23.6.2022 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Kulttuuritilasto kuvaa tuotantoa, tarjontaa, taloutta, julkista tukea, työvoimaa, koulutusta, harrastusta ja kulutusta eri taiteen- ja kulttuurinaloilla. Tietojen pohjalta tuotetaan kulttuurin taulukkopalvelu tilastokatsauksineen sekä kulttuurityövoimaa koskeva perusjulkaisu ja kulttuuriammatteja ja alueittaisia tietoja sisältävät StatFin-taulukot.

Se kattaa sisällöllisinä aihealueina kieli- ja kulttuurivähemmistöt, kulttuuriperinnön ja -matkailun, eri taiteenalat, taide- ja kulttuurityövoiman, kulttuurialan koulutuksen, kulttuuritapahtumat, kulttuuritalot ja -keskukset, kulttuuriosallistumisen sekä kulttuurin talouden ja saavutettavuuden. Mukana on myös kansainvälisiä vertailutietoja.

Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta, kulttuurialan laitoksista ja järjestöistä sekä lukuisista muista lähteistä. Tilastokeskuksen sisäisiä aineistolähteitä ovat mm. vapaa-aikatutkimus, ajankäyttötutkimus, kansantalouden tilinpito, koulutustilastot, kulutustutkimus, kuntien talous- ja toimintatilasto, työssäkäyntitilasto, työvoimatutkimus, väestörakennetilasto sekä yritysrekisteri. Ulkopuolisia tieto- ja tilastolähteitä ovat mm. opetus- ja kulttuuriministeriö, Taiteen keskustoimikunta, Teatterin tiedotuskeskus, Museovirasto, Suomen Kustannusyhdistys, Kansalliskirjasto, Suomen elokuvasäätiö, Suomen Sinfoniaorkesterit ry., Musiikkituottajat - IFPI Finland ry. sekä Finland Festivals. Pieni osa tiedoista kerätään itse (esim. taide- ja kulttuurialan messut, elokuva- ja valokuvakeskukset, kulttuuri-talot ja -keskukset, kulttuurilehdet). Lähteet kuvataan tarkasti taulukoiden yhteydessä.

Tilaston kuvaus

Tilasto tarjoaa tietoja kulttuurin tuotannosta, jakelusta, välityksestä ja kulutuksesta sekä rahoituksesta. Se kattaa sisällöllisinä aihealueina kieli- ja kulttuurivähemmistöt, kulttuuriperinnön ja -matkailun, eri taiteenalat, taide- ja kulttuurityövoiman, kulttuurialan koulutuksen, kulttuuritapahtumat, kulttuuritalot ja -keskukset, kulttuuriosallistumisen sekä kulttuurin talouden. Mukana on myös kansainvälisiä vertailutietoja.

Tilaston perusjoukko

Kulttuuritilastojen yritysten perusjoukon muodostavat Suomessa liiketoiminta harjoittavat yritykset, joista otetaan mukaan laskentaan ne, jotka yritysrekisterissä luokitellaan julkaistaville toimialoille.

Kulttuurialan työllisten perusjoukon muodostavat Työvoimatutkimuksen työlliset vuodessa, sekä toisaalta Työvoimatutkimuksen työlliset kunkin vuoden lopussa.  Näistä otetaan mukaan ne, jotka lähdetilastoissa luokitellaan kulttuurialalle.

Kulttuurialan opiskelijoita koskevan perusjoukon muodostavat Koulutustilastojen opiskelijat. Näistä otetaan mukaan ne, jotka lähdetilastossa luokitellaan kulttuurialalle.

Tilastoyksikkö

Kulttuuritilastojen tilastoyksikköjä ovat toimialayksikkö ja ammatti- sekä koulutusluokka. Yritys, toimipaikka, henkilö, koulutus- ja opintoala, kunta ja maakunta. Käytössä ovat yritys- ja toimipaikkarekisteri sekä Koulutustilastojen rekisteritiedoista tuotetut aineistot ja Työssäkäyntitilaston rekisteripohjaiset aineistot.

Mittayksikkö

Kulttuuritilastoissa mittayksiköitä ovat henkilöiden ja yritysten (toimipaikkojen) lukumäärä, opiskelijoiden lukumäärä euro, euro/henkilötyövuosi, euro/asukas, %.

Perusajankohta

Kulttuuritilastojen taulukkopalvelun taulukon 12.2. kuluttajahintaindeksin tietojen perusajankohta on 1995.
 

Viiteajankohta

Kulttuurityövoimaa koskeva viiteajankohta on Työvoimatutkimuksen osalta vuosi, Työssäkäyntitilaston osalta vuoden viimeinen viikko.
Kulttuurialan koulutustilastojen viiteajankohta on opiskelijoilla tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden tilastovuoden 20.9. tilanne. Tutkinnon suorittaneet ovat tilastovuonna 1.1.-31.12. ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon suorittaneita.

Yritystilastojen osalta viiteajankohta on vuosi.

Viitealue

Kulttuuritilastojen tietoaineistoista perusjulkaisut ja suurin osa kulttuurin taulukkopalvelujen ja tietokantataulukoiden tiedoista tuotetaan koko maan tasolla.

Kuitenkin tietokantataulukot sisältävät yhden maakuntatason tietoja sisältävän kokonaisuuden ja taulukkopalvelu sisältää 6 maakunnittaista tilastoa.  Kulttuurialan tuontia ja vientiä sisältävät kulttuuritilastojen taulukkopalvelun taulukot 12.5 ja 12.6.

Kulttuurialan taulukkopalvelu sisältää myös kansainvälistä tietoa luvussa 14.

Kattavuus

Kulttuurityövoiman, -yritysten ja -toimipaikkojen toimiala- (Tol2008) ja ammattiluokitukset (ammattiluokitus 2010) löytyvät tilaston kotisivulta;
Kulttuurialan koulutusluokitus noudattaa Kansallista koulutusluokitusta ja löytyy tilaston kotisivuilta: http://stat.fi/til/klt/2018/02/klt_2018_02_2020-04-28_lii_001.pdf. Kulttuurialan koulutusluokitus on osajoukko Kansallisesta koulutusluokituksesta. Se löytyy sivustolta:
https://www.stat.fi/til/klt/2018/02/klt_2018_02_2020-04-28_lii_001.pdf
 

Ajallinen kattavuus

Kulttuuritilastoja on julkaistu 1930-luvulta alkaen. Kulttuuritilastojen perusjulkaisu Kulttuurityövoima Suomessa kattaa ajanjakson 2010–2018.
Kulttuurialan koulutus -perusjulkaisu kattaa ajanjaksot 2010–2020.
Kulttuurialan taulukkopalvelujen kattamat ajanjaksot vaihtelevat, samoin kulttuuritilastojen alueittaisen tietokantataulukon.

Jakelutiheys

Kulttuuritilastojen kulttuurityövoimaa ja kulttuurialan koulutusta koskevat perusjulkaisut julkaistaan vuosittain. Kulttuuritilaston taulukkopalvelun tilastokokonaisuus päivitetään neljännesvuosittain vaiheittain, riippuen lähdetilastojen päivitysaikatauluista. Kulttuuritilaston taulukkopalvelun kokonaisuuksiin päivitetään tässä yhteydessä taulukkopalveluun kuuluvien aiheita koskevien lukujen tilastokatsaukset.
Kulttuurin alueittaista saavuttamista koskevat taulukkopalvelun taulukot päivitetään joka toinen vuosi parittomina vuosina.

Käsitteet

Elokuvakeskus

Alueellinen elokuvakeskus on keskus, jonka tarkoitus on ylläpitää ja kehittää elokuvataiteen toimintaedellytyksiä omalla alueellaan. Keskusten toiminta on luonteeltaan ei-kaupallista, mutta myös kaupallista esitys-, koulutus- ym. toimintaa on. Elokuvakeskusten rahoitus tulee pääosin valtiolta ja kunnilta.

Elokuvasali

Elokuvasali on elokuvateatteriin kuuluva auditorio eli sali, jossa elokuvanäytännöt pidetään. Yhdessä elokuvateatterissa voi olla yksi tai useampia elokuvasaleja.

Kiinteä muinaisjäännös

Museoviraston määrittelyn mukaan kiinteä muinaisjäännös on maaperässä tai veden alla oleva muinaisen ihmisen toiminnasta syntynyt rakenne. Iän mukaan muinaisjäännökset jaetaan esihistoriallisiin ja historiallisiin. Esihistoriallisia muinaisjäännöksiä ovat mm. pronssi- ja rautakautiset hautaröykkiöt, jatulintarhat, linnavuoret, jätinkirkot, seita- ja uhrikivet, pyyntikuopat, kalliomaalaukset sekä kivikautiset asuinpaikat. Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä ovat esimerkiksi autioituneet keskiaikaiset kylätontit, kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset, elinkeino- ja teollisuushistorialliset muinaisjäännökset, kirkonpaikat, tierauniot, käytöstä poistuneet hautausmaat sekä ensimmäisen maailmansodan linnoituslaitteet. Kiinteisiin muinaisjäännöksiin rinnastetaan sellaiset hylyt ja hylyn osat, joiden oletetaan olleen vedessä yli sadan vuoden ajan.

Kirja

Kirja on ei-aikakautinen painettu julkaisu, joka on yleisön saatavissa. Sivumääräkohtaista rajoitusta ei ole, mutta 4-48 -sivuiset julkaisut rajataan omaksi ryhmäkseen, pienpainatteiksi. Kaupallisessa levityksessä olevien kirjojen ohella myös viranomaisten, kuntien, seurojen, yhdistysten, oppilaitosten ym. yhteisöjen selvityksiä, raportteja ja muita julkaisuja pidetään kirjoina. Tilapäiseen käyttöön tarkoitetut aineistot, kuten mainospainotuotteet, esitteet, hinnastot, vuosikertomukset ja ohjelmat eivät sisälly määritelmään.

Kotimainen elokuva

Kotimaisena elokuvana tilastoidaan täysin suomalaisena tuotantona tehdyt elokuvat sekä sellaiset kansainväliset yhteistuotannot, joissa päätuottaja on suomalainen. Kotimaisena elokuvana ei pidetä kansainvälistä yhteistuotantoa, jonka päätuottaja on ulkomaalainen ja vähemmistötuottaja on suomalainen.

Kulttuurialan tutkintoon johtavan koulutuksen oppilaitos

Tilastokeskuksen koulutustilastoissa kulttuurialan tutkintoon johtavan koulutuksen oppilaitos on oppilaitos, joka antaa koulutusta jollakin tai joillakin seuraavista aloista: käsi- ja taideteollisuus, viestintä- ja informaatiotieteet, kirjallisuus, teatteri ja tanssi, musiikki, kuvataide, kulttuurin ja taiteiden tutkimus sekä jotkin muut tarkemmin määrittelemättömät kulttuurin alat. Kulttuurialan tutkintoon johtavaa koulutusta on sekä ammatillisella, ammattikorkeakoulu- että yliopistotasolla.

Kulttuurirakennus

Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntokannasta kulttuuritilastoissa mukana oleviin ns. kulttuurirakennuksiin on luettu teatteri-, ooppera-, konsertti- ja kongressitalot, elokuvateatterit, kirjastot ja arkistot, museot ja taidegalleriat sekä näyttelyhallit. Rakennus- ja asuntokannassa rakennukset on luokiteltu rakennusten pääasiallisen käyttötavan mukaan.

Kulttuuritapahtuma

Tilastokeskuksen kulttuuritilastoissa tilastoitaviin kulttuuritapahtumiin kuuluvat Finland Festivalsin jäsentapahtumat sekä sellaiset kulttuuritapahtumat, jotka ovat saaneet opetus- ja kulttuuriministeriön tukea.

Kuntien kulttuuritoimen nettokustannukset

Tilastokeskuksen aluetaloustilastojen kuntien taloustilastoissa kuntien kulttuuritoimen nettokustannuksiin luetaan seuraavien kunnan järjestämien toimintamuotojen kustannukset: yleiset kirjastot, museo- ja näyttelytoiminta, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta, musiikkitoiminta, taiteen perusopetus ilman kunnan kansalaisopiston järjestämää taiteen perusopetusta sekä muu kulttuuritoimi (mm. kongressi- ja kulttuurikeskukset sekä kulttuuriharrastusten ja -palvelujen tuki ja tarjonta). Nettokustannukset saadaan vähentämällä kokonaiskustannuksista tuotot.

Käsi- ja taideteollisuusyhdistys

Käsi- ja taideteollisuusyhdistys on alan elinkeino-, kulttuuri- ja koulutustoimintaa harjoittava yhdistys. Toimintaan kuuluu myös näyttelyiden, messujen ym. tapahtumien järjestämistä. Alueellisten käsi- ja taideteollisuusyhdistysten kattojärjestönä toimii Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry.

Monikulttuurikeskus

Monikulttuurikeskus on maahanmuuttajille ja etnisille vähemmistöille tarkoitettu kohtaamispaikka, joka toimii erilaisten monikulttuuristen tapahtumien, näyttelyiden ym. pitopaikkana. Monikulttuurikeskus välittää myös tietoa eri kulttuureista. Monikulttuurikeskuksen tarkoituksena on lisäksi edistää valtaväestön ja etnisten vähemmistöjen vuorovaikutusta ja tehdä tunnetuksi vähemmistökulttuureja.

Perinnealus

Perinnealus on Museoviraston perinnealusrekisteriin sisältyvä kulttuurihistoriallisesti arvokas alus.

Päätoimisesti hoidettu museo

Museolain (729/1992) mukaan museo on päätoimisesti ja ammatillisesti hoidettu, kun museota varten on perustettu vähintään yksi päätoiminen virka tai toimi, jonka haltijalta edellytetään ammatillista perehtyneisyyttä museon toimialaan.

Museokokoelmat jaetaan seuraaviin luokkiin: esineet, taideteokset, näytteet
ja kuvat. Esineet ovat pääosin kulttuurihistoriallisissa museoissa,
taideteokset taidemuseoissa ja näytteet luonnontieteellisissä museoissa.
Kuvia on runsaasti kaikentyyppisissä museoissa. Museoviraston
vuosittain julkaisemat museotilastot sisältävät tietoja päätoimisesti
hoidettujen museoiden kokoelmista, käyntimääristä, toiminnasta ja
taloudesta.

Seurantalo

Seurantalo on seuran tai työväenyhdistyksen ylläpitämä, kaikille avoin kokoontumis-, harrastus- ja juhlatalo. Opetus- ja kulttuuriministeriö on avustanut seurantalojen kunnostusta vuodesta 1978 lähtien. Avustusten jakamisesta huolehtii Suomen Kotiseutuliitto.

TOL2002

TOL2002 on Tilastokeskuksen toimialaluokitus 2002. Tilastokeskuksen yritysrekisteri sisältää yritykset TOL2002-luokituksen mukaisesti luokiteltuina. Rekisterissä ovat mukana sellaiset yritykset, jotka ovat toimineet tilastointivuotena vähintään 7 kuukautta ja joiden henkilöstön määrä on yli 0,5 henkilötyövuotta tai liikevaihto yli 9 636 euroa. Yritykset sijoitetaan toimialaluokkiin niiden pääasiallisen toimialan mukaan. Kulttuurialan yrityksiin on kulttuuritilastoissa sisällytetty seuraavissa TOL2002-pääluokissa olevat yritykset:
- taiteilija-, näyttämö- ja konserttitoiminta,
- kirjastot, arkistot ja museot yms.,
- taide- ja antiikkiliikkeet,
- kirjojen kustantaminen ja kauppa,
- sanoma- ja aikakauslehtien tuotanto ja jakelu,
- muu painaminen ja siihen liittyvä toiminta,
- radio- ja televisiotoiminta,
- elokuvien ja videoiden tuotanto ja jakelu,
- äänitteet,
- soitinten ja musiikkitarvikkeiden valmistus ja kauppa,
- mainonta,
- arkkitehti- ja taideteollinen suunnittelu,
- valokuvaus,
- viihde-elektroniikan valmistus ja kauppa (lukuun ottamatta kodinkoneiden ns. "valkoista linjaa" (jääkaapit, pesukoneet yms.),
- huvipuistot ja pelit sekä muu viihde ja virkistys.

Tanssin aluekeskus

Tanssin aluekeskus on opetusministeriön vuonna 2004 käynnistämään tanssin aluekeskusverkostoon kuuluva keskus, jonka tarkoitus on parantaa tanssitaiteen toimintaedellytyksiä, lisätä tanssitaiteilijoiden työtilaisuuksia sekä laajentaa kulttuuritoimintaa valtakunnallisesti.

Työllinen työvoima

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastot on kokonaistilasto, jossa työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74-vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaistietoihin. Kulttuurialan työlliseen työvoimaan on kulttuuritilastoissa sisällytetty seuraavilla Tilastokeskuksen toimialaluokitus 2002:n (TOL2002) toimialoilla työskentelevät:
- taiteilija-, näyttämö- ja konserttitoiminta,
- kirjastot, arkistot ja museot yms.,
- taide- ja antiikkiliikkeet,
- kirjojen kustantaminen ja kauppa,
- sanoma- ja aikakauslehtien tuotanto ja jakelu,
- muu painaminen ja siihen liittyvä toiminta,
- radio- ja televisiotoiminta,
- elokuvien ja videoiden tuotanto ja jakelu,
- äänitteet,
- soitinten ja musiikkitarvikkeiden valmistus ja kauppa,
- mainonta,
- arkkitehti- ja taideteollinen suunnittelu,
- valokuvaus,
- viihde-elektroniikan valmistus ja kauppa (lukuun ottamatta kodinkoneiden ns. "valkoista linjaa" (jääkaapit, pesukoneet yms.),
- huvipuistot ja pelit sekä muu viihde ja virkistys.

Valokuvakeskus

Alueellinen valokuvakeskus on keskus, jonka tarkoitus on ylläpitää ja kehittää valokuvataiteen toimintaedellytyksiä omalla alueellaan. Valokuvakeskukset toimivat itsenäisinä yhdistyksinä, ja niiden rahoitus tulee pääosin valtiolta, kunnilta ja säätiöiltä. Toiminta on luonteeltaan ei-kaupallista kuten elokuvakeskustenkin. Näyttelyiden ja koulutustilaisuuksien järjestäminen ovat keskeisimmät toimintamuodot.

Valtionosuusorkesteri

Valtionosuusorkesteri eli vos-orkesteri on lakisääteisen valtion rahoitusosuuden piiriin kuuluva orkesteri.

Valtionosuusteatteri

Valtionosuusteatteri eli vos-teatteri on lakisääteisen valtion rahoitusosuuden piiriin kuuluva teatteri.

Vapaan sivistystyön oppilaitos

Tilastokeskuksen koulutustilastoissa vapaan sivistystyön oppilaitoksiin luetaan kuuluviksi liikunnan koulutuskeskukset, kansanopistot, kansalais- ja työväenopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot.

Vierasateljee ja taiteilijaresidenssi

Vierasateljee on taiteilijavieraalle tarkoitettu ateljee, jossa hän voi työskennellä vierailun aikana. Taiteilijaresidenssi on vierailevan taiteilijan käyttöön varattu asunto. Suomessa vierasateljeita ja taiteilijaresidenssejä ylläpitää Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiö. Säätiön tarkoituksena on taiteilijoiden työskentelyedellytysten parantaminen.

Yleinen kirjasto

Yleinen kirjasto on kunnan- tai kaupunginkirjasto. Se on kaikille avoin kirjasto, jonka kokoelmat on tarkoitettu yleiseen käyttöön. Yleisissä kirjastoissa on pääkirjastoja, sivukirjastoja, laitoskirjastoja, kirjastoautoja, kirjastoveneitä sekä muita palvelupaikkoja. Kirjastolain (4.12.1998/904) mukaan jokaisen kunnan tehtävänä on järjestää kirjastopalvelut itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin. Yleisen kirjaston omien kokoelmien käyttö kirjastossa ja niiden lainaus on maksutonta.

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Kulttuurityövoima -perusjulkaisun keskeinen lähdetilasto on Työvoimatutkimus, joka on otantatutkimus, ja siihen liittyy otannasta johtuvaa harhaa. Työvoimatutkimus on ainoa säännöllisten perusjulkaisujen tuottamiseen käytetty otostutkimus. Muilta osin Tilastokeskuksen säännöllisesti kulttuuritilastoissa käytettävät aineistot perustuvat rekisteritietoihin.
Muita otospohjaisia tilastojen lähdeaineistoja ovat Kotitalouksien Internetin käyttö, Vapaa-aikatutkimus sekä Ajankäyttö- ja Kulutustutkimus. Näiden luotettavuus ilmenee lähdeaineistojen menetelmäjulkaisuista. 

Tarkkuus ja luotettavuus

Kulttuurityövoima -perusjulkaisun keskeinen lähdetilasto on Työvoimatutkimus, joka on otantatutkimus, ja siihen liittyy otannasta johtuvaa harhaa. Kulttuurityövoiman osalta estimaattien 95 prosentin luottamusväli on noin ilmenee Työvoimatutkimuksen menetelmäkuvauksesta. Työvoimatutkimus on ainoa säännöllisten perusjulkaisujen tuottamiseen käytetty otostutkimus. Muilta osin Tilastokeskuksen säännöllisesti kulttuuritilastoissa käytettävät aineistot perustuvat rekisteritietoihin, joiden rajoitukset ilmenevät kyseiseten tilastojen menetelmäselosteissa..
Muita otospohjaisia tilastojen lähdeaineistoja ovat Kotitalouksien Internetin käyttö, Vapaa-aikatutkimus sekä Ajankäyttö- ja Kulutustutkimus. Näiden luotettavuus ilmenee lähdeaineistojen menetelmäjulkaisuista.
Työvoimatutkimus on ainoa säännöllisten perusjulkaisujen tuottamiseen käytetty otostutkimus.
Muilta osin Tilastokeskuksen säännöllisesti kulttuuritilastoissa käytettävät aineistot perustuvat rekisteritietoihin.
 

Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys

Kulttuuritilastojen perusjulkaisujen tietojen julkistamisessa ei ole viivettä. Tiedot on julkaistu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.

Kulttuurin taulukkopalvelu päivitetään neljännesvuosittain kunkin neljänneksen kertyneiden tilastopäivitysten osalta. Alueittainen tietokantataulukko päivitetään vuosittain.

Oikea-aikaisuus

Tilastot päivitetään vaiheittain neljä kertaa vuodessa. Päivitys riippuu lähdetilastojen aikatauluista. Tietokantataulukot päivitetään vuosittain.

Täsmällisyys

Riippuu lähdetilastojen aikataulusta. Päivitys taulukkopalvelu neljännesvuosittain ja tietokantataulukot vuosittain.

Täydellisyys

Kolmannen sektorin ja valtionosuutta saamtattomien toimijoiden osalta tietopohja on osittain puutteellinen. Esimerkiksi vapaa-ehtoistyön tietopohja ei nykyisellään ole mahdollista tilastoida.

Muut virhelähteet (non-sampling errors)

Kulttuuritilastojen TK:n lähdeaineistojen peitto-, mittaus-, kato-, käsittely- ja mallista johtuvat virheet ilmenevät lähdetilastojen menetelmäselosteista.

Käsittelyvirhe

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.
Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Vertailukelpoisuus

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Maantieteellisten alueiden välillä tiedot ovat vertailukelpoisia.

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Maakunnittaiset tilastot ovat keskenään vertailukelpoisia.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Ajallinen vertailukelpoisuus on pääosin hyvä. Aikasarjakatkokset riippuvat lähinnä virallisten luokitusten (Ammatti-, toimiala- ja koulutusluokitusten) muutoksista.

Vertailukelpoisen aikasarjan pituus ilmenee kyseisestä lähdetilastosta ja käytössä olevien luokitusten perusajankohdista (Esim. TOL2008, ammattiluokitus 2010).

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Kulttuurialan koulutukseen liittyvät tilastot ovat osajoukko koulutustilastojen rekisteritietoihin perustuvista kokonaistilastoista ja eroja näihin tilastoihin ei muilta osin ole.
Kulttuurityövoimaa koskevat tilastot ovat osajoukko työvoimatutkimuksesta ja työssäkäyntitilastosta. 

Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Kulttuuritilastot ovat osajoukkoja Tilastokeskuksen lähdetilastoista. Ulkoisten lähteiden osalta vastaavat lähdeaineistojaan. Eri aikoina julkaistaan eri aihealueiden tilastot.Tiedot julkaistaan vuosittain. Ei sisällä osavuosittaisia tietoja.

Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa

Kansantalouden tilinpidon kulttuurin satelliitin kanssa yhtenevät luokitukset. Kulttuurityövoiman osalta työvoimatutkimuksen tuloksia ei ole kulttuuritilastoissa muunnettu henkilötyövuosiksi, kuten kansantalouden tilinpidon kulttuurin satelliittitilinpidossa.
Kulttuurin satelliittitilasto on kehitetty yhdessä kulttuuritilastojen kanssa, ja sen tiedot ovat täysin yhtenäiset kulttuurin satelliittitilinpidon kanssa.
 

Sisäinen yhtenäisyys

Työllisyyden osalta Työvoimatutkimuksen tulokset ja Työssäkäyntitilaston tulokset eivät ole yhteneväisiä, koska Työvoimatutkimuksen työllisten määritelmä noudattaa ILO:n ja EU:n määritelmää (http://stat.fi/til/tyti/kas.html, työllinen), mutta Työssäkäyntitilasto perustuu useiden rekisteriaineistojen yhdistelmään ja kuvaa vuoden viimeisen viikon poikkileikkausta koko rekisteriaineistosta (http://stat.fi/til/tyokay/kas.html, työllinen). Yritysrekisterissä työlliset on estimoitu kokonaisiksi työvuosiksi, samoin Kulttuurin satelliittitilinpidossa. Mm. tämän johdosta työllisten taso on huomattavasti alhaisempi kuin Työvoimatutkimuksen luku, koska ILO:n määritelmän mukaan jo yhden tunnin työtä tehnyt tutkimusviikon aikana lasketaan sillä viikolla työlliseksi. Yksityiskohtaiset menetelmäselosteet löytyvät:
Muilta osin tiedot ovat erillisiä, eikä lähteiden välillä ole yhtenäisyyden suhteen ongelmia.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Työssäkäyntitilasto, Työvoimatutkimus, Yritysrekisteri, Palkkarakennetilastot, Kulttuurin satelliittitilinpito, Koulutustilastot, Kuluttajahintaindeksi, Ajankäyttö-, ja vapaa-aikatutkimus, Kotitalouksien Internetin käyttö, Kulutustutkimus, Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyysluvut, Väestötilastot, ulkoiset lähdeaineistot, mm. opetus- ja kulttuuriministeriö, Taiteen edistämiskeskus Tinfo, Elokuvasäätiö, Suomen sinfoniaorkesterit, Finland Festivals, Opetushallitus, Museovirasto, FRAME – Contemporary Art Finland, ELY, Kansallisarkisto, Suomen kustannusyhdistys säätiöt, kulttuurialan ammattijärjestöt.

Tiedonkeruumenetelmä

Rajoitetusti internet-, sähköposti- tai puhelinkyselyjä keskeisiltä liitoilta, säätiöiltä ym.
 

Tiedonkeruun tiheys

Pääosin vuosittain. Taulukoiden päivitys neljännesvuosittain, saavutettavuustarkastelujen päivitys joka toinen vuosi.
 

Tilastollinen tietosuoja

Tietosuojassa noudatetaan Tilastokeskuksen käytäntöjä.

Kustannukset ja vastausrasite

Oman tiedonkeruun osalta työ tehdään virkatyönä. Tilastolla ei ole omia otostutkimuksia. Vastausrasite ei ole suuri tiedonkeruun osalta, tiedonantajilta kysytään lähinnä yksittäisiä tietoja, kuten esimerkiksi ammattijärjestöjen jäsenmääriä vuoden lopussa.

Menetelmät

Tiedon käsittely

Tiedot rajataan lähdeaineistoista kulttuuritilaston rajauksilla. Taulukointi noudattaa kulttuuritilastojen käytäntöjä.
 

Aineiston/datan validointi

Tilastokeskuksen aineistojen osalta datan validointi tapahtuu lähdetilastoissa. Ulkoisten tuottajien lähdeaineistojen osalta aineistot tarkistetaan ja oikeellisuus vahvistetaan yhteistyössä aineistojen toimittajien kanssa.

Oikaisut

Oikaisut tehdään Tilastokeskuksen käytäntöjen mukaan. Käytetään Tilastokeskuksen lopullisia tietoja..

Menetelmädokumentointi

Lähdeaineistojen menetelmäkuvaukset: Perusjulkaisujen laaturaportit kulttuurityövoimasta ja kulttuurialan koulutuksesta. Muilta osin Tilastokeskuksen lähdeaineistojen menetelmäkuvaukset. . Guide to Eurostat culture statistics:
https://kreatywna-europa.eu/wp-content/uploads/2019/01/Eurostat_Culture_2018.pdf
ESSnet Culture Final report:
https://kreatywna-europa.eu/wp-content/uploads/2019/01/Eurostat_Culture_2018.pdf

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Yhteiskuntatilastot

Toimintavaltuudet

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki (Tilastolaki 280/2004, muut. 361/2013). Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoa tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi henkilötietolakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.
Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)
 

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

TK:n lähdeaineistojen osalta noudatetaan lähdeaineistojen tietosuojaa ja -turvaa koskevia käytäntöjä.
Muiden aineistojen osalta taulukkojen tiedot perustuvat pääosin jo julkaistuihin TK:n ulkopuolisiin tietoihin ja tilastoihin ja julkaistaan kulttuuritilastoissa yhteisymmärryksessä ulkopuolisten aineistojen tuottajien kanssa.

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
 

Tietojen jakaminen

Tilaston tietoja toimitetaan Tilastolliseen vuosikirjaan. Tilaston tietoja toimitetaan Eurostatiin, UIS:ään  Pohjoismaiden ministerineuvoston tilastoihin.

Muu tiedonjakelu

Kulttuuritilaston taulukkopalvelun katsaukset, Tieto&Trendit -artikkelit, Tilastollinen vuosikirja, Findikaattori. JHL julkaisee saavutettavuustarkastelujamme kirjastojen osalta. Maksullisten erityisselvitysten tekeminen on mahdollista.

Saatavuus ja selkeys

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita. 
StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.
Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 
Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

 

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Tilaston Tilastokeskuksen yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen ja muilla kuin tilastojen tekijöillä ei ole pääsyä mikroaineistoon.
Muiden aineistojen, kuten säätiöiden tai kulttuurikeskusten tietojen osalta, tiedot ovat julkisia tai julkistaminen sovittu lähdeaineistojen toimittajien kanssa.

Tietojen revisioitumislinjaukset

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Relevanssi

Käyttöjien tarpeita huomioidaan mm. Kulttuuritilastojen asiantuntijaryhmän avulla.

Käyttäjien tarpeet

Tilastoja käytetään mm. Suomen julkisessa hallinnossa, Taiteen edistämiskeskuksessa sekä tutkimuslaitoksissa. Tietokokonaisuus on koostettu vuosien varrella käyttäjien tarpeiden mukaan. Tilastoja käytetään mm. Pohjoismaiden Ministerineuvoston tilastotietokannassa sekä EU:ssa.

Laatudokumentointi

Kulttuuritilastojen perusjulkaisujen laaturaportit löytyvät Kulttuuritilastojen verkkosivulta http://stat.fi/til/klt/index.html.
 

Laadunhallinta

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.
Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan sivulla.

Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.
Kulttuuritilasto on virallinen tilasto. Suomen virallinen tilasto (SVT) on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa – käsikirjassa.

Laadun arviointi

Tilastokeskuksessa laadunhallinnan kokonaiskehikkona käytetään Euroopan laatupalkinnon periaatteita (EFQM-periaatteita). Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Kulttuuritilastojen laadunarviointi tehdään TK:n lähdetilastojen osalta pääosin näissä tilastoissa. Säännöllisesti tehdään koherenssitarkasteluja eri lähdeaineistojen välillä. Kulttuuritilaston muiden lähdeaineistojen osalta laadunarviointi perustuu pääosin suurten muutosten tarkasteluun ja tulosten tarkistuksiin tietojen tuottajien kanssa.

Laadunvarmistus

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. 
Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.


 

Tilaston asiantuntijat

Kaisa Weckström
erikoistutkija
029 551 2348

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.