Pääasiallisen toiminnan luokituksen menetelmäseloste työssäkäyntitilastossa  

Työssäkäyntitilaston tiedot väestön pääasiallisesta toiminnasta tuotetaan kaikille Suomessa vuoden lopussa vakinaisesti asuville henkilöille. Tilaston lähdeaineistoina käytetään hallinnollisia rekistereitä ja muita rekisteripohjaisia tietoaineistoja. Tilaston laatu onkin siten suoraan riippuvainen lähdeaineistojen laadusta. Yhteensä työssäkäyntitilaston tuotannossa käytetään noin 30 eri rekisterin tai tietoaineiston tietoja.  

Keskeisimpiä näistä ovat: 

  • Väestötietojärjestelmä (DVV)  
  • tulorekisteri 
  • veroaineisto
  • työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työnhakijarekisteri 
  • Kelan ja Eläketurvakeskuksen eläkerekisterit 
  • eri opiskelijarekisterit 
  • pääesikunnan varusmiesrekisteri 
  • Tilastokeskuksen tutkintorekisteri 

Keskeistä järjestelmässä on se, että rekistereiden tunnusjärjestelmät ovat niin hyvät, että eri tietojen yhdisteleminen on mahdollista. Rekisterit voivat sisältää päällekkäistä tietoa, osin myös ristiriitaista tietoa. Olennaista on, että rekisterit täydentävät toisiaan. 

Väestön pääasiallisen toiminta tuotetaan rekisteriestimointimenetelmällä, jossa käyttämällä hyväksi samanaikaisesti useita rekisteriaineistoja määritellään jokaiselle henkilölle pääasiallisen toiminnan luokka. Vaikka henkilö täyttäisi useamman eri pääasiallisen toiminnan luokan kriteerit, hän voi kuulua niistä vain yhteen. Päättelyjärjestys ratkaisee sen, mihin luokkaan henkilö kuuluu. Henkilöt sijoitetaan pääasiallisen toiminnan luokkiin määrätyssä järjestyksessä. Kukin henkilö sijoitetaan päättelyn edetessä ensimmäiseen mahdolliseen luokkaan, jonka kriteerit hän täyttää.

Väestön pääasiallisen toiminnan päättely

Pääasiallisen toiminnan päättely alkaa 0–14-vuotiaista, jotka päätellään henkilön iän perusteella 0–14-vuotiaiden luokkaan. Tämän jälkeen kaikki yli 74-vuotiaat päätellään eläkeläisiksi.

Seuraavaksi päätellään työttömiksi kaikki 16–64-vuotiaat henkilöt, jotka ovat työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisterin mukaan työttömiä vuoden lopussa. Työttömiksi lukeutuvat sekä TE-toimistoihin rekisteröityneet työttömät työnhakijat että kokoaikaisesti lomautetut. 

Työttömät jaotellaan työttömyyden keston mukaan 0–2 kuukautta, 3–6 kuukautta, 7–12 kuukautta, 13–36 kuukautta ja yli 36 kuukautta työttömänä olleisiin. Työttömyyden kesto on laskettu yhtäjaksoisista työttömyyspäivistä seuraavasti: 0–2kk=0–74 päivää, 3–6 kk=75–196 päivää, 7–12 kk=197–365 päivää, 13–36 kk=366–1095 päivää, yli 36 kk=yli 1095 päivää.

Varusmiehet- ja siviilipalvelusmiehet päätellään työttömien jälkeen. Tähän ryhmään kuuluvat henkilöt, jotka ovat suorittamassa varusmiespalvelustaan tai siviilipalvelustaan vuoden viimeisellä viikolla.

Seuraavaksi päätellään työlliset, joita ovat kaikki 18–74-vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä (palkansaajina tai yrittäjinä) eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työnhakijarekisterissä taikka suorittamassa varusmiespalvelusta. Työllisillä yrittäjillä on voimassa oleva yrittäjäeläkevakuutus vuoden viimeisellä viikolla ETK:n rekisterissä, he ovat saaneet yrittäjätuloja yli tietyn yrittäjätulorajan tai saaneet starttirajaa yritystoimintaansa vuoden loppuun mennessä. Työllisillä palkansaajilla on työeläkevakuutus ja palkanmaksujakso voimassa tulorekisterissä vuoden viimeisellä viikolla ja heillä on palkkatuloja kyseiseltä vuodelta tai he työskentelevät palkkatuetussa työssä vuoden viimeisellä viikolla. 

Työlliset jaotellaan päätoimisiin työllisiin, työllisiin opiskelijoihin ja -eläkeläisiin sekä palkkatuetussa työssä oleviin työllisiin. Päätoimiset työlliset ovat työllisiä, jotka eivät ole työllisiä opiskelijoita, -eläkeläisiä tai palkkatuetussa työssä olevia. Työlliset opiskelijat ovat syyslukukaudella tutkintoon johtavassa koulutuksessa Suomessa, ovat saaneet opintotukea syyslukukaudella tai ovat työvoimakoulutuksessa vuoden viimeisellä viikolla. Työlliset eläkeläiset ovat eläkkeellä vuoden viimeisellä viikolla tai ovat vuoden aikana saaneet eläkettä yli tietyn eläketulorajan. Palkkatuetussa työssä olevat työlliset ovat vuoden viimeisellä viikolla palkkatuetussa työssä.

Opiskelijat ja koululaiset päätellään työllisten jälkeen. Opiskelijat ja koululaiset jaotellaan koululaisten, tutkintoa Suomessa suorittavien, työvoimakoulutuksessa olevien ja opintotukea saavien henkilöiden, jotka eivät ole Suomessa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, ryhmiin. Koululaisiksi määritellään kaikki 15-vuotiaat sekä 9.- ja 10.-luokkalaiset. Tutkintoa Suomessa suorittavat ovat opiskelijarekisterissä kirjoilla syyslukukaudella tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Työvoimakoulutuksessa olevat ovat olleet vuoden viimeisellä viikolla suorittamassa työvoimakoulutusta. Opintotukea saaneet, jotka eivät ole Suomessa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, ovat saaneet opintotukea syyslukukaudella, mutta he eivät ole kuitenkaan opiskelijarekisterin mukaan syyslukukaudella tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Nämä opiskelijat suorittavat opintoja, joista ei saa virallista tutkintoa tai käyvät koulua ulkomailla, mutta asuvat Suomessa.

Opiskelijoiden ja koululaisten jälkeen päätellään eläkeläiset. Eläkeläiseksi päätellään henkilöt, joilla on voimassa oleva eläke vuoden viimeisellä viikolla tai he ovat vuoden aikana saaneet eläkettä yli tietyn elinkustannusindeksiin perustuvan eläketulorajan.

Eläkeläiset jaotellaan päätoimisiin eläkeläisiin, vuoden aikana eläköityneisiin ja vuoden aikana työskennelleisiin koko vuoden eläkkeellä olleisiin. Päätoimiset eläkeläiset ovat olleet koko tilastovuoden eläkkeellä, eivätkä he ole saaneet palkkatuloja kyseisenä vuotena. Vuoden aikana eläköityneillä eläkeläisillä eläkejakso on alkanut tilastovuoden aikana. Eläkkeelläolojaksolla tarkoitetaan yhtenäistä eläkkeellä oloa. Jos eläkkeessä on välillä katkos, alkuperäinen alkamisaika siirtyy katkoksen jälkeen alkavan eläkkeen alkamispäivään. Vuoden aikana työskennelleet eläkeläiset, jotka ovat olleet koko vuoden eläkkeellä, ovat ansainneet vuoden aikana yli 1 000 euroa palkkatuloja ja heidän eläkejaksonsa on kestänyt koko vuoden.

Ennen muiden työvoiman ulkopuolella olevien päättelyä päätellään vielä palkansaajia tulojen perusteella. Työllisiksi päätellään ne henkilöt, jotka eivät ole luokittuneet aiemmin pääteltyihin ryhmiin, ja joiden palkkatulot ylittävät vuosittain nousevan palkkarajan (8 432 euroa vuonna 2020).

Muiden työvoiman ulkopuolisten ryhmä koostuu niistä henkilöistä, jotka eivät luokittuneet mihinkään muihin pääasiallisen toiminnan luokkiin. Muut työvoiman ulkopuoliset jaotellaan poissulkevasti seuraavaksi esitetyssä järjestyksessä luokkiin: työvoimapoliittisissa aktiivipalveluissa olevat, vuoden aikana työskennelleet, omaisuustuloilla elävät, alle 3-vuotiaiden lasten kotivanhemmat, kotona vanhempiensa luona asuvat aikuiset, 16–29-vuotiaat ilman tutkintoa olevat nuoret, jotka eivät asu vanhempiensa luona, vailla vakinaista asuntoa olevat ja muut tuntemattomat. Tietojen päättelyssä on hyödynnetty useita eri rekistereitä, muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön rekisteritietoja, väestörekisterijärjestelmän tietoja ja verotusaineiston tietoja.

Työvoimapoliittisissa aktiivipalveluissa olevat ovat olleet vuoden viimeisellä viikolla kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeilussa tai muissa työvoimapoliittisissa aktiivipalveluissa. Vuoden aikana työskennelleet ovat saaneet palkkatuloja yli 1 000 euroa vuoden aikana. He ovat ansainneet kuitenkin alle palkkarajan, jolla henkilöt päätellään työllisiksi ennen muiden työvoiman ulkopuolella olevien päättelyä. Omaisuustuloilla elävät ovat ansainneet omaisuustuloja yli 20 000 euroa vuoden aikana. Alle 3-vuotiaiden lasten kotivanhemmilla on vähintään yksi alle 3-vuotias lapsi. Kotona vanhempiensa luona asuvat aikuiset ovat yli 17-vuotiaita, jotka ovat asuntokunnassaan perheasemaltaan lapsia. 16–29-vuotiaat ilman tutkintoa olevat nuoret, jotka eivät asu vanhempiensa luona, ovat sellaisia nuoria, joilta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto, tai tutkintotieto on tuntematon, ja joiden asuntokuntaan ei kuulu heidän vanhempiaan.  Vailla vakinaista asuntoa olevilta puuttuu pysyvä asumistieto (olinpaikka). Tähän ryhmään kuuluu vailla vakinaista asuntoa olevia, laitoksessa asuvia, tietymättömissä olevia ja lähetystöissä maailmalla asuvia. Muiden tuntemattomien ryhmään kuuluvat henkilöt eivät tule luokitelluksi mihinkään edellä mainittuihin ryhmiin.