Kasvihuonekaasuinventaario

 

Tilastokeskuksen kasvihuonekaasujen inventaarioyksikkö vastaa YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan mukaisen kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion toteutuksesta ja raportoinnista Suomessa. Näiltä sivuilta löytyvät kasvihuonekaasujen kansallisen arviointijärjestelmän kuvaus, raportointiin liittyvät tärkeimmät sopimukset ja ohjeistot sekä viimeisimmät inventaariolaskelmat ja -raportit. Lisäksi kasvihuonekaasujen inventaarioyksikkö tuottaa EU:n ilmastopolitiikkaa varten seurantaindikaattoreita. Palvellakseen myös muita asiakkaitaan Tilastokeskus laatii vuosittain suomenkielisen yhteenvetoraportin kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä Suomessa ja teollistuneissa maissa.

Raportointi kattaa seitsemän varsinaista kasvihuonekaasua (HFC- ja PFC-yhdisteiden ryhmiin kuuluu useampia kaasuja):

  • hiilidioksidi (CO2)
  • metaani (CH4)
  • dityppioksidi (N2O)
  • HFC-yhdisteet
  • PFC-yhdisteet
  • rikkiheksafluoridi (SF6)
  • typpitrifluoridi (NF3)
  • Lisäksi raportoidaan hiilimonoksidin (CO), typen oksidien (NOx), rikkidioksidin (SO2) ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (NMVOC) päästöt. Kioton pöytäkirjan toisen kauden velvoitteet koskevat kuitenkin vain yllä lueteltuja varsinaisia kasvihuonekaasuja.

Päästöt raportoidaan seuraavilta sektoreilta:

  • energia: polttoaineiden energiakäyttö sekä polttoaineiden tuotantoon, jakeluun ja kulutukseen liittyvät haihtuma- ja karkauspäästöt
  • teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö: teollisuusprosesseista vapautuvat, raaka-aineiden ja polttoaineiden raaka-ainekäytöstä aiheutuvat päästöt, F-kaasujen käytöstä aiheutuvat päästöt sekä päästöt dityppioksidin käytöstä teollisissa ja lääketieteellisissä sovelluksissa
  • maatalous: kotieläinten ruoansulatuksen CH4-päästöt, lannankäsittelyn CH4- ja N2O-päästöt, maaperän N2O-päästöt, kasvintähteiden pellolla polton N2O-päästöt sekä kalkituksen ja urealannoituksen CO2-päästöt
  • maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF): CO2-päästöt ja -poistumat maankäyttöluokista metsämaa, viljelysmaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennetut alueet ja muu maa. Lisäksi raportoidaan mm. puutuotteiden, maastopalojen ja metsäkulotuksen päästöt sekä pellonraivauksen, metsälannoituksen, ojitettujen metsämaiden ja turvetuotantoalueiden N2O-päästöt ja ojitettujen metsämaiden ja turvetuotantoalueiden CH4-päästöt
  • jäte: kaatopaikat, kompostointi ja jätevesien käsittely
  • lisäksi raportoidaan teollisuusprosesseissa ja energiasektorilla NMVOC- ja CH4-päästöistä syntyvät epäsuorat CO2-päästöt

Ajankohtaista

 

Tilastokeskuksen pikaennakon mukaan vuoden 2019 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat
52,8 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä (CO2-ekv.). Päästöt ovat laskeneet 26 prosenttia
vertailuvuodesta 1990 ja 38 prosenttia vuodesta 2003, jolloin päästöt olivat korkeimmillaan
aikasarjan 1990–2019 aikana.

 

 

Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitys sektoreittain vuosina 1990–2019.

 

 

 

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen UNFCCC:lle 15. huhtikuuta  2020 lähetettyyn raportointiin vuosien 1990–2018 päästöistä ja niitä on täydennetty vuoden 2019 ennakollisilla päästötiedoilla.

Päivitetty 27.5.2020