Menetelmät

Tutkimus- ja testausmenetelmien valinta suunnitellaan aina tapauskohtaisesti. Kyselylomakkeen suunnittelu on luonteeltaan monivaiheinen ja iteratiivinen prosessi, jossa lomakeluonnosta testataan mieluiten useita kertoja ja useammalla menetelmällä. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä kyselyn aihealueen asiantuntijan kanssa.

Toimintamme perustuu keskeisesti kysely-vastaamisprosessin kognitiiviseen malliin.

Kysely-vastaamisprosessin kognitiivinen malli

Kognitiivisen psykologian näkökulmasta survey- eli lomakekysymyksiin vastaava henkilö suorittaa erilaisia kognitiivisia tehtäviä. Ajattelu on joustava prosessi, joten vastauksen muodostaminen on edestakaista siirtymistä eri vaiheiden välillä. Yleisen mallin mukaisesti vastaajan ensimmäinen tehtävä on ymmärtää ja tulkita kysymys. Toisena tehtävänä vastaaja ikään kuin palauttaa muististaan vastaamiseen tarvittavan relevantin tiedon, tulkintansa jälkeen. Kolmanneksi vastaaja muotoilee ja sovittaa vastauksensa tarjolla oleviin vastausvaihtoehtoihin. Lopuksi vastaaja arvioi antamansa tiedon vaikutuksia tai sopivuutta ennen vastaamista ja päättää, vastaako totuudenmukaisesti vai ei.

Yritysvastaajilla vastaamiseen tulee mukaan lisäksi organisatorisista tekijöistä johtuvia tehtäviä. Ne liittyvät tietojen saamiseen yrityksen järjestelmistä, vastaamistehtävän organisointiin ja yrityksen sisäisiin järjestelyihin luotettavien tietojen tarkistamiseksi ja luovuttamiseksi.

Kognitiiviset haastattelut

Kognitiivisilla haastatteluilla tutkitaan ja testataan lomakeluonnoksia tai yksittäisiä kysymyksiä ja käsitteitä. Sisällön testaamisen rinnalla haastattelun aikana havainnoidaan lomakkeen käytettävyyttä. Haastattelut ovat yksilöhaastatteluja, joiden aikana tutkimushenkilöä kannustetaan ajattelemaan ääneen ja sanoittamaan ajatusprosessiaan. Tutkimushenkilölle esitetään lisäkysymyksiä (utelut, probes) joko a) samanaikaisesti lomakekysymykseen vastaamisen aikana tai b) takautuvasti vastauksen tai koko lomakkeen läpikäymisen jälkeen. Menetelmää voidaan soveltaa verkkotestaamisessa (web probing). Tutkimushenkilölle esitettävät utelut suunnitellaan silloin etukäteen eivätkä spontaanit utelut ole mahdollisia.

Kognitiivisin haastatteluin voidaan saada selville muun muassa seuraavia asioita:

  • Mitä vastaaja ajattelee kysymyksellä tarkoitettavan?
  • Mitä yksittäiset termit ja käsitteet merkitsevät vastaajalle?
  • Millaisen informaation mieleen palauttamista vastaajalta edellytetään?
  • Minkälaista vastaamisstrategiaa vastaaja käyttää?
  • Suostuuko vastaaja käyttämään riittävästi mentaalista ponnistelua tai etsimään tietoa vastatakseen tarkasti ja täydellisesti?

Asiantuntijaraati

Asiantuntijaraadin tekemässä lomakearvioinnissa käydään kyselylomake systemaattisesti läpi kysymys kysymykseltä, ja kootaan lomakkeessa havaitut ongelmakohdat. Arvioinnissa käytetään apuna lomakkeen arviointiluokitusta, joka perustuu yleiseen kysely-vastaamisprosessin malliin. Kysymyslomaketta arvioivaan asiantuntijaraatiin kuuluu noin viisi henkilöä, jotka ovat käyttäytymistieteiden, survey-menetelmän tai kyselyn aihepiirin kokeneita asiantuntijoita. Lomakearvioinnin perusteella ongelmallisia kysymyksiä korjataan ennen kyselyn käyttöönottoa ja siten voidaan parantaa aineiston laatua.

Fokusryhmähaastattelu

Fokusryhmähaastattelu on haastattelijan mahdollistama keskustelu, jossa kerätään tietoa kiinnostuksen kohteena olevasta aiheesta. Tavoitteena on saada tietoa siitä, millaisia eri näkökulmia, mielipiteitä ja asenteita tutkittavaan aiheeseen liittyy. Keskusteluja voidaan käyttää myös tiedon keräämisen välineiden tai menetelmien arvioimiseen. Fokusryhmähaastattelut auttavat tutkijaa tutkittavien sanaston ja ajattelutapojen oppimisessa. Ne voivat tarjota oivalluksia myös kvantitatiivisten tulosten tulkintaan.

Fokusryhmähaastatteluja voidaan käyttää yhdessä kvantitatiivisen aineiston kanssa (ns. triangulaatio). Tällöin eri tutkimusotteilla kerätyillä aineistoilla voidaan vahvistaa tulosten luotettavuutta ja saada tutkittavasta asiasta monipuolisempi kuva. Menetelmä sijoittuu osallistuvan havainnoinnin ja luonnollisen ryhmätilanteen tarkkailun ja strukturoidun yksilöhaastattelun välimaastoon.

Koska fokusryhmähaastattelu sisältää ryhmän keskinäisen vuorovaikutuksen, se on yksilöllistä haastattelua lähempänä arkielämää, jossa mielipiteet, asenteet ja tavat muodostuvat.