12.5.2022 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Elinolotilasto kuvaa kotitalouksien ja henkilöiden elinoloja väestöryhmittäin eri aihealueilta, esimerkiksi köyhyys- tai syrjäytymisriskiä, koettua terveyttä ja hyvinvointia, taloudellista tilannetta ja asumista.

Tilastoaineiston muodostamisessa noudatetaan ESS EU-SILC-tilastosta annettua asetusta (EU:n parlamentin ja neuvoston asetus (1177/2003; 1700/2019). Tilastoaineistosta laaditaan Tilastokeskuksen elinolotilaston ohella aineisto Eurostatin vertailevaa EU-SILC-tilastointia (SILC, Statistics on Income and Living Conditions) varten.  

Tilaston perusjoukko

Elinolotilaston kohdeperusjoukkona ovat yksityiset kotitaloudet ja niihin kuuluvat henkilöt Suomessa.

Perusjoukossa ovat kaikki yksityiset kotitaloudet ja niihin kuuluvat henkilöt, jotka asuivat vakinaisesti Suomessa tulojen viitevuoden lopussa (31.12., tiedonkeruuvuosi - 1).

Perusjoukon ulkopuolelle jäävät: osoitteettomat, laitosväestö (esimerkiksi pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvat), pysyvästi ulkomailla ja tilapäisesti Suomessa asuvat henkilöt. Varusmiehet luetaan tilaston perusjoukkoon kuuluviksi.

Tilastoyksikkö

Elinolotilaston tilastoyksiköt ovat yksityinen kotitalous (yhteisen taloudenpidon käsite) ja henkilö.

Mittayksikkö

Elinolotilaston mittayksiköitä ovat: eurot, %, kotitalouksien määrä, henkilöiden määrä.

Perusajankohta

-

Viiteajankohta

Elinolotilaston tiedot kuvaavat tietoja tulojen viitevuodelta (koko kalenterivuosi ja 31.12.) ja sitä seuraavalta haastattelujen tiedonkeruuvuodelta.

Köyhyys- tai syrjäytymisriski-indikaattori ja sen osaindikaattorit sekä taulukoinneissa käytettävät luokitukset ovat tulojen viitevuodelta. Osaindikaattoreista pienituloisuus ja vajaatyöllisyys ovat tulojen viitevuodelta ja vakava aineellinen puute haastatteluajankohdalta, mutta yhdenmukaisuuden vuoksi tiedot julkaistaan kuvaamaan tulojen viitevuotta. Muut haastatteluissa kerätyt tiedot, kuten koettu terveys ja koettu hyvinvointi, julkaistaan tiedonkeruuvuoden mukaan.

Viitealue

Elinolotilastossa on käytössä alueluokitus, joka vastaa EU:n yhtenäistä alueyksikköjen NUTS –luokitusta (NUTS2 eli suuralueluokitus), tilastollinen kuntaryhmitys ja elinolotilaston alueluokitus.

Kattavuus

Elinolotilasto kattaa yksityiset kotitaloudet.

Ajallinen kattavuus

Tietoaineistot kattavat vuodet 2003–2021. Suurin osa tiedoista päivitetään vuosittain. Osa tiedoista päivitetään määrävuosin aineiston vuosittain vaihtuvan sisällön seurauksena.

Jakelutiheys

Elinolotilaston tiedot jaetaan vuosittain. Mahdolliset revisiot tehdään aikasarjoihin vuosijulkaisemisen yhteydessä.

Käsitteet

Ahtaasti asuminen

Kotitalous asuu ahtaasti, jos sen käytössä olevien asuinhuoneiden määrä jää alle sen määrän, jonka se tarvitsisi rakenteensa perusteella. Asuinhuoneiden laskennalliseen tarpeeseen vaikuttavat jäsenten lukumäärä, lisäksi 18 vuotta täyttäneiden henkilöiden parisuhteessa oleminen ja 12-17-vuotiailla henkilöillä sukupuoli. Kotitalous tarvitsee yhden erillisen huoneen lisäksi vähintään yhden huoneen kahta henkilöä kohti. Poikkeuksena ovat 18 vuotta täyttäneet, ilman paria olevat henkilöt ja 12-17-vuotiaat, eri sukupuolta olevat henkilöt, joille se tarvitsee huoneen henkilöä kohti.

Aineellinen puute

Aineellinen puute kuvaa kotitalouden perustarpeisiin liittyviä puutteita, jotka johtuvat siitä, ettei kotitaloudella ole varaa niihin. Niitä ovat maksuvaikeuksien kokeminen, vaikeudet selviytyä yllättävistä menoista, taloudella ei ole varaa puhelimeen, pesukoneeseen, televisioon, autoon, proteiinipitoiseen ateriaan joka toinen päivä, viikon lomaan vuodessa kodin ulkopuolella tai pitää kotiaan riittävän lämpimänä.

Vakavaa aineellista puutetta kokeviksi katsotaan ne henkilöt, joiden kotitaloudessa koetaan puutetta vähintään neljällä mittarilla yhdeksästä. Aineellista puutetta kokeviksi katsotaan ne henkilöt, joiden kotitaloudessa koetaan puutetta vähintään kolmella mittarilla.

Köyhyys- tai syrjäytymisriski

Köyhyys- tai syrjäytymisriski kuvaa sitä väestöä, joka on joko pienituloisen kotitalouden jäsen, kokee vakavaa aineellista puutetta tai asuu vajaatyöllisessä kotitaloudessa. Köyhyys- tai syrjäytymisriskiä mittaava niin sanottu AROPE-indikaattori (At Risk of Poverty or Social Exclusion) on osa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden seurantaa.

Tilastokeskuksen julkaiseman köyhyys- tai syrjäytymisriski-indikaattorin osaindikaattorina oleva pienituloisuus perustuu kansainvälisesti vertailukelpoiseen tulokäsitteeseen (käytettävissä olevat rahatulot pl. myyntivoitot).
Käsite vastaa Eurostatin EU-SILC-tilastossa käyttämää tulokäsitettä, mutta eroaa siitä hieman lähinnä palkkojen luontaisetuuksien osalta. Ne luetaan tuloihin kansallisessa tilastoinnissa, mutta ei EU-SILCissä. Poikkeama aiheuttaa pienen eron pienituloisuusasteeseen ja sen myötä köyhyys- tai syrjäytymisriskiin verrattuna Eurostatin julkaisemiin lukuihin. Lisäksi köyhyys- tai syrjäytymisriski-indikaattorin viitevuosi on Tilastokeskuksen julkaisuissa tulojen viitevuosi. Indikaattorin kolmesta osatekijästä pienituloisuus ja vajaatyöllisyys pohjautuvat tulonsaantivuoden tietoihin, aineellinen puute tiedonkeruuvuoden tietoihin (tulonsaativuosi + 1). Eurostatin sivuilla indikaattori julkaistaan tiedonkeruuvuoden mukaan.

Vajaatyöllisyys

Vajaatyöllisiä ovat henkilöt, jotka kuuluvat kotitalouteen, jonka työikäiset jäsenet (18-59-vuotiaat) tekivät vuoden aikana työtä alle 20 prosenttia mahdollisesta kokonaistyöpanoksestaan. Laskennassa suhteutetaan työikäisten henkilöiden tekemät työkuukaudet talouden työikäisten jäsenten työkuukausien teoreettiseen maksimiin. Työikäisiin henkilöihin lasketaan 18-59-vuotiaat poislukien 18-24-vuotiaat opiskelijat. Indikaattoria ei muodosteta ollenkaan kotitalouksille, jotka koostuvat vain alaikäisistä lapsista, alle 25-vuotiaista opiskelijoista tai 60 vuotta täyttäneistä henkilöistä. Laskennassa osa-aikainen työ muutetaan vastaamaan kokoaikaista työtä tehtyjen viikkotyötuntien perusteella.

Väljästi asuminen

Kotitaloudella on vähintään yksi huone enemmän kuin se tarvitsee rakenteensa perusteella (ks. huonetarpeen laskennasta ahtaasti asumisen määritelmä).

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Elinolotilasto perustuu edustavaan otantatutkimukseen, jossa tietoja kerätään haastattelemalla kotitalouksia ja hallinnollisista tietolähteistä. Lähes kaikki tilastoitavat tiedot, toisin sanoen subjektiiviset ja mielipidetiedot kerätään haastatteluilla.

Virhelähteitä ovat otantavirhe ja muita virhelähteitä peitto-, mittaus-, kato- ja käsittelyvirheet. Elinolotilaston keskeisimmät virhelähteet liittyvät vastauskatoon. Niitä ovat yksikkö- ja eräkato. Yksikkökatoa korjataan painotuksella. Elinolotilaston otanta-asetelmasta (kaksivaiheinen ositettu otanta) johtuen asetelmapainojen vastauskato korjataan ensin ositteittain otoshenkilöiden sisältymistodennäköisyyden käänteisluvulla. Tämän jälkeen vastauskorjatut painot skaalataan kotitalousmäärään ja painot kalibroidaan vastaamaan perusjoukon keskeisiä tunnettuja jakaumia ja summia kokonaisaineistosta. Eräkato liittyy kohdehenkilöiltä (otoshenkilö) haastattelemalla kerättäviin tietoihin, joihin ei sallita sijaisvastaajaa kohdehenkilön tilalle. Eräkatoa korjataan erillispainoilla. Niiden muodostamisessa vastauskatokorjatut painot skaalataan standardipainotuksesta poiketen henkilömäärään (16 vuotta täyttäneet henkilöt). Samoin kalibrointiin käytetyt tiedot eroavat standardipainojen laskennasta käytetyistä tiedoista. Ks. Kohta 18.5 Tiedon käsittely.

Virhelähteiden seurauksena tulostietoihin voi liittyä systemaattista virhettä (tulosmuuttujan mitattu arvo poikkeaa sen oikeasta arvosta). Harhan suuruutta on vaikea arvioida subjektiivisten tietojen osalta. Estimaattien harhaa ja tarkkuutta arvioidaan tietojen keskivirheiden avulla.

Oikea-aikaisuus

Elinolotilaston tiedot julkaistaan noin 14 kuukautta tilastovuoden ja noin 9 kuukautta haastattelemalla kerättyjen tietojen keruun päättymisestä.

Oikea-aikaisuus (ennakko) / TP1

Elinolotilastosta ei julkaista ennakollisia tietoja.

Oikea-aikaisuus (käyttäjä) / TP2

Elinolotilaston lopulliset tiedot julkaistaan noin 14 kuukautta tilastovuoden ja 9 kuukautta haastattelemalla kerättyjen tietojen päättymisestä.

Oikea-aikaisuus (tuottaja) / TP2

Elinolotilaston lopulliset tiedot julkaistaan noin 14 kuukautta tilastovuoden ja 9 kuukautta haastattelemalla kerättyjen tietojen päättymisestä.

Täsmällisyys

Elinolotilaston tiedot toimitetaan käyttäjille täsmällisesti julkistamiskalenterissa ilmoitetun julkaisemisajankohdan mukaisesti ennakollisesti noin 14 kuukautta tilastovuoden ja 9 kuukautta haastattelemalla kerättyjen tietojen päättymisestä.

Täsmällisyys (käyttäjä) / TP3

Elinolotilaston tiedot toimitetaan käyttäjille täsmällisesti julkistamiskalenterissa ilmoitetun julkaisemisajankohdan mukaisesti ennakollisesti noin 14 kuukautta tilastovuoden ja 9 kuukautta haastattelemalla kerättyjen tietojen päättymisestä.

Täsmällisyys (tuottaja) / TP3

Elinolotilaston tiedot toimitetaan käyttäjille täsmällisesti julkistamiskalenterissa ilmoitetun julkaisemisajankohdan mukaisesti ennakollisesti noin 14 kuukautta tilastovuoden ja 9 kuukautta haastattelemalla kerättyjen tietojen päättymisestä.

Täydellisyys

-

Täydellisyysaste (käyttäjä) / R1_U

-

Täydellisyysaste (tuottaja) / R1_P

-

Tietojen revisoitumiskäytännöt

Elinolotilaston ennakolliset tiedot tarkentuvat tilastovuodelle, jos tilastointiin käytettävät tietolähteet päivittyvät tai revisioinnille ilmenee tarvetta havaittujen virheiden tai puutteiden takia ennen lopullisten tietojen julkaisemista.

Tilastovuoden menetelmämuutokset ja niiden aiheuttamat revisioinnit aikasarjatietoihin suunnitellaan ennalta. Aikasarjojen revisiointi tehdään, jos vaikutus tilaston keskeisiin tulostietoihin on tilastollisesti merkitsevä.

Keskimääräinen revisio (käyttäjä) / A6

Elinolotilastoon ei ole tehty revisiointeja. Keskimääräinen revisio tulosindikaattoreille: köyhyys- ja syrjäytymisriski, koettu terveys ja hyvinvointi on 0 % vuosina 2003–2020.

Keskimääräinen revisio (tuottaja) / A6

Elinolotilastoon ei ole tehty revisiointeja. Keskimääräinen revisio tulosindikaattoreille: köyhyys- ja syrjäytymisriski, koettu terveys ja hyvinvointi on 0 % vuosina 2003–2020.

Otantavirhe


 

Keskivirheet (käyttäjä) / A1a

Taulukko. Köyhyys- tai syrjäytymisriski, luottamusvälit ja keskivirheet 2009–2020.  Ks. Liite 

Keskivirheet (tuottaja) / A1b

Ks. Kohta 13.2.1a.

Muut virhelähteet (non-sampling errors)

Elinolotilastossa otantavirheen lisäksi muita virhelähteitä ovat peitto-, mittaus-, kato- ja käsittelyvirheet.

Elinolotilaston keskeisimmät virhelähteet liittyvät vastauskatoon. Niitä ovat yksikkö- ja eräkato.

Yksikkökatoa korjataan painotuksella (Kohta 18.5 Tiedon käsittely). Elinolotilaston otanta-asetelmasta (kaksivaiheinen ositettu otanta) johtuen asetelmapainojen vastauskato korjataan ensin ositteittain otoshenkilön sisältymistodennäköisyyden käänteisluvulla. Tämän jälkeen vastauskorjatut painot skaalataan kotitalousmäärään ja painot kalibroidaan vastaamaan perusjoukon keskeisiä tunnettuja jakaumia ja summia kokonaisaineistosta.

Eräkato liittyy kohdehenkilöiltä (otoshenkilö) haastattelemalla kerättäviin tietoihin, joihin ei sallita sijaisvastaajaa kohdehenkilön tilalle. Eräkatoa korjataan erillispainoilla. Niiden muodostamisessa vastauskatokorjatut painot skaalataan standardipainotuksesta poiketen henkilömäärään (16 vuotta täyttäneet henkilöt). Samoin kalibrointiin käytetyt tiedot eroavat standardipainojen laskennasta käytetyistä tiedoista. 

Elinolotilaston peittovirhe on pieni (Kohta 13.3.1.1. Ylipeiton osuus). Samoin vuosittain vakiintuneessa tuotantoprosessissa laadittavan tilaston käsittelyvirhe arvioidaan suhteellisen vähäiseksi (Kohta 13.3.4 Käsittelyvirhe).

Peittovirheet

Otoskehikkona on Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmään (DVV) ja Tilastokeskuksen henkilö- ja asuntotietovarantoon perustuva kokonaisaineisto. Otosaineiston perusjoukon viiteajankohta on 31.12.

Otantakehikko muodostetaan ennen tilastovuoden loppua, jonka seurauksena siihen sisältyy hieman virhettä. Otos tarkistetaan ennen tiedonkeruuta päivitetystä kokonaisaineistosta ja sen jälkeen haastatteluissa, jolloin siitä poistetaan viiteajankohtana kohdeperusjoukkoon kuulumattomat henkilöt, niin sanottu ylipeitto. Poimintakehikon ulkopuolelle jääneiden otoshenkilöiden määrä, jotka tahdistuvat rekistereihin viiveellä, on pieni. Haastatteluissa hyväksytyn otoksen ulkopuolelle jäävät kotitaloudesta esimerkiksi yli vuoden ulkomailla oleskelevat silloin, jos heidän Suomessa asuva kotitaloutensa katsoo, että henkilö ei kuulunut kyseiseen kotitalouteen viiteajankohtana. Poimintakehikon ulkopuolelle jääneiden, niin sanottuun alipeittoon kuuluvien otoshenkilöiden määrä, jotka tahdistuvat rekistereihin viiveellä, on samoin pieni.

Tilastovuoden perusjoukko täsmentyy tilaston viiteajankohdan jälkeen noin 3 kuukautta myöhemmin Tilastokeskuksen asuntokuntatilaston aineistoon ja tulonjakotilaston kokonaisaineistoon. Tietoja käytetään elinolotilaston haastattelussa hyväksytyn otoksen kalibroinnissa, jolla se saadaan vastaamaan perusjoukkoa. 
 

Ylipeiton osuus / A2

Elinolotilaston ylipeitto oli x,X % brutto-otoksesta (painottomaton) vuonna 2020.

Mittausvirhe

Elinolotilastossa mittausvirhe liittyy ensisijaisesti haastatteluilla kerättyihin tietoihin, mihin vaikuttavat vastaamisen virhelähteet sekä kohteen että haastattelijan osalta. Virheen arvioidaan olevan suurelle osalle tietoja satunnaista.

Tiedonkeruun mittausvirhettä ehkäistään haastattelijoiden koulutuksella ja tiedonkeruun ohjeistuksella, sekä lomakesuunnittelulla ja testauksella. Sähköiselle lomakkeelle on sisällytetty automaattisia tarkistuksia (ääriarvo-, tietojen loogisuustarkistukset). Tiedonkeruusta saadut tiedot tarkistetaan ja virheet korjataan tilastossa.

Katovirhe

Elinolotilaston yksikkö- ja eräkato korjataan painotuksella, jolla pyritään poistamaan katovirhe. Ks. Kohta 18.5 Tiedon käsittely.

Yksikkökato / A4

Elinolotilaston yksikkökato oli 27,1 % koko netto-otoksesta vuonna 2020 (painottomaton tieto). Tilastossa on käytössä neljän paneelin rotatoiva asetelma. Nettokato oli paneeleittain 1. tutkimuskerralla 48,4 %, 2. tutkimuskerralla 16,9 %, 3. tutkimuskerralla 9,7 % ja 4. tutkimuskerralla 6,9 % vuonna 2020.

Elinolotilaston yksikkökato korjataan painotuksella.

Eräkato / A5

Elinolotilaston eräkato määrittyy kohdehenkilön (otoshenkilö) vastauskadon perusteella. Eräkatoa on etenkin niissä tiedoissa, joiden vastaamiseen ei sallita sijaisvastaajaa eikä tietoja imputoida. Näitä ovat subjektiiviset mielipidetiedot, jotka koskevat kohdehenkilöä.

Elinolotilaston eräkato oli 6,2 % hyväksytystä otoksesta vuonna 2018 (painottomaton tieto). Tietona on koettu terveys.

Elinolotilaston eräkato korjataan painotuksella.

Käsittelyvirhe

Elinolotilaston tietojen käsittelyvirhe on vähäistä. Tiedot käsiteellään vakiintuneessa tuotantoprosessissa työvaiheittain.

Mallista johtuva virhe

Elinolotilaston otanta-asetelma ja estimointi perustuvat vakiintuneisiin menetelmiin. Käytössä on asetelmaperusteinen estimointi, johon tietojen valinta on tehty malliavusteisesti.

Vertailukelpoisuus

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Elinolotilasto perustuu kansallisesti edustavaan otokseen. Tiedot ovat alueellisesti vertailukelpoisia tilastossa käytettyjen alueluokitusten (NUTS2 eli suuralueluokitus, tilastollinen kuntaryhmitys) ja kansainvälisesti NUTS2 -luokituksen mukaan ESS EU-SILC-tilastossa (EU-SILC, Statistics on Income and Living Conditions).  

Ajallinen vertailukelpoisuus

Elinolotilastosta on saatavissa ajallisesti vertailukelpoiset aikasarjatiedot vuosittain 2003–2020. Aikasarjojen pituudet vaihtelevat tilastossa. Osa tiedoista kerätään ja tilastoidaan vain määrävuosin.

Vertailukelpoisen aikasarjan pituus / CC2

Elinolotilaston aikasarjatiedot ovat vertailukelpoiset vuosille 2003-2020, yhteensä 17 vuotta vuonna 2020.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Elinolotilasto on yhtenäinen tulonjakotilaston ja kotitalouksien varallisuustutkimuksen kanssa. Ne laaditaan integroidusti samasta otosaineistosta.

Tulonjakotilasto, kulutustutkimus ja kotitalouksien varallisuustilasto muodostavat koherentin tilastokokonaisuuden.

Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Elinolotilasto on vuositilasto.

Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa

Elinolotilaston ja tulonjakotilaston tulokäsitteet ovat yhtenäiset. Ks. tulonjakotilasto kohta 15.3.2 Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa.

Sisäinen yhtenäisyys

Elinolotilasto on sisäisesti lähes yhtenäinen lukuun ottamatta painotusta. ESS EU-SILC-tilaston kanssa yhdenmukaisesti laskettujen painojen (standardipainot) ohella kansallisessa tilastossa on käytössä erillispainot 16 vuotta täyttäneille henkilöille otoshenkilöä kuvaavien tietojen eräkadon korjaamiseksi. Erillispainojen laskentamenetelmä eroaa standardipainojen laskennasta.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Lähdeaineistot

Elinolotilasto perustuu edustavaan otostutkimukseen. Elinolotilaston lähdeaineistoja ovat haastatteluilla kerätyt tiedot ja hallinnolliset tietolähteet.

Keskeisiä hallinnollisia tietolähteitä ovat:
  • Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmä ja Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskeva tietokanta
  • Verohallinnon verotietokanta
  • Kansaneläkelaitoksen eläkevakuutus-, sairausvakuutuskorvaus- ja kuntoutusrekisteri, elatustukirekisteri,
  • opintotukirekisteri, asumistukirekisteri sekä toimeentulotukirekisteri
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimeentulotukirekisteri
  • Eläketurvakeskuksen eläketapahtumarekisteri
  • Tilastokeskuksen tutkintorekisteri
  • Valtiokonttorin sotilasvammakorvausjärjestelmän tietokanta
  • Koulutusrahaston tiedostot
  • Luonnonvarakeskuksen (Luke) maatilarekisteri
  • Tilastokeskuksen yritysrekisteri
  • Finanssivalvonnan (FIVA) tiedot (ansiosidonnaiset työttömyyspäivärahat)

Otantakehikko

Otantakehikkona on Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmään (DVV) ja Tilastokeskuksen henkilö- ja asuntotietovarantoon perustuva kokonaisaineisto. Otosaineiston perusjoukon viiteajankohta on 31.12.

Otantakehikko muodostetaan ennen tilastovuoden loppua, jonka seurauksena siihen sisältyy hieman virhettä (Kohta 13.3.1 Peittovirhe). Otos tarkistetaan ennen tiedonkeruuta päivitetystä kokonaisaineistosta ja ylipeitosta aiheutuva virhe korjataan ennen otoksen poimintaa. Otantakehikkoa käytetään otannan eri tarkoituksiin, elinolotilastossa asuntokuntakotitalouksien ja poimintaluokkien muodostamiseen.

Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmä on yleisesti ottaen tyhjentävä ja ajantasainen henkilöiden osalta. Tietoja väestömuutoksista päivitetään reaaliaikaisesti. Tilastokeskus käyttää tietoja viikoittain henkilö- ja asuntotietovarantoihinsa, joita käytetään tilastollisiin tarkoituksiin, mm.  kuukausittain ennakollisen tilaston julkaisemiseen kunnittaisesta väestöstä sukupuolen mukaan.

Otanta

Otostutkimuksessa noudatetaan neljän vuoden rotatoivaa paneeliasetelmaa. Kukin paneeli käsittää neljä tutkimuskertaa.

Otanta-asetelman tyyppinä on kaksivaiheinen ositettu otanta-asetelma. Otannan ensimmäisessä vaiheessa poimintaan master-otos henkilöistä (50 000, poikkeuksellisesti 100 000 vuosina 2016, 2019 ja 2020) systemaattisella otannalla otantakehikosta. Toisessa vaiheessa poimitaan henkilöiden satunnaisotos (5 000) asuntokuntineen master-otoksen ositteista ei-suhteellisella kiintiöinnillä. Henkilöiden poimintatodennäköisyydet eroavat ositteiden välillä. Ositteina ovat 12 sosioekonomisen aseman ryhmää. Sosioekonomiset ryhmät muodostetaan verotettavien tulojen perusteella koitalouden (asuntokuntakotitalous) suurituloisimman tulotyypin ja tulotason mukaan (yrittäjät poikkeuksena).


Vuonna 2019 tutkimuksen 1. tutkimuskerralle sisällytettiin 500 henkilön lisäotoksen poiminta. Vuonna 2020 otoskoko oli 5 500.

Paneeliasetelman seurauksena tutkimuksen 2.–4. tutkimuskerralle poimitaan 16-vuotiaiden lisäotos noudattaen toisen vaiheen otospoimintaa.

Otoshenkilöt (ja heidän asuntokuntansa) viittaa väestöön, joka on rekisteröity vakituisesti asuvaksi Suomessa 31. joulukuuta. Otosyksikkönä on 16 vuotta täyttänyt henkilö. Haastatteluilla kysyttyjen tietojen keruu ulottuu seuraavan vuoden (tutkimusvuosi) tammikuun alusta toukokuuhun.              

Tiedonkeruumenetelmä

Elinolotilaston haastatteluilla kerättyjen tietojen pääasiallisena tiedonkeruumenetelmänä on tietokoneavusteinen puhelinhaastattelu (CATI, computer assisted telephone interview) haastattelijan hallinnoimana. Vain pieni osa haastatteluista (n. 1–2 %) kerätään tietokoneavusteisella käyntihaastattelulla (CAPI, computer assisted personal interview). Lähes kaikki henkilöitä koskevat elinolotiedot kysytään haastattelemalla yhtä kotitalouden 16 vuotta täyttänyttä jäsentä. Henkilö voi olla otoshenkilö tai tämän sijaisvastaaja kotitaloudessa.                                                                                                                                                                          
Liitteet:

  • TUEL -tiedonkeruulomake 2020, suomenkielinen
  • TUEL -tiedonkeruulomake 2020, ruotsinkielinen
  • TUEL -tiedonkeruulomake 2020, englanninkielinen    

Tiedonkeruun tiheys

Elinolotilaston perustiedot kerätään vuosittain.

Yhteisten yksiköiden osuus / A3

Elinolotilastossa yksiköiden osuus, jotka sisältyivät sekä tiedonkeruuseen että hallinnollisiin lähteisiin, oli otoshenkilöistä ja niiden kotitalouksiin kuuluvista henkilöistä on noin 100 %.

Kustannukset ja vastausrasite

Tilastokeskuksen elinolotilasto ja tulonjakotilasto muodostetaan integroidusti. Merkittävä kustannusrasite aiheutuu kotitalouksilta haastattelemalla kerätyistä tiedoista, joista ei saada tietoa muilla menetelmillä tai joiden muodostamiseen ei ole käytettävissä hallinnollisia tietolähteitä. Vastausrasite liittyy haastattelutiedonkeruuseen.

Menetelmät

Tiedon käsittely

Painotusmenettely

Hyväksytysti osallistuneet kotitaloudet ja henkilöt saavat painokertoimet, joilla niiden tiedot korotetaan edustamaan perusjoukon tietoja. Tutkimusaineistossa on kolmenlaisia painoja, joita käytetään riippuen tietojen perusjoukosta, tiedonkeruuyksiköstä eli siitä, ketä tai keitä kotitalouden jäseniä koskien tietoja on kerätty, ja siitä, onko tietojen keräämisessä voinut käyttää sijaisvastaajaa vai ei. Tiedonkeruuyksiköitä ovat kaikki kotitalouden jäsenet ja kotitalouden 16 vuotta täyttänyt otoshenkilö. Osa otoshenkilöä koskevista tiedoista on voitu kerätä sijaisvastaajalta eli otoshenkilön puolesta vastaavalta vähintään 16-vuotiaalta kotitalouden jäseneltä. Osaan tiedoista ei ole voitu kerätä sijaisvastaajalta (esimerkiksi itse koettua hyvinvointia ja terveyttä koskevat tiedot), joten painokertoimien muodostamisessa on huomioitu näihin tietoihin liittyvä eräkato.

Otoshenkilölle muodostetaan aluksi asetelmapaino, joka kuvaa henkilön poimintatodennäköisyyttä otoksessa. Hyväksytylle otokselle paino korjataan otoshenkilön sisältymistodennäköisyyden käänteisluvulla. Vastauskatoa korjataan edelleen aineistoon kalibroimalla (CALMAR-makro) painot vastaamaan perusjoukon keskeisiä tunnettuja jakaumia ja summia. Menettelyllä pyritään pienentämään kadon valikoivuuden aiheuttamaa harhaa ja tuottamaan mahdollisimman tarkkoja estimaatteja tärkeimmille tulosmuuttujille. Vuoden 2020 aineiston painojen kalibroinnissa käytettiin seuraavia tietoja:

  • alue (maakuntajako, jossa Helsinki ja muu pääkaupunkiseutu erikseen; tilastollinen kuntaryhmitys)
  • asuntokunnan koko
  • jäsenten ikä- ja sukupuoliryhmät
  • jäsenten koulutustaso
  • keskeisten tuloerien kokonaissummat: palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot, työttömyyspäivärahat (peruspäiväraha ja työmarkkinatuki, ansiosidonnainen osuus), eläkkeet, asunto- ja opintolainojen korot, tulonsaajien lukumäärät (ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, palkkatulot, eläketulot)
  • pienituloisuus (rekisteriperusteinen käsite, tulonjakotilaston kokonaisaineisto)

Tämän painokertoimen avulla tuotetaan tiedot, jotka koskevat koko kotitaloutta tai kaikkia kotitalouden jäseniä ja edustavat vastaavia ryhmiä perusjoukossa. Otoshenkilöä koskevia tietoja, joiden keräämisessä sijaisvastaajan käyttö on sallittu, lasketaan tästä painokertoimesta johdetut henkilöpainot, joilla tiedot edustavat kotitalouksiin kuuluvia 16 vuotta täyttäneitä henkilöitä perusjoukossa. Painot on skaalattu yksinkertaisesti perusjoukon jäsenmäärällä.

Lisäksi vain otoshenkilöä koskevien subjektiivisten tietojen (terveys, koettu hyvinvointi) julkaisemisessa käytetään erillisiä henkilöpainoja, joiden avulla tiedot yleistetään koko 16 vuotta täyttäneeseen kotitalousväestöön. Näiden tietojen keräämisessä ei ole voitu käyttää sijaisvastaajaa, minkä vuoksi tietojen julkaisemiseksi on muodostettu erillispainot, jotka korjaavat yksikkökadon lisäksi henkilökohtaisiin kysymyksiin liittyvää eräkatoa. Näiden painokertoimien pohjana olevat asetelmapainot on katokorjattu eräkato huomioon ottaen ja skaalattu koko 16 vuotta täyttäneeseen kotitalousväestöön. Katokorjatut asetelmapainot on sen jälkeen kalibroitu käyttäen erilaisia keskeisiä reunajakaumia. Vuoden 2020 kalibroinnissa näitä tietoja olivat:

  • alue (maakuntajako, jossa Helsinki ja muu pääkaupunkiseutu erikseen; tilastollinen kuntaryhmitys)
  • kotitalouden koko
  • ikä- ja sukupuoliryhmät
  • koulutustaso
  • alin tuloviidennes
  • sosioekonominen asema
  • pienituloisuus (rekisteriperusteinen käsite, tulonjakotilaston kokonaisaineisto)
 

Tietojen editointi ja imputointi

Elinolotilastosta tilastoitaviin subjektiivisiin ja mielipidetietoihin sisältyy eräkatoa. Puuttuvia tietoja ei imputoida. Imputoinnin sijaan eräkato korjataan erillispainoilla (ks. painotusmenettely).

Aineiston/datan validointi

Elinolotilaston tiedonkeruun sähköiselle lomakkeelle on sisällytetty tietojen uskottavuus- ja loogisuustarkastuksia. Tietoja prosessoidaan tiedonkeruun jälkeen tarpeellisin tarkistuksin ja editoinnein yksikkötasolla pääasiassa automaattisilla proseduureilla noudattaen vakiosääntöjä. Muodostetun tilastoaineiston systemaattisia virhelähteitä arvioidaan vertaamalla estimaatteja Tulonjakotilaston kokonaisaineistosta ja rekistereistä saataviin, koko väestöä koskeviin tietoihin. Vertailuja tehdään vuosittain ja niitä voi tiedustella Tilastokeskuksesta. Tulotietojen validointia on kuvattu tarkemmin Tilastokeskuksen tulonjakotilaston laatuselosteessa.

Kausitasoitus

Elinolotilastossa ei ole käytössä kausitasoitusta.

Imputointiaste / A7

Elinolotilaston tulostietojen kadon korjaamiseen ei ole käytössä imputointia.

Menetelmädokumentointi

Elinolotilaston tietosisältö perustuu ESS EU-SILC:n tilastoon (EU-SIC, Statistics on Income and Living Conditions, EU:n parlamentin ja neuvoston asetus 1177/2003; 1700/2019).

Luokituksissa käytettävät tulotiedot pohjautuvat tulonjakotilaston otosaineiston tarpeisiin muodostettuihin tietoihin. Nämä tulotiedot noudattavat kansainvälisiä tulonjakotilaston suosituksia:
OECD (2013) OECD Framework for Statistics on the Distribution of Household Inocme, Consumption and Wealth, OECD Publishing; UNECE (2011) Canberra Group Handbook on Household Income Statistics, Second Edition 2011.

 

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Yhteiskuntatilastot

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Elinolotilaston tietosisältö perustuu ESS EU-SILC-tilastoa (EU-SILC, Statistics on Income and Living Conditions) koskevaan EU:n parlamentin ja neuvoston kehysasetukseen 1177/2003; 1700/2019.  Tietosisältö, joka kerätään määrävuosin, vahvistetaan kehysasetusta implementoivilla ja delegoivilla EU:n komission asetuksilla (esim. tilastovuosi 2018: 2018/174).

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Tietojen käsittely on rajattu käyttövaltuuksin tilaston tekijöille. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitosopimuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäviksi säädetyt tiedot.

Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki (280/2004). Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella tulee sovellettavaksi EU:n yleinen tietosuoja-asetus EU 2016/679 ja kansallinen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) eli julkisuuslaissa.

Tilastonlaadintaa ohjaa lisäksi Euroopan unionin Euroopan tilastoja koskeva asetus ja EU-SILC:in asetukset (EU:n parlamentin ja neuvoston kehysasetus 1177/2003; 1700/2019).

Tilaston perustana oleva tilastoaineisto luovutetaan EU:n tilastovirastoon Eurostatiin EU-SILC-tilastoa (EU-SILC, Statistics on Income and Living Conditions) varten. Tilastoaineisto ei sisällä suoria tunnistetietoja. Aineistoon tehdään lisäksi maille yhteiset ja tarvittaessa kansallisesti erityiset suojaustoimenpiteet. Eurostat luovuttaa EU-SILC-tilaston aineistoa hakemuksesta tutkimuskäyttöön. Aineistoja käsittelevät tutkijat kirjoittavat salassapitosopimuksen.

Tilaston tietoja liitetään Tilastokeskuksen tulonjakotilaston palveluaineistoon, ks. Tulonjakotilasto kohta 7.2 Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä.

Tilastollisia suojausmenetelmiä on kuvattu muun muassa julkaisussa the Handbook on Statistical Disclosure Control (2010).

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot ja julkaisut. Elinolotilaston tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa.

Tietojen jakaminen

Elinolotilaston perustana olevaa tilastoaineistoa käytetään kansainvälisen ESS EU-SILC-tilastoon (EU-SILC, Statistics on Income and Living Conditions). EU:n tilastovirasto Eurostat vastaa EU-SILC:in tilastoinnista ja sen tilastoaineistojen luovuttamisesta tutkimuskäyttöön. Tutkimuskäyttö edellyttää käyttölupahakemusta.

Muu tiedonjakelu

Elinolotilastosta on saatavissa tietoja maksullisina erityisselvityksinä, muun muassa taulukkoaineistoina, Tilastokeskuksen tutkijapalveluiden kautta.

Tilastotarkoituksiin kerättävät tiedot ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n mukaan salassapidettäviä. Vastausaineistoa käytetään ainoastaan tilastollisiin tarkoituksiin. Tutkimusaineiston tiedot suojataan Tilastokeskuksen antamien tietosuojamääräysten mukaisesti, eikä tilastotaulukoista käy ilmi yksittäisen kotitalouden antamia vastauksia.

Saatavuus ja selkeys

Elinolotilaston tulokset julkaistaan Suomen virallisen tilaston (SVT) Tilastokeskuksen Väestö ja yhteiskunta, Työ, palkat ja toimeentulo, Terveys ja sosiaaliturva sekä Asuminen ja rakentaminen -aihealueilla tilaston kotisivulla. Kotisivun linkeistä löytyvät tilastojulkistukset, maksuttomat tilastotietokantataulukot (StatFin) ja muun muassa tilaston kuvaus, käsitteet ja määritelmät.

EU:n tilastovirasto Eurostat julkaisee EU-SILC-tilaston (EU-SILC, Statistics on Income and Living Conditions) tietoja omilla kotisivuillaan. Tilastokeskus julkaisee kansainvälistä tietoa internet-sivuillaan, ks. tuotteet ja palvelut, kansainvälistä tilastotietoa.

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Elinolotilaston tietoja luovutetaan anonymisoituina yksikkötason mikroaineistoina tieteelliseen tutkimuskäyttöön ja tilastollisiin selvityksiin Tilastokeskuksen tutkijapalveluiden kautta. Mikroaineistojen tietojen käyttö on luvanvaraista.

Tilastotarkoituksiin kerättävät tiedot ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n mukaan salassapidettäviä. Vastausaineistoa käytetään ainoastaan tilastollisiin tarkoituksiin. Tutkimusaineiston tiedot suojataan Tilastokeskuksen antamien tietosuojamääräysten mukaisesti, eikä tilastotaulukoista käy ilmi yksittäisen kotitalouden antamia vastauksia. Tilastokeskus voi tilastolain (280/2004) 13 §:n mukaan luovuttaa erillisen käyttölupapäätöksen perusteella tietoja tieteellisiä tutkimuksia ja tilastollisia selvityksiä varten ilman suoran tunnistamisen mahdollistavia tietoja. Tilastolaki kieltää tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen käytön tutkinnassa, valvonnassa, oikeudenkäynnissä, hallinnollisessa päätöksenteossa tai yritystä koskevan asian käsittelyssä. Ohje 6.2.2020 10 (16).

Elinolotilaston tietoja sisältävä kansallinen aineisto luovutetaan EU:n tilastovirastoon Eurostatiin kansainvälistä, vertailevaa ESS EU-SILC-mikroaineistoa varten. Eurostat luovuttaa mikroaineistoa (EU-SILC Users’ Database) anonymisoituna tieteelliseen tutkimuskäyttöön käyttölupapäätöksen perusteella. Eurostatin kautta hankittavassa aineistossa ovat mukana EU-SILC-tutkimusta tekevien maiden aineistot. Suomen tiedot ovat saatavissa Eurostatin kautta pidemmällä viipeellä kuin Tilastokeskuksesta. Lisätietoja ESS EU SILC-mikroaineistosta saa Eurostatin verkkosivuilta.

Tietojen revisioitumislinjaukset

Elinolotilaston aikasarjatiedot revisioidaan tilastovuodelle ja takautuvasti aikasarjatietoihin, jos korjausten vaikutus keskeisiin tulostietoihin on tilastollisesti merkitsevä ja tietolähteet ovat käytettävissä revisiointiin.

Tilaston aikasarjatietoja voidaan lisäksi päivittää laajentuneella tietosisällöllä, esimerkiksi luokituksilla.

Relevanssi

Elinolotilaston relevanssia arvioidaan käyttäjiltä saadun palautteen, tilastotietojen käytön (StatFin -taulukot) seurannan ja erillisten tietopyyntöjen perusteella.

Käyttäjien tarpeet

-

Käyttäjätyytyväisyys

-

Laatudokumentointi

Elinolotilaston laatudokumentoinnissa noudatetaan Tilastokeskuksen Suomen virallisen tilaston (SVT) ohjeistusta.

Laadun arviointi

Laadun arviointi, ks.  SVT-laatukriteerit ja laatuselostesuositus
 

Laadunvarmistus

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan sivulla.

Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tilastokeskuksen tilastojen julkistamisperiaatteet koskevat muun muassa tilastojen julkistamistapaa ja ajankohtaa sekä tietojen salassapitoa ennen julkistamista. Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Erityistapauksissa tietoja voidaan luovuttaa ns. embargo-periaatteella ennen virallista julkistamisaikaa.

Tilaston asiantuntijat

Kaisa-Mari Okkonen
yliaktuaari
029 551 3408

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.