa ikäryhmissä vuonna 2014. Myös ulkomaalaistaustaisten työajat olivat useammin niin sanotusti epätyypillisiä eli työ sijoittui säännöllisesti iltoihin, yöhön ja viikonloppuihin useammin kuin 15–64-vuotiailla suomalaistaustaisilla. Ulkomaalaistaustaiset palkansaajat tekivät useammin myös vuorotyötä kuin suomalaistaustaiset työlliset. Suomalaistaustaisilla tällaiset epätyypilliset työajat liittyivät erityisesti nuoreen ikään.

Ulkomaalaistaustaiset työlliset toimivat vuonna 2014 yrittäjinä suurin piirtein yhtä usein kuin suomalaistaustaiset, mutta hieman eri aloilla. Ulkomaalaistaustaisista yrittäjistä noin neljännes toimi majoitus- ja ravitsemustoimialalla, suomalaistaustaisista yrittäjistä vain kaksi prosenttia; suomalaistaustaisista yrittäjistä sen sijaan noin joka viides oli maa- ja metsätalousyrittäjä, mutta ulkomaalaistaustaisissa ani harva. Jos maa- ja metsätaloutta ei oteta huomioon, yrittäjyys olikin yleisempää ulkomaalaistaustaisille (14 %) kuin suomalaistaustaisille (11 %). Vaikka ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten palkansaajien keskimääräinen viikkotyöaika oli melko samanlainen vuonna 2014, yrittäjinä ulkomaalaistaustaiset tekivät pidempää työviikkoa kuin suomalaistaustaiset yrittäjät.

Ulkomaalaistaustaisten osittain suomalaistaustaisten ammattirakenteesta poikkeava ammattijakauma selittää siis suurelta osin eroja epätyypillisten työaikojen sekä määräaikaisen ja osa-aikaisen työn yleisyydessä syntyperän mukaan. Ammattijakauma ei kuitenkaan selitä syntyperän mukaisia eroja alityöllisyydessä tai vuokratyössä. Alityöllisyyden käsite kuvaa työn niukkuutta työllisillä: osa-aikaisesti työskentelyä kokoaikatyön puutteessa, poissaoloa työstä lomautuksen tai töiden puutteen takia tai tavanomaista vähäisempää työskentelyä työn puutteen vuoksi. Ulkomaalaistaustaisista työllisistä joka kymmenes oli alityöllinen vuonna 2014, suomalaistaustaisista työllisistä viisi prosenttia. Ulkomaalaistaustaiset olivat alityöllisiä kaikissa ammattiryhmissä yleisemmin kuin suomalaistaustaiset. He tekivät myös vuokratyötä kautta linjan yleisemmin kuin suomalaistaustaiset.

Mielenkiintoista on se, että ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten työllisten työn teon muodot muistuttavat monessa suhteessa toisiaan, kun kyse on enintään perusasteen tai toisen asteen koulutuksen suorittaneista. Syntyperän mukaiset erot kuitenkin korostuvat korkeasti koulutettujen ja/tai erityisasiantuntija-ammateissa työskentelevien parissa. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus on jotakuinkin samaa tasoa sekä ulkomaalais- että suomalaistaustaisessa väestössä (Sutela & Larja 2015), samoin erityisasiantuntijoina työskentelevien osuus työllisistä. Korkea-asteen koulutus parantaa niin suomalaistaustaisten kuin ulkomaalaistaustaistenkin työllistyvyyttä (Larja & Sutela 2015). Korkea-asteen tutkinto tai erityisasiantuntijan työ eivät kuitenkaan muilta osin kohenna ulkomaalaistaustaisten työmarkkina-asemaa samassa määrin kuin suomalaistaustaisilla. Korkeasti koulutetut ja/tai erityisasiantuntijoina työskentelevät ulkomaalaistaustaiset kokevat huomattavasti useammin alityöllisyyttä, työskentelevät selvästi useammin määräaikaisina ja osa-aikaisesti, ja heidän työaikansa ovat useammin epätyypillisiä kuin vastaavassa asemassa olevilla suomalaistaustaisilla. Joka viides korkea-asteen suorittanut ulkomaalaistaustainen työllinen toimii työntekijäammateissa, kun suomalaistaustaisilla vastaava osuus on vain muutama prosentti.

Aiemmin on todettu (Sutela & Larja 2015), kuinka tärkeää perusasteen jälkeistä koulutusta vailla olevien ulkomaalaistaustaisten ammatilliseen koulutukseen panostaminen on ryhmän työllistyvyytensä parantamiseksi. Tässä luvussa esiin nousseet tulokset herättävät kysymyksen myös siitä, missä määrin erityisesti korkeasti koulutetun ulkomaalaistaustaisen väestön jo olemassa olevaa osaamiskapasiteettia osataan suomalaisessa työelämässä vielä hyödyntää ja arvostaa.

Lähteet

Joronen, T. (2012) Maahanmuuttajien yrittäjyys Suomessa. Tutkimuksia 2012:2. Helsingin kaupungin tietokeskus.

Joronen, T. & Mohamed, A. H. (2015) Kauppakansa pakosalla. Somaliyrittäjät meillä ja muualla. Tutkimuksia 2015:1. Helsingin kaupungin tietokeskus.

Larja, L. & Sutela, H. (2015) Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste lähes samalla tasolla kuin suomalaistaustaisilla – naisilla enemmän vaikeuksia työllistyä. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus 2014. Tilastokeskus. www.stat.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-12-17_001.html

Pärnänen, A. & Sutela, H. (2014) Itsensätyöllistäjät Suomessa 2013. Helsinki: Tilastokeskus. /tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yits_201400_2014_12305_net.pdf

Sutela, H. & Larja, L. (2015) Ulkomaalaistaustaisessa väestössä paljon korkeasti ja paljon matalasti koulutettuja. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus 2014. Tilastokeskus. www.stat.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-11-02_002.html