15.8.2022 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Maatalouden tuottajahintaindeksi mittaa kasvi- ja eläintuotteiden tuottajahintojen kehitystä viljelijän kannalta. Indeksi kertoo kuinka paljon maatalouden tuottajahinnat ovat muuttuneet verrattuna perusajankohtaan. Indeksin painorakenne perustuu kansantalouden tilinpidon maataloutta koskeviin tietoihin. Perusvuosi vaihdetaan viiden vuoden välein, jolloin myös uudistetaan painorakennetta sekä tuote- ja tiedonantajaotoksia.

Tilaston perusjoukko

Maatalouden tuottajahintaindeksien perusjoukon muodostavat kaikki Suomessa toimivat maatilat, jotka tuottavat maataloustuotteita markkinoille.

Tilastoyksikkö

Maatalouden tuottajahintaindeksien tilastoyksikkö on maatila. Raportointiyksikköja ovat teurastamot, meijerit, pakkaamot ja tuottajajärjestöt. Suurin osa näistä tiedoista saadaan Luonnonvarakeskuksen kuukausittain koostamasta maataloustuotteiden tuottajahintatilastosta.

Mittayksikkö

Maatalouden tuottajahintaindeksin tiedot julkaistaan indeksipistelukuina. Lisäksi julkaistaan indeksien pohjalta lasketut kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuosimuutosprosentit.

Perusajankohta

Maatalouden tuottajahintaindeksien perusajankohta on vuosi 2015 (2015=100).

Viiteajankohta

Maatalouden tuottajahintaindeksien viiteajankohta on kuukausi. Indeksit julkaistaan kuukausittain. Marraskuun julkistuksen yhteydessä julkaistaan myös tilastovuoden ennakkotieto.
 

Viitealue

Maatalouden tuottajahintaindeksien maantieteellinen viitealue on koko Suomi.

Kattavuus

Maatalouden tuottajahintaindeksi kattaa koko Suomen eikä alueellista jakoa ole. Tilaston kuvauskohde on maanviljelijöiden Suomessa tuottamat kasvituotteet, eläimet ja eläintuotteet, jotka myydään toisille tiloille tai maataloussektorin ulkopuolelle (pl. myynti kotitalouksille). Indeksissä mukana olevat hyödykkeet kattavat koko perusjoukon, tosin taloudelliselta arvoltaan pienillä tuotteilla ei ole omaa hintaseurantaa ja niiden myyntiarvot on indeksin painorakenteessa vyörytetty muille maataloushyödykkeille. Siten indeksissä olevat tuotteet edustavat painorakenteen kautta myös tuotteita, jotka eivät ole indeksissä mukana.

Ajallinen kattavuus

Uusimmista 2015=100 indekseistä on saatavilla aikasarjat vuoden 2000 tammikuun indeksitiedoista lähtien. 2010=100, 2005=100 ja 2000=100 -sarjoja tuotetaan toistaiseksi. 2000=100 -sarja on saatavilla pääryhmätasolla vuoden 1995 tammikuusta lähtien. Tiedot revisioituvat kerran vuodessa toukokuun julkistuksen yhteydessä, jolloin edellistä tilastovuotta koskeva maidon jälkitilin suuruus päivitetään indeksiin. Revisio vaikuttaa kokonaisindeksiin sekä eläintuotoksen ja maidon osaindekseihin. Revisiota voidaan tehdä myös muiden tuotteiden osalta, jos mm. lähtötiedot muuttavat merkittävästi takautuvasti.

Jakelutiheys

Tilasto julkaistaan kuukausittain. Tilastovuotta koskeva ennakkotieto jukaistaan vuosittain marraskuussa. Maatalouden tuottajahintaindeksit revisoituvat tilastovuotta seuraavan toukokuun julkistuksen yhteydessä. Myös lähdetietoihin takautuvasti tehtävät muutokset saattavat johtaa tietojen revisioitumiseen.

Käsitteet

Indeksi

Indeksi on suhdeluku, joka kuvaa jonkin muuttujan (esimerkiksi hinnan, määrän tai arvon) suhteellista muutosta perusjakson (esimerkiksi vuoden) suhteen. Kunkin ajankohdan indeksipisteluku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia kyseisen ajankohdan tarkasteltava muuttuja on perusjakson hinnasta, määrästä tai arvosta. Perusjakson indeksipistelukujen keskiarvo on 100.

Indeksikaava

Indeksikaava on matemaattinen funktio, jonka avulla havaintoarvoista lasketaan yksittäinen muutosta kuvaava tunnusluku (esim. Fischerin, Laspeyres'n ja Paaschen indeksikaavat).

Kantaindeksi

Kantaindeksissä laskenta-ajankohdan hintaa verrataan aina perusajankohtaan. Kantaindeksissä painot vaihdetaan yleensä harvemmin kuin vuosittain, esimerkiksi viiden vuoden välein.

Ketjuindeksi

Ketjuindeksissä vertailu tapahtuu aina peräkkäisten laskenta-ajankohtien välillä. Ketjuindeksissä kahden laskenta-ajankohdan muutoksella viedään eteenpäin halutun perusajankohdan indeksipistelukua. Ketjuindeksissä painot vaihdetaan periaatteessa jokaisena laskenta-ajankohtana.

Toisinaan puhutaan ketjuindeksistä myös sellaisessa tapauksessa, että vertailuperiodi pidetään kiinteänä vuoden sisäisissä vertailuissa, mutta vertailuperiodia ja indeksin painorakennetta muutetaan aina vuoden vaihtuessa.

Kuukausimuutos

Kuukausimuutos on indeksin suhteellinen muutos kuukautta aiemmasta ajankohdasta. Muutos ilmoitetaan yleensä prosentteina.

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi mittaa kasvi- ja eläintuotteiden tuottajahintojen kehitystä. Indeksi kertoo, kuinka paljon maatalouden tuottajahinnat ovat muuttuneet verrattuna perusajankohtaan.

Neljännesvuosimuutos

Neljännesvuosimuutoksella tarkoitetaan vuosineljänneksen indeksin suhteellista muutosta verrattuna edellisen vuosineljänneksen indeksiin. Muutos ilmaistaan yleensä prosenttilukuna.

Painorakenne

Kuvaa sen, mikä merkitys kullakin indeksiin kuuluvalla alaindeksillä (hyödykkeellä, palkansaajaryhmällä tms.) on kokonaisindeksin kannalta.

Pisteluku

Pisteluku on hintaindekseissä käytetty muutossuure, joka kertoo vertailujankohdan hinnan, keskihinnan tai indeksin suhteessa perusajankohdan hintaan, keskihintaan tai indeksiin. Perusajankohdan pistelukua merkitään tavallisesti luvulla sata. Esimerkiksi jos hyödykkeen pisteluku on tiettynä ajankohtana 105,3, merkitsee tämä, että hyödykkeen hinta on noussut 5,3 prosenttia perusajankohdasta.

Tuottajahinta

Yrityksen hyödykkeestään tai palvelustaan saama hinta.

Viljelijän tuottajahinta

Viljelijän maataloustuotteistaan saama hinta ilman arvonlisäveroa ja tuotetukipalkkioita tilalla tai markkinointiketjun ensimmäisessä vaiheessa.

Vuosimuutos

Vuosimuutos on indeksin suhteellinen muutos vuotta aiempaan vastaavaan ajankohtaan verrattuna (esim. kuluttajahintojen kokonaisindeksin vuosimuutos eli inflaatio).

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Virhelähteitä ja tilaston tarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä voivat olla hintatietojen puuttuminen osasta vuotta (esimerkiksi hedelmät ja varhaisperuna), tuotteissa tapahtuvien laadunmuutosten puutteellinen käsittely indeksilaskennassa, otantavirhe, indeksin painorakenteen epätarkkuus, mikäli maataloustuotannossa tapahtuu merkittäviä rakennemuutoksia, tiedonantajilta kerättävien hintatietojen heikko kattavuus, virheelliset tiedot sekä mahdolliset käsittelyvirheet.

Oikea-aikaisuus

Maatalouden tuottajahintaindeksit julkaistaan 45 päivän viiveellä tilastokuukauden päättymisen jälkeen.

Oikea-aikaisuus (ennakko) / TP1

Tilastovuoden ennakkotieto julkaistaan 45 päivää ennen viiteajankohdan päättymistä.

Oikea-aikaisuus (käyttäjä) / TP2

Kuukausitietojen julkaisuviive on noin 45 päivää. Nämä tiedot ovat lopulliset lukuunottamatta maidon jälkitiliin liittyvää revisiota. Tältä osin julkaisuviive neljännesvuositiedolle on 5-14 kk ja 15 päivää ja vuositiedolle 5 kk ja 15 päivää.

Täsmällisyys

Tiedot julkaistaan julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.

Täydellisyys

Tilastot julkaistaan tarkimmalla tuotetasolla vuositilastossa. Kuukausi ja neljännesvuositilastossa joitakin kasvituotteita julkaistaan pääryhmätasolla.

Tietojen revisoitumiskäytännöt

Revisio vaikuttaa kokonaisindeksiin sekä eläintuotoksen ja maidon osaindeksien tietoihin.

Revision vaikutus kokonaisindeksin vuosimuutokseen on 0,1-0,2 prosenttiyksikköä.

Otantavirhe

Tilastossa käytetään pääsääntöisesti Luonnonvarakeskuksen, kasvistiedon ja kauppaputarhaliiton keräämiä ja julkistamia tietoja maataloustuotteiden tuottajahinnoista. Muiden tuotteiden osalta hinnat kerätään suurimmilta toimijoilta. Maatalouden tuottajahintaindeksin tuotekoriin on valittu tärkeimmät Suomessa tuotetut viljelykasvit ja tuotantoeläimet ja niistä saatavat tuotteet. Kaikkien tuotteiden hintoja ei siten seurata vaan tuotekoriin valittu tuote edustaa laajempaa tuoteryhmää. Otantavirhettä ei ole määritetty.

Muut virhelähteet (non-sampling errors)

  1. Substituutioharha
    • Maatalouden tuottajahintaindekseissä käytetään Laspeyresin indeksikaavaa. Substituutioharha saattaa aiheutua siitä, että yritykset reagoivat (voittoa maksimoidessaan) suhteellisten hintojen muutoksiin tuotantomääriään muuttamalla. Tällöin Laspeyresin kaavalla laskettu indeksi aliarvioi hintakehitystä yrityksen näkökulmasta katsottuna.
  2. Laadunmuutoksista aiheutuva harha
    • Hintaindeksien tavoitteena on kuvata puhdasta hintakehitystä ja siksi tuotteiden laadun- eli ominaisuuksien muutokset on huomioitava indeksilaskennassa. Joidenkin tuotteiden kohdalla tuottajahinta raportoidaan laatuluokittain, jolloin laadunmuutoksen vaikutus voidaan eliminoida. Useimpien tuotteiden osalta laatu kuitenkin arvioidaan vakioksi.

Katovirhe

Vastauskatoa ei ole.

Vertailukelpoisuus

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Maatalouden tuottajahintaindeksin laatiminen perustuu jäsenmaiden ja Eurostatin yhteisesti laatimaan käsikirjaan, jonka tavoite on yhtenäiset menetelmät ja vertailukelpoiset tulokset eri maiden välillä.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Vanhat indeksisarjat eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia nykyisin käytössä oleviin indeksisarjoihin, koska hintamääritelmät ovat muuttuneet mm. hintatukien ja verotuksen osalta.

Suomen liittyessä Euroopan unioniin vuonna 1995 muutettiin maatalouden tuottajahintaindeksin laskentaperusteita. Vuodesta 1990 lähtien vuoden 2000 helmikuuhun saakka on maatalouden tuottajahintaindeksiä laskettu tuettomana ja hintatuet mukaan lukien. Indeksistä on olemassa tältä ajalta kahdet indeksisarjat. Maatalous tuli vuoden 1995 alusta arvonlisäverotuksen piiriin. Maataloustuotteiden hintatuet poistuivat pääosin 2000-luvun alusta ja niitä ei huomioida nykyisissä indekseissä.

Tiedot ovat vertailukelpoisia vuodesta 2000.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Kansantalouden tilinpidon maatalouden taloustilit ja maatalouden hintaindeksien painorakenne ovat yhtenäisiä lukuun ottamatta tilojen omaa käyttöä ja varastojen muutosta. Tämä johtuu tilastojen menetelmällisistä eroista.

Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuositilatot ovat keskenään yhtenäisiä.

Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa

Maatalouden tuottajahintaindeksin painorakenne vastaa kansantalouden tilinpidon osana laskettua maataloustuotannon arvoa pl. oma käyttö ja varastojen muutos. Maataloustuotannon arvon laskennassa käytetään hyväksi maatalouden tuottajahintaindeksin tietoja.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Tilaston laatimisessa tarvittavat tuotteiden hintatiedot saadaan pääosin Luonnonvarakeskus Luken laatimasta Maataloustuotteiden tuottajahinnat -tilastosta. Lukesta saatavat hintatiedot kattavat noin 70 prosenttia Maatalouden tuottajahintaindeksistä, kun kattavuutta mitataan indeksin painoarvoilla. Luken tilasto sisältää maatiloilta teollisuuteen, pakkaamoille ja välitysliikkeille jalostamattomina sekä pakkaamattomina myydyt tuoteet; tilojen välinen kauppa jää tilaston ulkopuolelle. Maatalouden tuottajahintaindeksissä tilojen välisessä kaupassa, kuten rehuviljakaupoissa, arvioidaan käytettävän markkinahintatasoa. Luken tilasto kattaa pääsääntöisesti yli 80 prosenttia siinä tarkasteltavista tuotevirroista lihan, maidon, viljan, rypsin ja rapsin osalta, ruokaperuna jää tämän alle. Maatalouden tuottajahintaindeksissä hyödynnetään lisäksi Kasvistieto Oy:n hintatilastoa vihannesten hintaseurannassa. Näiden tietojen osuus on noin 12 prosenttia indeksistä. Kasvistieto Oy arvioi, että päätuotteissa sen hintatilastot kattavat 10–40 prosenttia kotimaisen tuoretuotannon määrästä. Loput indeksin laatimiseen tarvittavista hintatiedoista saadaan muista tilastoista tai Tilastokeskus kysyy ne tiedonantajilta (rehukasvit, sokerijuurikas, tärkkelysperuna, jotkin kukat, hunaja ja turkikset). Osa kukkien ja taimien sekä vihannesten hintatiedoista saadaan Kauppapuutarhaliitto ry:n hintatilastoista. Liiton jäsenyritykset kattavat puolet Suomen kasvihuonealasta. Kauppapuutarhaliitto ry:n hintatiedoilla seurattavilla tuotteilla on viiden prosentin paino indeksissä. Tilastokeskuksen keräämillä hintatiedoilla on vajaa 13 prosentin osuus indeksissä, mistä valtaosa koostuu turkisnahoista. Tilastokeskus kerää turkisten hintatiedot turkishuutokaupoista, jotka ovat turkisnahkojen tärkein myyntipaikka.

Tiedonkeruumenetelmä

Maatalouden tuottajahintaindeksien lähtötiedot kerätään pääosin Luonnonvarakeskuksen internet sivuilta. Kasvistiedolta saadaan vihanneksien ja hedelmien hintatiedot sähköpostitse kuukausittain. Lisäksi tietoja kerätään suoraan tiedonantajilta tilastokeskuksen web-kyselyllä tai puhelimitse ja muista indekseistä.

Tiedonkeruun tiheys

Maatalouden hintaindeksien tiedot kerätään pääsääntöisesti kuukausittain. Tuotteiden, joiden hintavaihtelu on vähäistä, hintatiedot kerätään neljänneksittäin, puolivuosittain tai kerran vuodessa.

Kustannukset ja vastausrasite

Maatalouden ja kustannusindeksien tiedonkeruuseen käytettiin kaikkiaan 0,31 työpäivää vuonna 2019. Keskimääräinen vastausaika tilaston tiedusteluun oli 27 minuuttia ja mediaani oli 16 min.

Tilastossa hyödynnetään pääosin Luonnonvarakeskuksen, kauppapuutarhaliiton ja Kasvistiedot keräämiä tietoja. Suoraa tiedonkeruuta on hyvin vähän.

Menetelmät

Tiedon käsittely

Tarkistetut havaintotapahtumat muodostavat tilastointiaineiston. Tilapäisesti puuttuvat hintahavainnot imputoidaan muiden vastaavien tuotteiden hinnanmuutoksilla tai käytetään edellisen kuukauden hintaa. Pysyvästi puuttuvien hintahavaintojen uudeksi tiedontoimittajaksi valitaan saman kokoluokan toimija. Tilastossa hyödynnetään pääosin valmiita tilastoja, joten puuttuvien havaintojen ongelma ei ole merkittävä.
Indeksipisteluvut lasketaan kantastrategialla hyödyntäen Laspeyres’n indeksikaavaa. Havaintotapahtumat aggregoidaan tuotteita ja tiedonantajia koskevilla painokertoimilla ylemmille tuoteryhmätasoille ja lopulta kokonaisindeksiksi. Painokertoimien avulla saadaan perusjoukkoa kuvaavat indeksipisteluvut ja hinnanmuutokset estimoitua.

Aineiston/datan validointi

Puuttuvia tietoja karhutaan aktiivisesti. Aineistoa tarkistetaan tilastoa laadittaessa sekä havainto että agregaatti-tasolla. Suuret ja poikkeavat hintamuutokset sekä tuotteissa tapahtuneet muutokset tarkistetaan ja pyydetään tarvittaessa lisätietoja tiedonantajalta. Laskettujen indeksipistelukujen oikeellisuutta arvioidaan vertaamalla niitä lähtötietoihin ja yleiseen markkinoilla olevaan tietoon.

Menetelmädokumentointi

Maatalouden tuottajahintaindeksin menetelmäseloste löytyy tilaston kotisivuilta.

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Taloustilastot

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi henkilötietolakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta. 

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.  

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö 

Maatalouden tuottajahintaindeksin tuottaminen perustuu pitkäaikaiseen "herrasmiessopimukseen" Euroopan komission tilastoviraston Eurostatin kanssa. Tilaston laatiminen perustuu välillisesti myös seuraaviin lakeihin: Euroopan Parlamentin ja neuvoston asetus maatalouden taloustileistä (EY) N:o 138/2004, Laki maaseutuelinkeinotilastoista 20.12.1996/1197, Laki maaseutuelinkeinorekisteristä 29.12.1994/1515)

Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista.

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus. 

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi) 

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Julkaistavissa tilastoissa tiedot ilmoitetaan tasolla, jolla yksittäisen tiedonantajien tiedot ole yksilöitävissä. Eurostatille toimitettavissa aineistoissa tällaiset tiedot merkitään luottamuksellisiksi.

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrottaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun. 

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa 

Tietojen jakaminen

Julkaistut tuottajahintaindeksit toimitetaan neljänneksittäin Eurostatille, joka julkaisee niitä omilla verkkosivuillaan. Eurostatille toimitettavat indeksipisteluvut poikkeavat vihannesten, hedelmien ja perunan, ja siten myös aggregaattisarjojen, osalta kansallisesti julkaistavista luvuista. Eurostatille toimitettava tieto perustuu kausipainoihin yllä mainittujen tuotteiden osalta, eli niillä on eri paino-osuudet kokonaisindeksissä eri vuosineljänneksellä. Vuosien välillä kunkin neljänneksen painorakenne pidetään muuttumattomana. Kansalliset luvut lasketaan tasapainoin, jolloin osuudet kokonaisindeksissä ovat tuotteelle samat jokaisella vuosineljänneksellä.

Muu tiedonjakelu

Ajankohtaisten uutisten, esimerkiksi uutisnostojen julkistamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Ajankohtaisuutisten kanavia ovat www.tilastokeskus.fi
www.facebook.com/Tilastotohtori
https://twitter.com/tilastokeskus

Saatavuus ja selkeys

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.   

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta. 

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.   

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa. 

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Tilaston yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen ja muilla kuin tilaston tekijöillä ei ole tällä hetkellä pääsyä mikroaineistoon.

Tietojen revisioitumislinjaukset

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen. 

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin. 

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista. 

Maatalouden tuottajahintaindeksit revisioituvat kerran vuodessa toukokuun julkistuksen yhteydessä, jolloin edellisen tilastovuoden luvuista tulee lopulliset. Revisio johtuu maidon tuottajien takautuvasti samasta jälkitilistä, jonka suuruus korjataan maidon tuottajahintaan. Ensimmäisellä julkaisukerralla maidon tuottajahinta on laskettu lisäämällä hintaan viimeisimmän käytössä olevan jälkitilin suuruus.

Käyttäjien tarpeet

Tilaston käyttäjiä ovat mm. kansantalouden tilinpito maatalouden taloustilien yhteydessä, tutkimuslaitokset, Eurostat, DG Agri, FAO ja viljelijät. Indeksiä käytetään tutkimuksissa, sopimuksissa (esim. maanvuokrasopimukset) ja syötetietona muissa tilastoissa.

Käyttäjätyytyväisyys

Varsinaista käyttäjätyytyväisyysmittausta ei ole tehty.

Kansainvälisen yhteistyön puitteissa Eurostatilta saadaan säännöllisesti palautetta tietolähetysten
yhteydessä.

Laatudokumentointi

Laadun arviointi

Maatalouden tuottajahintaindeksin laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Kuukausittain tarkastellaan tilaston yksikkötason aineiston muutoksia ja poikkeuksellisten tietojen oikeellisuus selvitetään. Myös aggregaattitason tiedot tarkistetaan.

Laadunvarmistus

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. 

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi) 

Maatalouden tuottajahintaindeksin tuotantoa ohjaa lisäksi Eurostatin laatima Maatalouden hintatilastojen käsikirja.

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista. 
Tilastojen julkistamisperiaatteet 
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot. 

Tilaston asiantuntijat

Marianne Rautelin
yliaktuaari
029 551 3421

Etsitkö aiemmin julkaistua dokumentaatiota?

Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.

Siirry arkistosivuille

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.