22.6.2022 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Tilasto kuvaa julkisyhteisöjen tuloja ja menoja neljännesvuosittain. Tilasto on kansantaloudentilinpidon mukainen johdettu tilasto eli sektorikohtaisista perustilastoista on johdettu kansantaloudentilinpidon mukainen tilasto. Tilasto on luotu julkisyhteisöjen suhdanneseurannan kehittämiseksi EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen sekä EKP:n edellyttämää julkisen sektorin talouden ajantasaista ja luotettavaa seurantaa varten. Tilaston luvut ovat käypähintaisia ja niitä käytetään myös syötteenä kansantalouden tilinpidon neljännesvuositilastossa huoltotaseessa sekä neljännesvuosi sektoritileillä.

Tilaston perusjoukko

EKT2010:n mukaan Suomen julkisyhteisöihin kuuluu oheiset yksiköt valtionhallinosta, paikallishallinosta sekä sosiaaliturvarahastoista. 

Tilastoyksikkö

Tilastoyksiköt on luoteltu oheisessa linkissä. Julkisyhteisöihin kuuluvat yksiköt.

Mittayksikkö

Tilaston aikasarjojen mittayksikkö euro.

Perusajankohta

Tilaston kaikki aikasarjat ovat käypähintaisia.

Viiteajankohta

Tilasto on neljännesvuositilasto ja sitä julkaistaan noin 75 vuorokauden viiveellä tilastoajankohdan päättymisestä.

Viitealue

Tilaston viitealueena on Suomen julkisyhteisöt.

Kattavuus

Tilasto kattaa kaikki EKT2010:n mukaan Suomen julkisyhteisöihin kuuluvat yksiköt valtionhallinosta, paikallishallinosta sekä sosiaaliturvarahastoista. 

Ajallinen kattavuus

Tilaston neljännesvuosittaiset aikasarjat alkavat vuodesta 1999.

Jakelutiheys

Julkisyhteisöjen neljännesvuositilasto julkaistaan noin 75 vuorokauden viipeellä tilastoajankohdan päättymisestä. Kahden viimeisimmän vuoden tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat kansantalouden tilinpidon vuositietojen tarkentuessa. Vuositilinpidon aikasarjojen muuttuessa tarkentuvat myös tämän tilaston aikasarjat.

Käsitteet

Arvonlisävero

Arvonlisävero (D211) on tavaroista ja palveluista maksettava vero, jonka yritykset keräävät vaiheittain ja joka lopulta veloitetaan kokonaisuudessaan lopullisilta ostajilta. Arvonlisävero käsittää julkisyhteisöjen keräämän arvonlisäveron, jota sovelletaan kotimaisiin ja tuontituotteisiin.

Koko kansantaloudessa ALV on yhtä suuri kuin laskutetun ALV:n yhteissumman ja vähennyskelpoisen ALV:n yhteissumman erotus.

Kansantalouden tilinpidossa verot kirjataan suoriteperusteisesti. Suoriteperusteinen kirjaustapa eroaa kassaperusteisesta kirjaustavasta. Kassaperusteinen vero kuvaa kassaan tullutta rahaa. Suoriteperusteinen vero kuvaa transaktiosta määräytyvää veroa sinä periodina, kun velvoite maksaa vero syntyi.

Kausitasoitus

Kausitasoituksella tarkoitetaan kausivaihtelun estimoimista ja sen vaikutuksen poistamista aikasarjasta. Tämän seurauksena saadaan kausitasoitettu aikasarja. Kun aikasarjasta poistetaan sekä kausivaihtelu että epäsäännöllinen satunnaisvaihtelu, saadaan aikasarjan trendi. Kauppa- tai työpäiväkorjatut sarjat puolestaan saadaan, kun alkuperäisen aikasarjan havainnoista poistetaan kauppa- tai arkipäivien lukumäärän vaihtelusta aiheutuvat tekijät. Tilastokeskuksessa aikasarjojen kausitasoituksessa käytetään Tramo/Seats -menetelmää. Tramo/Seats -menetelmässä esipuhdistus perustuu regressiomalliin (joka huomioi mm. äärihavainnot, arkipyhät ja viikonpäivärakenteen) ja varsinainen kausitasoitus aikasarjalle laadittuun ARIMA-malliin.

Kiinteän pääoman bruttomuodostus

Kiinteän pääoman bruttomuodostus koostuu kotimaisten tuottajien kiinteiden varojen hankinnoista vähennettynä niiden luovutuksilla. Kiinteät varat ovat tuotantoprosessien tuotoksina tuotettuja aineellisia tai aineettomia varoja, joita käytetään tuotantoprosesseissa toistuvasti tai jatkuvasti pitempään kuin yhden vuoden ajan.

Kiinteän pääoman kuluminen

Kiinteän pääoman kuluminen (P.51C) kuvaa tarkasteluajanjakson aikana loppuun käytettyä kiinteiden varojen määrää. Kuluminen on seurausta normaalista kulumisesta sekä ennakoitavasta vanhenemisesta ja siihen sisältyvät myös sellaisista satunnaisista vahingoista aiheutuneet kiinteän pääoman menetykset, joiden varalle voidaan ottaa vakuutus.

Kiinteän pääoman kuluminen poikkeaa liiketaloudellisista poistoista. Se tarkoittaa kiinteän pääoman käyttöä tuotannossa tarkastelujakson aikana. Se tulisi arvioida kiinteän pääomakannan ja eri pääomatavaroiden todennäköisen keskimääräisen taloudellisen iän perusteella.

Luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot

Luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot koostuvat yksilöllisistä tavaroista ja palveluista, joita julkisyhteisöt ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt siirtävät luontoismuotoisina tulonsiirtoina yksittäisille kotitalouksille ja jotka voivat olla markkinoilta ostettuja tai julkisyhteisöjen tai kotitalouksia palvelevien voitttoa tavoittelemattomien yhteisöjen tuottamia markkinattomia tuotoksia.

Nettoluotonanto/ -otto

Nettoluotonanto/ -otto on tasapainoerä pääomatilillä ja rahoitustilillä.

Nettoluotonanto/ -otto vastaa talousyksikön tai sektorin muiden talousyksiköiden tai sektoreiden rahoitukseen saatavilla olevaa rahan määrää tai määrää, jonka talousyksikkö tai sektori on pakotettu lainaamaan muilta talousyksiköiltä tai sektoreilta.

Nettoluotonantoa/-ottoa kuvataan rahoitustilinpidossa käsitteellä rahoitustaloustoimet, netto. Se on rahoitusvarojen nettohankinnan ja velkojen nettohankinnan erotus. Jos rahoitusvaroja kertyy jakson aikana enemmän kuin lisävelkaa, sektori on nettomääräisesti luotonantaja.

Omaisuusmenot ja -tulot

Omaisuustuloja ja -menoja (D.4) syntyy, kun rahoitusvarojen tai luonnonvarojen omistajat antavat tällaiset varat muiden institutionaalisten yksikköjen käyttöön. Rahoitusvarojen käytöstä saatavaa tuloa kutsutaan sijoitustuloksi, kun taas luonnonvaran käytöstä syntyvä tulo on vuokraa. Omaisuustulot ovat sijoitustulojen ja vuokrien yhteismäärä. Omaisuustulot luokitellaan seuraavasti:

a) korot (D.41);
b) yritysten jakamat tulot (D.42):
1) osingot (D.421);
2) yritystulon otot yritysmäisistä yhteisöistä (D.422);
c) ulkomaisten suorien sijoitusten uudelleensijoitetut voitot (D.43);
d) muut sijoitustulot (D.44):
1) vakuutuksenottajien sijoitustulo (D.441);
2) eläkeoikeuksiin perustuvat sijoitustulot (D.442);
3) osuudenomistajille kuuluva kollektiivisten sijoitusrahastojen sijoitustulo (D.443);
e) maan ja luonnonvaran vuokrat (D.45).

Palkansaajakorvaukset

Palkansaajakorvaukset (D.1) määritellään työnantajan työntekijälle maksamiksi rahamääräisiksi tai luontoismuotoisiksi kokonaiskorvauksiksi tilinpitojakson aikana tehdystä työstä.

Palkansaajakorvaukset jaetaan seuraavasti:
a) palkat ja palkkiot (D.11): rahamääräiset palkat ja palkkiot; luontoismuotoiset palkat ja palkkiot
b) työnantajan sosiaaliturvamaksut (D.12): työnantajan todelliset sosiaaliturvamaksut (D.121); työnantajan laskennalliset sosiaaliturvamaksut (D.122).

Pääomansiirrot

Pääomansiirrot eroavat tulonsiirroista siinä, että niihin sisältyy vähintään yhden taloustoimen osapuolen varan tai varojen hankintaa tai vähennystä. Riippumatta siitä, suoritetaanko pääomansiirrot rahamääräisinä vai luontoismuotoisina, ne johtavat vastaavaan muutokseen yhden tai molempien taloustoimen osapuolien taseissa esitetyissä rahoitus- tai muissa kuin rahoitusvaroissa.
Pääomansiirrot koostuvat pääomaveroista, investointiavustuksista ja muista pääomansiirroista.

Pääomaverot

Pääomaverot (D.91) koostuvat veroista, joita peritään epäsäännöllisin väliajoin ja erittäin harvoin institutionaalisten yksiköiden omistamien varojen tai nettovarallisuuden arvoista tai institutionaalisten yksiköiden välillä siirrettyjen varojen arvoista testamenttilahjoitusten, henkilöiden välisten lahjojen tai muiden siirtojen johdosta (esim. perintö- ja lahjavero).

Rahamääräiset sosiaalietuudet

Rahamääräisiin sosiaalietuuksiin sisältyvät (D62)

a) rahamääräiset sosiaaliturvaetuudet, joita sosiaaliturvarahastot maksavat kotitalouksille sosiaaliturvajärjestelmistä. Esim. eläkkeet, työttömyysturva.

b) rahamääräiset sosiaaliavustukset, joita julkisyhteisöt maksavat kotitalouksille samojen tarpeiden tyydyttämiseen kuin sosiaalivakuutusetuudet, mutta niitä ei suoriteta sosiaaliturvamaksut ja sosiaalivakuutusetuudet yhdistävästä sosiaalivakuutusjärjestelmästä. Esim. kunnallinen toimeentulotuki, elatusavut.

Sosiaaliturvamaksut

Sosiaaliturvamaksuihin (OECD-verotilaston luokka 2000) sisältyvät kaikki pakolliset maksut joiden suorittamisesta seuraa oikeus sosiaalietuuksien saamiseen tulevaisuudessa. Nämä sisältävät:
a) työnantajan sosiaaliturvamaksut, esim. työnantajan työttömyysvakuutusmaksut, työnantajan työeläkevakuutusmaksut
b) palkansaajan sosiaaliturvamaksut, esim. palkansaajien työttömyysvakuutusmaksut, palkansaajien työeläkevakuutusmaksut, palkansaajien kansaneläkevakuutusmaksu (KEVA), palkansaajien sairasvakuutusmaksu (SAVA)
c) itsenäisten yrittäjien ja työllisiin kuulumattomien henkilöiden sosiaaliturvamaksut, esim. yrittäjien eläketurvamaksut.

OECD-verotilastossa sosiaaliturvamaksuihin luetaan vain pakolliset sosiaaliturvamaksut, joten siihen eivät sisälly kansantalouden tilinpidon vapaaehtoiset sosiaaliturvamaksut (todellisten sosiaaliturvamaksujen (D611) alaerä).

Säästö

Säästö on tulonkäyttötilien tasapainoerä. Se on positiivinen tai negatiivinen juoksevien taloustoimien seurauksena syntyvä erä, joka luo yhteyden varallisuuden muodostukseen. Jos säästö on positiivinen, kuluttumaton tulo käytetään varojen hankintaan tai velkojen poismaksamiseen. Jos säästö on negatiivinen, jotkut varat realisoidaan tai velat kasvavat.

Trendi

Trendi kuvaa aikasarjan pitkän aikavälin kehitystä. Trendisarja on puhdistettu kausivaihtelusta ja satunnaisesta vaihtelusta, joten esimerkiksi sääolojen ja lyhytkestoisten lakkojen vaikutus ei näy trendissä. Sen sijaan pysyvät muutokset, kuten esimerkiksi veronmuutoksista aiheutuva kysynnän kasvu, näkyvät trendissä. Trendin loppupään osoittaman suunnan tulkinnassa on hyvä noudattaa harkintaa. Trendikuvaajan loppuosa saattaa muuttua tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen.

Tukipalkkiot

Tukipalkkiot (D.3) ovat juoksevia vastikkeettomia maksuja, joita julkisyhteisöt tai Euroopan unionin laitokset suorittavat kotimaisille tuottajille tavoitteenaan vaikuttaa niiden tuotannon tasoon, hintoihin tai tuotannontekijäkorvauksiin. Muut markkinattomat tuottajat voivat saada muita tuotantotukipalkkioita ainoastaan, mikäli nuo maksut ovat riippuvaisia yleisistä sekä markkinatuottajiin että markkinattomiin tuottajiin sovellettavista säännöksistä.

Euroopan unionin laitosten myöntämät tukipalkkiot kattavat ainoastaan suoraan kotimaisille tuotantoyksiköille tehdyt tulonsiirrot.

Tukipalkkiot luokitellaan seuraavasti:
a) tuotetukipalkkiot (D.31)
(1) tuontitukipalkkiot (D.311)
(2) muut tuotetukipalkkiot (D.319)
b) muut tuotantotukipalkkiot (D.39).

Tuotannon ja tuonnin verot

Tuotannon ja tuonnin verot (D.2) koostuvat pakollisista, vastikkeettomista, joko rahamääräisistä tai luontoismuotoisista maksuista, joita julkisyhteisöt tai Euroopan unionin laitokset kantavat tuotannosta ja tavaroiden ja palveluiden tuonnista, työvoiman käytöstä, maan, rakennusten tai muiden tuotannossa käytettyjen varojen omistuksesta tai käytöstä. Nämä verot on maksettava, tuottipa toiminta voittoa tai ei.

Tuotannon ja tuonnin verot jakautuvat seuraavasti:
a) tuoteverot (D.21)
(1) arvonlisäverot (ALV) (D.211)
(2) tuontiverot ja -tullit ilman ALV:a (D.212)
– tuontitullit (D.2121)
– muut tuontiverot kuin ALV ja tuontitullit (D.2122)
(3) muut tuoteverot kuin ALV ja tuontiverot (D.214)
b) muut tuotantoverot (D.29).

Tuotos perushintaan

Tuotos perushintaan koostuu tilinpitojakson aikana tuotetuista tuotteista. Tuotos eritellään kolmeen tyyppiin: markkinatuotos, tuotos omaan loppukäyttöön ja muu markkinaton tuotos. Tuotos on kirjattava ja arvotettava silloin kun tuotantoprosessi tuottaa sen.

Työnantajan todelliset sosiaaliturvamaksut

Työnantajan todelliset sosiaaliturvamaksut (D611). Työnantajat maksavat työnantajan todelliset sosiaaliturvamaksut sosiaaliturvajärjestelmiä ylläpitäville sosiaaliturvarahastoille ja eläkerahastoille varmistaakseen sosiaalietuuksia työntekijöilleen. Esim. työnantajan työttömyysvakuutusmaksut, työnantajan työeläkevakuutusmaksut, työnantajan sosiaaliturvamaksut.

Välituotekäyttö

Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettujen tavaroiden ja palveluiden arvosta, lukuun ottamatta kiinteitä varoja, joiden kulutus kirjataan kiinteän pääoman kulumisena. Tavarat ja palvelut voidaan joko muuntaa tai käyttää hyväksi tuotantoprosessissa.

Välituotteina käytetyt tuotteet pitää kirjata ja arvottaa sillä hetkellä, jolloin ne joutuvat tuotantoprosessiin. Ne on arvotettava samanlaisten tavaroiden tai palveluiden sen hetkisiin ostajan hintoihin.

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Luotettavuutta ja tarkkuutta voidaan havainnollistaa vertaamalla tulojen ja menojen erotuksena laskettua nettoluotonantoa rahoitustilinpidon vastaavaan nettuluotonantoon esim. Valtionhallinnon osalta aikasarja kumulatiivisesta nettoluotonantojen  erotuksen summasta.
 

Oikea-aikaisuus

Julkisyhteisöjen neljännesvuositilasto julkaistaan noin 75 vuorokauden viipeellä tilastoajankohdan päättymisestä. Kahden viimeisimmän vuoden tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat kansantalouden tilinpidon vuositietojen tarkentuessa. Vuositilinpidon aikasarjojen muuttuessa muuttuvat myös tämän tilaston aikasarjat.

Täsmällisyys

Tilasto on julkaistu pääsääntöisesti julkistuskalenterin mukaisesti. Viivästykset ovat johtuneet tietotekniikasta.

Tietojen revisioituminen

Julkaisun revisiotaulukosta voi tarkastella viimeisempien julkaisujen revisointia kokonaistulojen ja kokonaismenojen tasolla.

Peittovirheet

Laadinnassa käytetty aineisto koostuu pääosin julkisyhteisöjen tilinpäätösaineistoista ja hallinnollisista aineistoista. Mahdollinen alipeitto korjataan indikaattorimenetelmän avulla.

Ylipeiton osuus / A2

Laadinnassa käytetty aineisto koostuu pääosin julkisyhteisöjen tilinpäätösaineistoista ja hallinnollisista aineistoista. Mahdollinen ylipeitto korjataan indikaattorimenetelmän avulla.

Vertailukelpoisuus

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tilasto on vertailukelpoinen Europan tilastojärjestelmään kuuluvien maiden kanssa.Vastaavat tiedot Euroopan maista löytyvät linkistä: http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/show.do?dataset=gov_10q_ggnfa&lang=en

Ajallinen vertailukelpoisuus

Tilaston aikasarjat ovat vertailukelpoisia koko aikasarjojen osalta.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Tilaston käsitteet ja määritelmät ovat yhdenmukaiset EKT2010–menetelmäkäsikirjaan perustuvien tilastojen kanssa.

Sisäinen yhtenäisyys

Kansantalouden tilinpidon tilijärjestelmässä eri osa-alueet ovat keskenään yhtenevät: vuosi- ja neljännesvuositilinpito, julkisen sektorin tiedot, reaalisektoritilit, rahoitustilit, aluetilinpito, tarjonta- ja käyttötaulukot. Käytännössä tietojen täydellinen yhtenevyys kaikkina ajanhetkinä voi kuitenkin olla mahdottomuus ja tilapäisiä eroja ilmenee. Erot johtuvat useimmiten eri osa-alueiden erilaisista julkistusviiveistä.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Lähdeaineistot kuvataan tilastokohtaisessa manuaalissa: https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-manuals-and-guidelines/-/KS-RA-11-017

Tiedonkeruumenetelmä

Tiedonkeruumenetelmää kuvataan tilastokohtaisessa manuaalissa: https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-manuals-and-guidelines/-/KS-RA-11-017

Tiedonkeruun tiheys

Tiedonkeruutiheys vaihtelee kuukaudesta neljännesvuoteen.

Tilastollinen tietosuoja

Noudatetaan Tilastokeskuksen ohjeistusta tilastollisesta tietosuojasta.

Menetelmät

Tiedon käsittely

Tiedonkäsittelyä kuvataan tilastokohtaisessa manuaalissa: https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-manuals-and-guidelines/-/KS-RA-11-017

Aineiston/datan validointi

Perusaineistoihin tehdään erilaisia loogisuustarkaistuksia. Valmiiseen tilastoaineistoon tehdään konsistenssitarkastuksia eli tarkastetaan että ilmiö kuvautuu samoin kaikissa Kansantaloudentilinpidon tilastoissa. Dataa validoidaan horisontaalisesti ja vertikaalisesti laadinnan ja raportoinnin yhteydessä. Jokaisen tietojen toimituksen yhteydessä EU:n komissiolle Eurostat tarkistaa jäsenmaiden tietoja. Tarkistusprosessin yhteydessä tiedot saattavat myös päivittyä.

Kausitasoitus

Kausitasoitus on tehty Tramo/Seats-menetelmällä käyttäen ohjelmistoa JDEMETRA+.

Menetelmädokumentointi

Menetelmäkuvaus julkisyhteisöjen tulojen ja menojen osalta löytyy Eurostatin kotisivulta.
https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-manuals-and-guidelines/-/KS-RA-11-017

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Taloustilastot

Toimintavaltuudet

Tilasto on luotu julkisyhteisöjen suhdanneseurannan kehittämiseksi EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen sekä EKP:n edellyttämää julkisen sektorin talouden ajantasaista ja luotettavaa seurantaa varten. Tilasto on kehitetty kolmessa eri vaiheessa. Vuonna 2000 on annettu ns. ensimmäisen vaiheen indikaattoreita koskeva kansantalouden tilinpidon täytäntöönpanoa täsmentävä regulaatio (EY n:o 264/2000), joka on edellyttänyt tietojen toimittamisen aloittamista vuoden 2000 alusta. Toisen vaiheen indikaattoreiden toimittamista koskeva regulaatio annettiin kesällä 2002 (EY N:o 1221/2002), ja se kattaa kaikki loput julkisten menojen ja tulojen erät, lukuunottamatta joitakin huoltotase-eriä. Vuonna 2005 hyväksytty asetus (EY N:o 1161/2005) kaikkien sektoreiden tilastoinnista täydentää julkisyhteisöjen suhdannekuvaa joidenkin huoltotase-erien osalta. Tilaston tärkein tietosisältö raportoidaan Eurostattiin EKT-lähettämisohjelman valvoittamana.

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä. Lisäksi laadintaa ohjeistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla n:o 1221/2002, 264/2000,1161/2005 ja 549/2013

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Tilasto on makrotilasto julkisyhteisöistä. Suojattavaa mikroaineistoa ei ole julkaisuissa. Tietosuojauksessa noudatetaan Tilastokeskuksen ohjeistusta tietosuojasta ja tietoturvasta.

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot ja julkaisut. Tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa.

Tietojen jakaminen

Tilaston tietosisältöä raportoidaan kansallisena julkistuspäivänä Eurostattiin, EKP:hen SDMX-formaatissa. Kansallisessa julkaisussa tietosisältö on px-pro-formaatin mukaista.

Muu tiedonjakelu

Euroopan Unionin tilastovirasto Eurostat julkaisee tilaston tiedot kotisivullaan.

Saatavuus ja selkeys

Tilaston tiedot julkaistaan Tilastokeskuksen kotisivuilla sekä Eurostatin nettisivulla  Julkisyhteisön tulot ja menot ovat käsitteiltään ja määritelmiltään yhtenevät ja johdonmukaiset kansantalouden vuositilinpidon kanssa. Käsitteet ja määritelmät perustuvat EKT2010–menetelmäkäsikirjaan.

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Ei saatavilla.

Relevanssi

Tilasto on luotu julkisyhteisöjen suhdanneseurannan kehittämiseksi EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen sekä EKP:n edellyttämää julkisen sektorin talouden ajantasaista ja luotettavaa seurantaa varten. Tilasto on kehitetty kolmessa eri vaiheessa. Vuonna 2000 on annettu ns. ensimmäisen vaiheen indikaattoreita koskeva kansantalouden tilinpidon täytäntöönpanoa täsmentävä regulaatio (EY n:o 264/2000), joka on edellyttänyt tietojen toimittamisen aloittamista vuoden 2000 alusta. Toisen vaiheen indikaattoreiden toimittamista koskeva regulaatio annettiin kesällä 2002 (EY N:o 1221/2002), ja se kattaa kaikki loput julkisten menojen ja tulojen erät, lukuunottamatta joitakin huoltotase-eriä. Vuonna 2005 hyväksytty asetus (EY N:o 1161/2005) kaikkien sektoreiden tilastoinnista täydentää julkisyhteisöjen suhdannekuvaa joidenkin huoltotase-erien osalta. Tilaston tärkein tietosisältö raportoidaan Eurostattiin EKT-lähettämisohjelman valvoittamana. Suomen Pankin tilastoyksikkö on velvollinen toimittamaan tilaston tietosisällön neljännesvuosittain EKP:lle. Tilastokeskus laatii ja toimittaa nämä tiedot EKP:hen Suomen Pankin puolesta.

 

Laatudokumentointi

Tilaston laatua on tarkasteltu kansallisessa läpivalaisussa sekä Eurostatin laaduntarkkailussa.  

Laadun arviointi

Julkisyhteisöjen neljännesvuositilasto summautuu kaikkien taloustoimien osanta kansantalouden vuositilinpidon vastaaviin taloustoimiin. Tilasto on vertailukelpoinen EU-maiden kesken vuosittain ja neljännesvuosittain. Julkisyhteisöjen tulojen ja menojen erotuksena laskettava nettoluotonanto on vertailukelpoinen Mastrichtin lähentymiskriteerin kanssa. Tilaston laatua voidaan arvioida vertaamalla tilaston nenettoluotonantoa sektoreittain  rahoitustilinpidon vastaavan sektorin nettoluotonantoon.

Laadunvarmistus

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan sivulla.

Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot ovat saatavissa kaikille samanaikaisesti Tilastokeskuksen julkistamiskalenterin mukaisesti.

Tilaston asiantuntijat

Jouni Pulkka
yliaktuaari
029 551 3532

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.