2.7.2022 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Maarakennuskustannusindeksi (MAKU) kuvaa niiden kustannusten muutoksia, joita maarakennusalan yrittäjälle koituu panosten ostamisesta ja käyttämisestä eri maarakennusalan töissä. Maarakennuskustannusindeksistä tuotetaan pistelukuja osaindekseittäin sekä panosryhmittäin. Myös tarkempia kustannusnimikkeittäisiä indeksipistelukuja tuotetaan koko maarakennusalalta. Lisäksi käytettävissä on maarakennusalan urakointisopimuksiin soveltuvia M-, K-, S- ja H –indeksejä.

Maarakennusalan indeksejä on uudistettu ja samalla perusvuotta on muutettu aika ajoin. Indeksien perusvuosina ovat olleet vuodet 1963, 1972, 1980, 1985, 1990, 1995, 2000, 2005 ja 2010. Perusvuosien 1963, 1972, 1980 ja 1985 tie- ja maarakennuskustannusindeksit laskettiin, tietojen saantiin liittyvien vaikeuksien vuoksi, pääasiassa tie- ja vesirakennuslaitoksen kustannusrakenteen ja panostietojen perusteella. Vanhat indeksit kuvasivat siten pääasiassa Tielaitoksen omassa työssään käyttämien panosten hintakehitystä ja konetöiden indeksi kuvasi koneiden vuokrahintojen kehittymistä.

Tilaston kuvaus

Maarakennuskustannusindeksi kuvaa niiden kustannusten muutoksia, joita maarakennusalan yrittäjälle koituu panosten ostamisesta ja käyttämisestä. Maarakennuskustannusindeksistä tuotetaan pistelukuja osaindekseittäin sekä panosryhmittäin. Tiedot kerätään eri lähteistä ja julkaistaan kuukausittain.

Tilaston perusjoukko

Maarakennuskustannusindeksin perusjoukon muodostavat kaikki tuotannontekijät, joita käytetään maarakentamisessa.

Tilastoyksikkö

Maarakennuskustannusindeksin tilastoyksikkö on rakennuskustannus, joka tulee urakoitsijan maksettavaksi. Tyypillinen raportointiyksikkö, jolta tietoa kerätään, on esimerkiksi erilaiset materiaaleja tai palveluja myyvät yritykset.

Mittayksikkö

Maarakennuskustannusindeksin tiedot julkaistaan indeksipistelukuina. Lisäksi julkaistaan indeksien pohjalta laskettuja
muutosprosentteja. Perusajankohtaa merkitään luvulla 100.

Perusajankohta

Nyt käytössä on indeksi, jonka perusvuosi on 2015=100. Vuosien 2010=100 ja 2015=100 indeksit ovat rakenteeltaan vertailukelpoisia. Indeksien perusvuosina ovat olleet vuodet 1963, 1972, 1980, 1985, 1990, 1995, 2000, 2005 ja 2010. Perusvuosien 1963, 1972, 1980 ja 1985 tie- ja maarakennuskustannusindeksit laskettiin, tietojen saantiin liittyvien vaikeuksien vuoksi, pääasiassa tie- ja vesirakennuslaitoksen kustannusrakenteen ja panostietojen perusteella. Vanhat indeksit kuvasivat siten pääasiassa Tielaitoksen omassa työssään käyttämien panosten hintakehitystä ja konetöiden indeksi kuvasi koneiden vuokrahintojen kehittymistä.

Viiteajankohta

Indeksiä päivitetään kuukausittain tilastointikuukautta seuraavan kuukauden 23. päivä tai seuraavana arkipäivänä. Kunkin kuukauden hintatasoa verrataan perusajankohdan hintatasoon. Vuosi-indeksi julkaistaan vuoden viimeisen kuukauden julkistuksen yhteydessä.

Viitealue

Maarakennusindeksin maantieteellinen viitealue on koko Suomi.

Kattavuus

Maarakennuskustannusindeksi kattaa maarakennusalan tyypillisimmät työt, jotka ovat pohjarakenteet, maarakenteet, kalliorakenteet, päällysteet, kunnallistekniset järjestelmät, betonirakenteet, muut tekniset järjestelmät. Kullekin työlajille lasketaan indeksit kustannustekijöittäin, jotka ovat työvoima, oma kalusto, ostetut konepalvelut, ostetut kuljetuspalvelut, materiaalit ja työmaan yleiskustannukset. Indeksiä lasketaan myös murskaustyölle, teiden ylläpidolle, katujen ylläpidolle ja ratojen ylläpidolle.

Ajallinen kattavuus

Indeksin aikasarjojen pituus vaihtelee riippuen siitä, milloin perusvuoden indeksiä on alettu tuottaa. Suurin
osa aikasarjoista alkaa vuodesta lähtien 1990. Osaindeksien rakenne on muuttunut ajan myötä ja eivät ole täysin vertailukelpoisia koko ajanjaksolle.

Jakelutiheys

Tilasto julkaistaan kuukausittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Maarakennusalankustannusindeksi ei revisoidu.

Käsitteet

Indeksi

Indeksi on suhdeluku, joka kuvaa jonkin muuttujan (esimerkiksi hinnan, määrän tai arvon) suhteellista muutosta perusjakson (esimerkiksi vuoden) suhteen. Kunkin ajankohdan indeksipisteluku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia kyseisen ajankohdan tarkasteltava muuttuja on perusjakson hinnasta, määrästä tai arvosta. Perusjakson indeksipistelukujen keskiarvo on 100.

Indeksikaava

Indeksikaava on matemaattinen funktio, jonka avulla havaintoarvoista lasketaan yksittäinen muutosta kuvaava tunnusluku (esim. Fischerin, Laspeyres'n ja Paaschen indeksikaavat).

Kantaindeksi

Kantaindeksissä laskenta-ajankohdan hintaa verrataan aina perusajankohtaan. Kantaindeksissä painot vaihdetaan yleensä harvemmin kuin vuosittain, esimerkiksi viiden vuoden välein.

Ketjuindeksi

Ketjuindeksissä vertailu tapahtuu aina peräkkäisten laskenta-ajankohtien välillä. Ketjuindeksissä kahden laskenta-ajankohdan muutoksella viedään eteenpäin halutun perusajankohdan indeksipistelukua. Ketjuindeksissä painot vaihdetaan periaatteessa jokaisena laskenta-ajankohtana.

Toisinaan puhutaan ketjuindeksistä myös sellaisessa tapauksessa, että vertailuperiodi pidetään kiinteänä vuoden sisäisissä vertailuissa, mutta vertailuperiodia ja indeksin painorakennetta muutetaan aina vuoden vaihtuessa.

Kustannusindeksi

Kustannusindeksi kuvaa kustannusmuutoksia, joita yrittäjille koituu panosten hankinnasta urakkaa tai toimeksiantoa toteutettaessa.

Kustannuksia aiheuttavat oma työpanos sekä erilaiset ostetut tuotteet ja palvelut. Kustannusindeksejä kutsutaan joskus myös panosindekseiksi.

Kustannusindeksi kuvaa kustannustekijöiden hintojen muutoksia suhteessa valittuun perusvuoteen. Kustannusindeksit lasketaan menetelmällä, jossa eri kustannustekijät painotetaan yhteen niiden osuuksilla kokonaiskustannuksista. Laskennassa käytetään Laspeyresin hintaindeksikaavaa, jolloin paino-osuudet ovat perusvuodelta.

Tilastokeskus tuottaa kustannusindeksejä mm. talon- ja maanrakentamisen, maa- ja metsäalan koneiden sekä kuorma- ja linja-auto-, raide-, taksi- ja sairaankuljetusliikenteen alalta.

Kuukausimuutos

Kuukausimuutos on indeksin suhteellinen muutos kuukautta aiemmasta ajankohdasta. Muutos ilmoitetaan yleensä prosentteina.

Painorakenne

Kuvaa sen, mikä merkitys kullakin indeksiin kuuluvalla alaindeksillä (hyödykkeellä, palkansaajaryhmällä tms.) on kokonaisindeksin kannalta.

Pisteluku

Pisteluku on hintaindekseissä käytetty muutossuure, joka kertoo vertailujankohdan hinnan, keskihinnan tai indeksin suhteessa perusajankohdan hintaan, keskihintaan tai indeksiin. Perusajankohdan pistelukua merkitään tavallisesti luvulla sata. Esimerkiksi jos hyödykkeen pisteluku on tiettynä ajankohtana 105,3, merkitsee tämä, että hyödykkeen hinta on noussut 5,3 prosenttia perusajankohdasta.

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Maarakennuskustannusindeksissä on useita mahdollisia harhalähteitä. Näitä harhalähteitä ovat muun muassa:
  • otantavirhe
  • puutteelliset tuote- ja yrityskehikot
  • vastauskato
  • laadunmuutokset hintakeruussa olevissa tuotteissa ja näiden puutteellinen huomiointi indeksin laadinnassa
  • substituutioharha

Tarkkuus ja luotettavuus

Maarakennuskustannusindeksillä ei pystytä mittaamaan tarkasti maarakennusalan kustannuskehitystä. Indeksi on rakennuttu useiden tyyppiurakoiden pohjalta.

Oikea-aikaisuus

Maarakennuskustannusindeksi julkaistaan 23 päivänä tilastoitavaa kuukautta seuraavana kuukautena

Täsmällisyys

Tiedot on julkaistu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.

Täydellisyys

Maarakennuskustannusindeksi kuvaa tyypillisimpien maarakennusalan osa-alueiden hintakehitystä.

Tietojen revisioituminen

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen. 

 

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin. 

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista. 

Maarakennuskustannusindeksin indeksitiedot eivät kuitenkaan revisoidu.

Tietojen revisoitumiskäytännöt

Maarakennuskustannusindeksin indeksitietoja ei revisoida.

Otantavirhe

Otantavirhettä ei ole määritetty. 

Muut virhelähteet (non-sampling errors)

Maarakennuskustannusindeksissä pyritään kuvaamaan laadullisesti samanlaisen tuotteen tai palvelun hintakehitystä ja siksi tuotteiden laadun- eli ominaisuuksien muutokset on huomioitava indeksilaskennassa. Laadunmuutosongelmaan törmätään yleensä joko silloin, kun tiedonantaja ilmoittaa, ettei keruussa ollutta tuotetta enää valmisteta tai olemassa olevaan tuotteeseen on tehty muutoksia. Laadunmuutokset voivat aiheuttaa indeksiin virhettä, koska aidon, puhtaan hinnanmuutoksen määrittäminen voi olla vaikeaa, ja kääntäen, laadunmuutoksista johtuvan hinnanmuutoksen osuutta voi olla vaikea arvioida ja eliminoida laskelmista. Jos tuotteen vaihtuessa koko hinnanmuutos oletetaan johtuvaksi tuotteen ominaisuuksien muutoksesta, niin saatetaan jättää huomiotta aito hinnanmuutos, jolloin indeksi ei kyseisen tuotteen osalta virheellisesti muutu ollenkaan. Jos taas koko hinnanmuutos oletetaan johtuvaksi aidosta hinnanmuutoksesta, voi tuotteen ominaisuuksista johtuva muutos jäädä huomiotta ja indeksi muuttuu liikaa.

Katovirhe

Vastauskato vaihtelee kuukausittain. Tilastossa pyritään mahdollisimman pieneen vastauskatoon, koska hintatietoja ei voida imputoida muilla havainnoilla.

Käsittelyvirhe

Indeksin mahdollisia käsittelyvirheitä ovat käsin tallennettujen hintatietojen väärin tallentaminen tai virhemarginaalien ylittävien hintahavaintojen hyväksyminen.

Vertailukelpoisuus

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Täysin maarakennuskustannusindeksiä vastaavaa indeksiä ei julkaista muissa maissa. Ruotsin tilastovirasto julkaisee mm. katuvalaistusindeksiä

Ajallinen vertailukelpoisuus

Maarakennuskustannusindeksin osaindeksit ovat muuttuneet ajan myötä.Vuodesta 2005 lähtien osaindeksit ovat pysyneet samoina.
Maarakennusalan indeksejä on uudistettu ja samalla perusvuotta on muutettu aika ajoin. Indeksien perusvuosina ovat olleet vuodet 1963, 1972, 1980, 1985, 1990, 1995, 2000, 2005 ja 2010. Perusvuosien 1963, 1972, 1980 ja 1985 tie- ja maarakennuskustannusindeksit laskettiin, tietojen saantiin liittyvien vaikeuksien vuoksi, pääasiassa tie- ja vesirakennuslaitoksen kustannusrakenteen ja panostietojen perusteella. Vanhat indeksit kuvasivat siten pääasiassa Tielaitoksen omassa työssään käyttämien panosten hintakehitystä ja konetöiden indeksi kuvasi koneiden vuokrahintojen kehittymistä.

Vertailukelpoisen aikasarjan pituus / CC2

Maarakennusalan kustannusindeksejä uudistettu ja samalla perusvuotta muutettu aika ajoin. Nykyisin käytössä olevan maarakennuskustannusindeksin luokitukset ovat pysyneet samoina perusvuodesta 2010=100 lähtien.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Tilastossa käytetään samaa perusvuotta ja indeksi pyritään uudistamaan painorakenteeltaan samamassa aikataulussa kuin muutkin kustannusindeksit.

Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Maarakennuskustannusindeksin kuukausitason indekseistä on laskettavissa vuosi tason indeksit.

Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa

Kansantalouden tilinpito käyttää maarakennuskustannusindeksiä yhtenä deflaattorina laskennassaan.

Sisäinen yhtenäisyys

Maarakennuskustannusindeksin painorakenne ja osaindeksit ovat muuttunet eri perusvuosille. Nykyisin käytettävässä indeksissä 2015=100 on käytetty samaa luokitusta kuin vuoden 2010=100 indeksissä. Vanhempien perusvuosien indeksit ovat rakenteeltaan erilaisia.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Maarakennuskustannusindeksin laskenta perustuu omaan hintatiedon keruuseen. Indeksin laskemisessa käytetään myös muita indeksejä kuten kuluttajahintaindeksiä, teollisuuden tuottajahintaindeksiä, rakennuskustannusindeksiä ym.

Tiedonkeruumenetelmä

Tiedonkeruussa käytetään nettilomaketta. Vastaajille lähetetään sähköpostitse muistutusviesti, kun tiedon keruu on avattu. Osalle vastaajista lähetetään sähköpostilomake tai hintatietoja tiedustellaan puhelimitse. Osa hintatiedoista kerätään suoraan internetsivuilta tai hyödynnetään muita indeksejä.

Tiedonkeruun tiheys

Maarakennuskustannusindeksin tiedot kerätään pääsääntöisesti kuukausittain tai harvemmin.

Tilastollinen tietosuoja

Julkaistavissa tilastoissa tiedot ilmoitetaan sillä tasolla, etteivät yksittäisen yrityksen tiedot ole yksilöitävissä.

Kustannukset ja vastausrasite

Maarakennuskustannusindeksin laskennassa hyödynnetään muita indeksejä ja yritysten tai organisaatioiden verkkosivuilla olevia tietoja. Vastausrasitetta on pyritty vähentämään kysymällä yrityksiltä vain yhtä tai muutamaa hintatietoa internetlomakkeella. Hintatiedustelut pyritään kohdistamaan yrityksiin ennakoimalla mahdolliset hinnastojen muutokset.

Menetelmät

Tiedon käsittely

Hintatiedon puuttuessa käytetään pääsääntöisesti edellistä hintaa. Maarakennusindeksin laskennassa käytetään vähän imputointia, koska pyritään saamaan kaikki hintahavainnot mukaan laskentaan. Imputointia ei käytetä indeksissä johtuen pienestä hintahavaintomäärästä.

Tarkistetut havaintotapahtumat muodostavat tilastointiaineiston. Tilapäisesti puuttuvat hintahavainnot imputoidaan muiden vastaavien tuotteiden hinnanmuutoksilla tai käytetään edellisen kuukauden hintaa. Pysyvästi puuttuvien hintahavaintojen uudeksi tiedontoimittajaksi valitaan saman kokoluokan toimija.

Indeksipisteluvut lasketaan kantastrategialla hyödyntäen Laspeyres’n indeksikaavaa. Havaintotapahtumat aggregoidaan tuotteita ja tiedonantajia koskevilla painokertoimilla ylemmille tuoteryhmätasoille ja lopulta kokonaisindeksiksi. Painokertoimien avulla saadaan perusjoukkoa kuvaavat indeksipisteluvut ja hinnanmuutokset estimoitua.

Aineiston/datan validointi

Indeksin laskennassa huomioidaan automaattisesti yli 10 % muutokset ja myös jos hinnat eivät ole muuttuneet vuoteen. Puuttuvat hintatiedot huomioidaan myös.

Oikaisut

Maarakennuskustannusindeksiä tuotetaan kansalliseen tarpeeseen ja ei ole tarvetta menettelyjen muuttamiseksi kansainvälisiin standardeihin.

Menetelmädokumentointi

Maarakennuskustannusindeksin menetelmäselosteet löytyvät tilaston kotisivulta.

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Yhteiskuntatilastot

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta. 

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.  

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö 

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus. 

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Hinta ja yritystietoja käsitellään niin, että yksittäisen yrityksen tiedot eivät yksilöitävissä.

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tietojen jakaminen

Julkaistut tiedot julkaistaan kuukausittain tilaston kotisivuilla StatFin-tietokantatauluina.

Muu tiedonjakelu

Tietoja ei julkaista säännöllisesti muilla jakelukanavilla.

Saatavuus ja selkeys

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Tilaston yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen ja muilla kuin tilaston tekijöillä ei ole pääsyä mikroaineistoon.

Tietojen revisioitumislinjaukset

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Maarakennuskustannusindeksin tietoja ei kuitenkaan revisoida.

Relevanssi

Maarakennuskustannusindeksin perusvuosiuudistukset tehdään yhteistyössä käyttäjätahojen kanssa.

Käyttäjien tarpeet

Maarakennuskustannusindeksin käyttäjiä ovat mm. maarakennusalan yritykset ja maarakennusalaan liittyvien töiden tilaamiseen liittyviä organisaatioita. Heillä on omat edustajat indeksinperusvuosiuudistuksen taustaryhmässä. Käyttäjien tarpeita mm. osaindekseistä ja indeksiluokituksista huomioidaan perusvuosiuudistusten yhteydessä.

Käyttäjätyytyväisyys

Käyttäjätyytyväisyydestä ei ole järjestelmällistä seurantaa.

Laadunhallinta

Maarakennuskustannusindeksin laadinnassa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteerejä.

Laadun arviointi

Maarakennuskustannusindeksin laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Kuukausittain tarkastellaan tilaston yksikkötason aineiston muutoksia ja poikkeuksellisten tietojen oikeellisuus selvitetään. Perusvuosiuudistusten yhteydessä taustaryhmä hyväksyy indeksin painorakenteen ja osaindeksit.

Laadunvarmistus

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot

Tilaston asiantuntijat

Liina Arhosalo
yliaktuaari
029 551 3612

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.