16.8.2022 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Kuolleiden tilastossa on tietoja kaikista kuolleista henkilöistä, jotka ovat asuneet väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti Suomessa kuolinpäivänään. Tilastoaineisto sisältää kuolleiden henkilöiden väestötietoja, kuten ikä, sukupuoli, siviilisääty, kieli, kansalaisuus, syntymävaltio, syntymäkotikunta ja asuinkunta. Nämä tiedot ovat kuolinpäivän tilanteen mukaisia. Kuolinhetkellä naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olleista henkilöistä on lisäksi heidän puolisonsa ikä ja avioliiton/rekisteröidyn parisuhteen kesto. Tilasto sisältää myös tietoja kuolleisuudesta ja imeväiskuolleisuudesta. Väestön ja kuolleiden ikä- ja sukupuolijakaumatietojen avulla lasketaan vuosittain elinajanodote sekä kuolemanvaaraluvut iän ja sukupuolen mukaan.

Tilaston perusjoukko

Kaikki kuolleet henkilöt, jotka asuivat väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti Suomessa kuolinpäivänään.

Tilastoyksikkö

Henkilö. Aineistossa jokaisella henkilöillä on oma tunnistetieto, jota käytetään yhdistämisessä muihin henkilöpohjaisiin aineistoihin.  

Mittayksikkö

Henkilöiden lukumäärä.
Tunnusluvuissa promillea (imeväiskuolleisuus, kuolemanvaara, yleinen kuolleisuusluku) tai vuosia (elinajanodote).

Viiteajankohta

Tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi.

Viitealue

Tietoja on saatavilla Suomesta koko maan tasolla ja erilaisilla Suomen kuntajakoon perustuvilla aluejaoilla. 

Maakunta- ja tilastollinen kuntaryhmitys -luokituksia on käytetty vuodesta 1997 lähtien. Tätä ennen käytettiin läänejä maakunnan ja kuntamuotoa tilastollisen kuntaryhmityksen sijasta. Vuodesta 1999 lähtien tilastossa on käytetty tilastovuotta seuraavan kalenterivuoden alussa voimaan astunutta aluejakoa.

Kattavuus

Tilastossa on tietoja kaikista kuolleista henkilöistä, jotka ovat asuneet väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti Suomessa kuolinpäivänään. Tilastoaineisto sisältää väestötietoja kuolleista henkilöistä ja heidän puolisoistaan sekä 0-vuotiaan vainajan tapauksessa kuolleen henkilön vanhemmista. Henkilöistä on tiedossa väestötietoja kuten ikä, sukupuoli, siviilisääty, kieli, kansalaisuus, syntymävaltio, syntymäkotikunta ja asuinkunta. Nämä tiedot ovat kuolinpäivän tilanteen mukaisia.

Ajallinen kattavuus

Tietoja Suomessa vuosittain kuolleiden henkilöiden määrästä koko maan tasolla on saatavilla vuodesta 1749 lähtien.

Jakelutiheys

Kalenterivuoden lopullinen tilasto kuolleiden määristä erilaisten taustamuuttujien mukaan valmistuu seuraavan kalenterivuoden huhtikuussa ellei toisin mainita. Lopulliset tiedot tiedoista Elinajanodote, Kuolemanvaara ja Elossa olevat 100 000 syntyneestä valmistuvat seuraavan kalenterivuoden lokakuussa ellei toisin mainita. Lopulliset tilastotiedot kuolleista julkaistaan Tilastokeskuksen Kuolleet-tilaston sivuilla. Ennakkotietoja kuolleiden määrästä julkaistaan kuukausittain Tilastokeskuksen Väestön ennakkotilaston sivuilla.

Käsitteet

Elinajanodote

Vuosien määrä, jonka verran tietyn ikäinen henkilö eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan.

Ikä

Väestönmuutosten ikätiedot tarkoittavat ikää tapahtumapäivänä. Keski-ikä saadaan laskemalla yhteen jonkin tapahtuman kokeneiden kaikkien henkilöiden tapahtuma-ajankohdan iät, jonka jälkeen summa jaetaan näiden henkilöiden määrällä. Koska ikänä käytetään täytettyja ikävuosia tapahtuma-ajankohtana, se ei ole tarkka ikä. Tämän vuoksi keski-ikää laskettaessa on oletettu, etta henkilöt olivat keskimäärin x+0,5-vuotiaita tapahtuma-ajankohtana.

Ikäryhmittäinen kuolleisuusluku

Ikäryhmittäisellä kuolleisuusluvulla tarkoitetaan tietyn ikäryhmän kuolleiden määrää saman ikäryhmän keskiväkiluvun tuhatta henkeä kohden.

Imeväiskuolleisuus

Imeväiskuolleisuus lasketaan jakamalla alle vuoden ikäisinä kuolleiden lukumäärä samana tilastovuonna elävänä syntyneiden määrällä. Kun näin saatu luku kerrotaan
1 000:lla, saadaan luku ilmaistuna promilleina.

Kieli

Tieto kielestä on saatu väestötietojärjestelmästä. Samalla kun vanhemmat ilmoittavat syntyneelle lapselle rekisteriin nimen, he ilmoittavat lapsen kielen. Kieli säilyy samana väestötietojärjestelmässä, ellei sitä erikseen muuteta.

Kielet on koodattu Väestörekisterikeskuksessa ISO 639 -standardin mukaisesti. Vuoden 2000 väestölaskennassa on otettu käyttöön jo seuraava voimaan tuleva kieliluokitus ISO 639-1.

Kuolemanvaara

Kuolemanvaaralla jossakin iässä x tarkoitetaan x-vuotiaaksi eläneen henkilön todennäköisyyttä kuolla ikävuoden x aikana.


Kuolleet

Kuolleisiin tilastoidaan henkilöt, jotka ovat kuolinpäivänään vakinaisesti asuneet Suomessa. Tieto kuolemasta saadaan Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmästä. Kuolleiden lukumäärä saattaa poiketa jonkin verran toisistaan eri tilastoissa. Ero johtuu tilastojen erilaisista laadinta-ajankohdista. Suomen virallinen kuolleiden lukumäärä saadaan väestötilaston kuolleista.

Perinataalikuolleisuus

Perinataalikuolleisuudella tarkoitetaan kuolleena syntyneiden ja ensimmäisen elinviikon aikana kuolleiden määrää 1 000 syntynyttä kohti.

Sukupuoli

Tieto sukupuolesta on saatu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä.

Väestönlisäys

Väestönlisäys saadaan laskemalla yhteen syntyneiden enemmyys ja nettomaahanmuutto.

Yleinen kuolleisuusluku

Yleisellä kuolleisuusluvulla tarkoitetaan kuolleiden määrää keskiväkiluvun 1000 tai 100 000 henkeä kohden.

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Kuolleiden tilastoaineisto on kokonaisaineisto. Tiedot kuolleista ovat yhtä hyvät kuin on väestötietojärjestelmän laatu. Kuolleet-tilaston kannalta se tarkoittaa, että rekisteriin päätyvät kaikki kuolleet, jotka asuivat vakituisesti Suomessa kuolinpäivänään.

Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämää väestötietojärjestelmää voidaan pitää henkilöiden suhteen erittäin kattavana. Jotta henkilö saa henkilötunnuksen, hänet on kirjattava väestötietojärjestelmään. Eläminen Suomessa ilman henkilötunnusta on käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Laillinen työssäkäynti, pankkitilin avaaminen, asioiminen viranomaisten kanssa jne. edellyttävät henkilötunnusta.

Väestötietojärjestelmää on ylläpidetty henkikirjoituksen lakkauttamisen jälkeen vuodesta 1989 pelkästään väestönmuutosilmoituksin. Digi- ja väestötietovirasto on teettänyt Tilastokeskuksella otantatutkimuksia osoitetietojen oikeellisuudesta. Noin 11 000 henkilöltä on tiedusteltu, onko heidän osoitteensa väestötietojärjestelmässä oikea. Viimeisimmässä vuoden 2012 tutkimuksessa vastanneista 98,9 prosentilla tieto oli oikein.

Kunnallisvaalien yhteydessä ulkomaalaisten äänioikeusilmoitusten palautukset paljastavat yleensä noin 1 000 henkilöä, jotka ovat muuttaneet maasta ilmoitusta tekemättä ja ovat siten olleet edelleen tilastoituna väestöön.

Oikea-aikaisuus

Tiedot julkaistaan noin 4 kuukautta viiteajanjakson jälkeen.

Täsmällisyys

Tiedot on julkaistu lähes poikkeuksetta tavoitepäivänä, joten aikaviivettä ei ole ollut. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.
 

Täydellisyys

Tilastoaineisto on kokonaisaineisto ja sisältää kaikki ilmiön kannalta olennaiset tiedot.

Vertailukelpoisuus

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Tietoja voidaan yhdistellä luotettavasti, mikäli yhdistettävästä aineistosta löytyy sama henkilön tunnistetieto kuin kuolleiden tilastoaineistosta.

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Lukumääriin perustuvia vertailuja voidaan tehdä eri vuosien välillä alueittain, kun alueliitosten vaikutus otetaan huomioon. Yleinen käytäntö on, että koko aikasarja päivitetään ajallisesti viimeisimmälle aluejaotukselle. Kun kuolleiden lukumäärät suhteutetaan väkilukuun, voidaan vertailla kuolleisuutta eri alueilla. Maan sisällä alueellista kuolevuutta kuvaavat elinajanodotetiedot ovat vertailukelpoisia, koska alueiden erilaisten ikärakenteiden vaikutus on poistettu ikävakiointia käyttäen.

Kuolleet-tilaston määritelmät ovat kansainvälisten suositusten mukaiset, joten maiden välinen vertailu on mahdollista.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Kuolleiden määrällinen vertailu on mahdollista 1749 lähtien, mutta kuolleisiin liittyvien taustamuuttujien suhteen on paljon ajallista vaihtelua. Suomessa vuosittain kuolleiden henkilöiden määrästä koko maan tasolla on saatavilla tietoa vuodesta 1749 lähtien ja sukupuolen mukaan vuodesta 1751 lähtien. Kuolleiden määrä kuukausittain on saatavilla vuodesta 1945 lähtien. Kuolleiden määrä iän mukaan on saatavilla 5-vuotisikäryhmittäin vuodesta 1951 ja 1-vuotisikäryhmittäin vuodesta 1980 lähtien. Kuolleiden määrä kunnittain on saatavilla vuodesta 1951 lähtien ja kunnittain 5-vuotisikäryhmittäin vuodesta 1975 lähtien. Vastasyntyneen elinajanodote on saatavilla vuodesta 1751 lähtien, ja elinajanodote- ja kuolemanvaaralukuja 1-vuotisikäryhmittäin vuodesta 1986 lähtien.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Tilastokeskuksen muissa tilastoissa pohjatietona väestön osalta käytetään väestötilaston aineistoa. Näin ollen Tilastokeskuksen eri tilastot täsmäävät väestötietojen suhteen.

Tilastokeskuksen Kuolemansyyt-tilaston luvut kuolleista poikkeavat jonkin verran Kuolleet-tilaston luvuista, koska tilastoon kelpuutettavien tapausten määritelmä sekä tapausten odotusaika hieman eroavat.

Sisäinen yhtenäisyys

Väestötilastoista on julkaistu 1970-luvulta lähtien ennakkotietoja väestönmuutoksista. Väestön ennakkotilasto toimii tärkeänä vertailukohteena lopulliseen tilastoon. Lopullinen tilasto ei yleensä poikkea olennaisesti ennakkotilastosta. Toisaalta ennakkotiedoilla on kysyntää seurattaessa ilmiön kehitystä, toisaalta yhteiskunnat käyttävät tietoja toiminnassaan. Lopullinen tilasto poikkeaa ennakkotilastosta lähinnä siinä, että lopullisen tiedot tarkastetaan yksityiskohtaisemmin kuin ennakkotilastossa ja lopullisessa vuositilastossa on enemmän muuttujia kuvaamaan ilmiötä.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Kuolleiden tilastoaineisto on kokonaisaineisto. Kuolleet-tilasto perustuu väestötietojärjestelmästä viikoittain saataviin tietoihin. Digi- ja väestötietovirasto (DVV) ja Ahvenanmaan valtionvirasto ylläpitävät väestötietojärjestelmää tallentamalla sinne saamansa tiedot maassa asuvan väestön keskuudessa tapahtuvista väestönmuutoksista. Tietoihin voidaan lisätä tietoja DVV:ssä tehdyistä päätöksistä.

Terveydenhuollon toimintayksikön tai lääkärin on ilmoitettava tieto kuolemasta väestötietojärjestelmään (Laki 1065/2009). Kuolleisiin on luettu kuuluviksi vuodesta 2005 lähtien myös osa kuolleeksi julistetuista, kun laki kuolleeksi julistamisesta (127/2005) antoi mahdollisuuden tietyissä tilanteissa paljon entistä nopeampaan kuolleeksi julistamisen prosessiin. Kuolleeksi julistamista voidaan hakea välittömästi katoamisen jälkeen, jos henkilö on ollut kadotessaan välittömän hengenvaaran aiheuttaneessa onnettomuudessa. Kadonneen henkilön kuolleeksi julistamista voidaan hakea myös odotusajan jälkeen, jonka pituus vaihtelee yhden ja viiden vuoden välillä tilanteen mukaan. Odotusajan alkamispäivänä pidetään sitä päivää, jolloin henkilö on ollut tiettävästi viimeksi elossa. Kuolleeksi julistamista on haettava siltä tuomioistuimelta, jonka alueella kadonneella oli viimeksi kotikunta. Tuomioistuin tekee myös päätöksen kuolleeksi julistamisesta ja päivästä, jolloin kadonneen henkilön katsotaan kuolleen. Tuomioistuin vie kuolleeksi julistamisen päätöksen tiedot väestötietojärjestelmään, josta Tilastokeskus saa ne käyttöönsä.

Tiedonkeruumenetelmä

Tilastokeskus on vuodesta 1975 lähtien saanut väestötiedot Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä viikoittain. Tietojen saanti perustuu lakiin Tilastokeskuksen asemasta tilastoviranomaisena. 

Tiedonkeruun tiheys

Tilaston tiedot kerätään vuosittain.

Kustannukset ja vastausrasite

Digi- ja väestötietovirasto ei laskuta mitään tietojen toimittamisesta Tilastokeskukselle. Vastausrasitetta ei ole, koska lähteenä on rekisteriaineisto. Vuositilaston tekemiseen kuluu noin 4 henkilötyökuukautta.

Menetelmät

Tiedon käsittely

Aineisto sisältää taustamuuttujia, joissa voi esiintyä puuttuvia tai epävalideja arvoja. Tietoja yritetään imputoida muista väestöaineistosta tai väestötietojärjestelmästä. Tapauksia ei imputoida.

Aineiston/datan validointi

  • Kuolleiden määrää verrataan väestön ennakkotilaston kuolleiden määrään.
  • Tarkistetaan ettei aineistossa ole tuplarivejä.
  • Tarkistetaan ettei tapaus ole esiintynyt aiempien vuosien tilastoaineistoissa.
  • Tarkistetaan ettei vainajaksi merkitty henkilö löydy elävänä henkilönä tapahtuma-ajankohdan jälkeisistä Väestörakenne-aineistoista. Tarvittaessa tutkitaan tapauksen tietoja muista väestöaineistoista ja viime kädessä väestötietojärjestelmän suorakäyttöpalvelusta.
  • Tarkistetaan muuttujien suorat jakaumat sekä tutkitaan ovatko muuttujien arvot luokitusten mukaisia.
  • Tarkistetaan tiettyjen muuttujien loogisuus ristiintaulukoimalla, kuten esimerkiksi vainajan siviilisääty pitää olla looginen suhteessa lesken siviilisäätyyn.

Menetelmädokumentointi

Kuolleiden tilastoaineisto on kokonaisaineisto. Aineisto perustuu Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä saataviin tietoihin. Aineisto sisältää kaikki kuolleet henkilöt, jotka asuivat väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti Suomessa kuolinpäivänään.

Tilastokeskus odottaa tietoja päättyneen vuoden väestönmuutoksista seuraavan vuoden tammikuun loppuun asti. Tämän jälkeen ilmoitetut tiedot väestönmuutoksista sisältyvät seuraavan tilastovuoden aineistoon. Välillä helmikuu (tilastovuosi) ja tammikuu (tilastovuosi+1) ilmoitetut vuosien (tilastovuosi-4 – tilastovuosi-1) tapausten tiedot sisältyvät myös tilastovuoden aineistoon. Tilastovuodesta 2018 lähtien väestönmuutosaineistojen sisältämiin taustatietoihin odotetaan täydennyksiä tai korjauksia tilastovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun saakka. Tammikuun lopussa todettu tapausten kokonaismäärä ei kuitenkaan muutu, vaan tietojen täydennysten ja korjausten tarkoituksena on parantaa aineiston laatua.

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Yhteiskuntatilastot

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta. 

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.  

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö 

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus. 

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi) 

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Väestötilastoissa yksilön tunnistetieto on pseudonymisoitu eli henkilön tietoja ei voida enää yhdistää tiettyyn henkilöön ilman lisätietoja.

Tietosuojakäytänteiden mukaisesti tiedon jakelussa alueittain noudatetaan karkeistussääntöjä, mikäli taulukossa on arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia. Tällöin alle raja-arvon jääviä lukumääriä ei ilmoiteta tai niitä ei jaeta arkaluonteisen muuttujan luokkiin.

Tilastolain mukaan tutkimuskäyttöön luovutettava aineisto on muokattava muotoon, josta tilastoyksiköitä ei voida tunnistaa suoraan tai välillisesti. Välillisen tunnistamisen estämiseksi on tunnistamisen kannalta keskeisiä muuttujia muokattava tilanteeseen sopivilla tilastollisilla tietosuojamenetelmillä. Otoksen luovuttaminen kokonaisaineiston sijaan toimii keskeisimpänä tietosuojamenetelmänä. Tilastokeskuksessa on otannan lisäksi käytetty aineistoa rajoittavista menetelmistä mm. muuttujien luokittelun karkeistamista, muuttujien poistamista tai yksittäisen yksikön saamien muuttujan arvojen peittämistä.

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun. 

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa 

Tietojen jakaminen

Tiedot kuolleista ovat saatavilla julkistuksen jälkeen StatFin-tilastotietokannasta. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet internetsivuille.

Euroopan parlamentin ja neuvoston väestöasetus N:o 1260/2013 määrittelee tiedot ja metatiedot, jotka toimitetaan EU:n väestötilastoinnista vastaavalle Eurostatille. Kuolleista toimitetaan seuraavia väestötilaston tietoja: vainajan ikä, sukupuoli, syntymävuosi, syntymävaltio, kansalaisuus, siviilisääty, asuinalue NUTS3-alueluokituksella, koulutustiedot ja kuolinkuukausi. Imeväiskuolleista toimitetaan lisäksi vanhempien koulutustiedot. Edellä mainittuja tietoja toimitetaan myös YK:n tilastotoimistoon, OECD:lle ja Pohjoismaiden neuvostolle.

Saatavuus ja selkeys

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.   

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta. 

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.   

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa. 

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Tilastokeskuksen tutkijapalvelut tarjoaa yksikkötason aineistoja (eli mikroaineistoja) tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin. Tutkijapalveluihin on hyvä ottaa yhteyttä jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa ja heiltä saa tietoa saatavilla olevista aineistoista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Yhteyttä voi ottaa sähköpostitse tutkijapalvelut(at)tilastokeskus.fi tai jättämällä sähköpostilla soittopyynnön, jossa on kerrottu yhteystiedot ja mitä soittopyyntö koskee.

Aineistojen toimitusmuotoja ovat aineistojen käyttö etäkäyttöpalvelun kautta, aineistojen käyttö Tilastokeskuksen tutkimuslaboratoriossa ja otosaineistojen luovutus tutkijalle. Aineiston kokoamisessa ja luovuttamisessa noudatetaan tilastolainsäädäntöä ja laissa määriteltyjä tietosuoja- ja salassapitokäytäntöjä. Aineistojen luovuttamiseen tarvitaan käyttölupa.

Tietojen revisioitumislinjaukset

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen. 

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin. 

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista. 

Käyttäjien tarpeet

Julkinen hallinto, yritykset sekä kansalliset ja kansainväliset järjestöt käyttävät Kuolleet-tilaston tietoja apuna suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Käyttäjätyytyväisyys

Tilastokeskuksen tilastoista ja tiedoista, toimintatavoista, tuotteista ja palveluista voi antaa palautetta palautelomakkeen kautta.

Asiakkaat voivat myös lähettää palautetta väestötilastojen sähköpostiosoitteeseen vaesto.tilasto(at)stat.fi

Laadun arviointi

Laatua voidaan arvioida vertaamalla vuosiaineiston tietoja tilastovuoden julkaistuihin ennakkotietoihin. Vertailua tehdään myös Väestörakenne-aineistoihin, jolla varmistetaan ettei elävää, väestöön kuuluvaa henkilöä ole virheellisesti merkitty kuolleeksi.

Suomen virallinen tilasto (SVT) on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 alueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.

Kuolleet-tilasto ja sen tuotantoprosessi on läpivalaistu syksyllä 2017.

Laadunvarmistus

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. 

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi) 

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista. 

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet 

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot

Tilaston asiantuntijat

Joni Rantakari
yliaktuaari
029 551 3249

Etsitkö aiemmin julkaistua dokumentaatiota?

Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.

Siirry arkistosivuille

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.