15.8.2022 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Vuokrien neljännesvuositilasto kuvaa asuntojen vuokratasoa ja vuokrien muutosta neljännesvuositasolla. Tilasto sisältää alueen, rahoitustyypin ja huoneluvun mukaan luokiteltuja vuokratietoja viiteajankohdalta ja takautuvasti vuodesta 2015 lähtien. Vuokratilaston tarkoituksena on tarjota tietoa vuokramarkkinoiden kehityksestä kaikille vuokramarkkinoita seuraaville tahoille.

Tilaston perusjoukko

Vuokratilaston laskennassa käytettävä vuokra-asuntokannan kehikko on muodostettu Digi- ja väestötietoviraston rakennus- ja huoneistorekisteristä. Rekisteristä poimitaan kaikki vakinaisessa käytössä olevat kerros- ja rivitaloasunnot, jotka eivät ole laitosasuntoja (opiskelija-asuntolat, palvelutalot ja vanhustentalot) ja joita asukkaat hallitsevat vuokrasuhteen perusteella.

Yksityishenkilöiden vuokraamien asuntojen vuokratasoa kuvataan hallinnollisten rekisteritietojen avulla. Tällöin asuntojen vuokrat päätellään asumistukea saaneiden henkilöiden maksamista vuokrista. Asunto, jossa asumistukea saanut henkilö asuu, yhdistetään Digi- ja väestötietoviraston rakennus- ja huoneistotietoihin. Rakennus- ja huoneistotiedoista päätellään ns. vapaarahoitteiset vuokra-asunnot, jotka jaotellaan yhtiö- ja yksityishenkilöiden omistamiin asuntoihin. Päättelyssä on hyödynnetty Verohallinnon osakehuoneistorekisteriä sekä ARA:n rajoituksista vapautuneiden asuntojen tietoja. Käytännössä vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista on ensin määritelty yhtiöasunnot ja loput vuokralla olevat asunnot on määritelty yksityishenkilöiden omistamiksi vuokra-asunnoiksi. Yksityishenkilöiden omistamia vuokra-asuntoja ovat asunnot, joissa omistaja ei itse asu, mutta omistajalla on verottajan mukaan vuokratuloa. Lisäksi yksityisiin vuokra-asuntoihin kuuluvat asunnot, joiden omistaja ei ole yritys ja jotka vuokralainen on muuttoilmoituksella ilmoittanut vuokra-asunnoksi.

Perusjoukkoon eivät kuulu yritykset, joiden liikevaihto koostuu pääosin konsernia palvelevasta toiminnasta, jos konsernin sisäiset myynnit eivät ole markkinaehtoisia. Myöskään ulkomaiset yhteisöt eivät kuulu perusjoukkoon.
 

Tilastoyksikkö

Asuntojen vuokrien havaintoyksikkö on vuokra-asunto. Havaintojen tunnistetieto on rekisteriaineistoissa pysyvä rakennustunnus, jonka avulla perusaineisto yhdistetään muihin hallinnollisiin aineistoihin.

Mittayksikkö

Asuntojen neljännesvuokratilaston tiedot julkaistaan indeksipistelukuina. Indeksien pohjalta lasketaan myös muutosprosentteja. Lisäksi julkaistaan keskivuokratietoja sekä koko aineiston että uusien vuokrasuhteiden osalta laskettuina. Keskivuokratiedoissa mittayksikkö on euroa/m².

Perusajankohta

Vuokraindeksin perusvuotena on vuosi 2015 (2015=100).

Viiteajankohta

Asuntojen neljännesvuokratilaston viiteajanohta on vuosineljännes. Tilasto julkistetaan kolme viikkoa viiteajankohdan päättymisen jälkeen. Lisäksi tilasto tuottaa kuukausittaiset vuokratiedot kuluttajahintaindeksin käyttöön.

Viitealue

Asuntojen vuokrien perusluokitustasoina ovat koko maa ja muu Suomi. Tilastossa käytetään eritasoisia alueluokituksia. Tarkin luokitustaso on kaupungin osa-alueluokitus, joka perustuu vanhojen osakeasuntojen hintatason ja sijainnin mukaiseen postinumeroalueluokitteluun. Kuntien, maakuntien ja suuralueiden lisäksi tilastossa käytetään erilaisia yhdistelmäalueita, kuten pääkaupunkiseutu ja kehyskunnat. Pääkaupunkiseutuun kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Kehyskunnat käsittävät Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Kirkkonummen, Nurmijärven, Riihimäen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin. Tarkka aluejakoluokitus löytyy tilaston kotisivuilta Luokitukset -kohdasta.

 

Kattavuus

Asuntojen vuokraindeksi kattaa Suomessa vuokrattavat vapaarahoitteiset ja ARA-vuokra-asunnot. Tilastossa mukana olevat havainnot edustavat vuokralla olevia rivi- ja kerrostaloasuntoja.

Ajallinen kattavuus

Vuokratilaston neljännesvuositietoja on tuotettu Työvoimatutkimuksen oheistiedonkeruuna vuodesta 2004 lähtien. Kuukausittaisen tiedonkeruun tietoja on käytetty myös Kuluttajahintaindeksin tuottamiseen. Lisäksi on tuotettu vuokrien vuositilastoa, jossa Työvoimatutkimuksen tiedonkeruun aineistoa on täydennetty Kansaneläkelaitoksen asumistukirekisterin tiedoilla.

Vuokrien neljännesvuositilasto uudistettiin edellisen kerran vuonna 2010. Tällöin havaintoaineistossa siirryttiin seuraamaan saman asunnon vuokran kehittymistä ajassa. Vuositilaston aineistokäsittelyä ja laskentaa uudistettiin vuonna 2011.

Nykyistä neljännesvuositilastoa edeltävän tilaston julkaisu päättyi 2018 viimeiseen vuosineljännekseen. Vuositilaston osalta viimeinen julkistus käsitti vuoden 2018 vuositiedot.

Vertailukelpoisuuden vuoksi vuosien 2015–2018 keskivuokrat ja indeksi on laskettu takautuvasti uudistetulla menetelmällä.

Jakelutiheys

Tilaston tiedot julkaistaan neljännesvuosittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla. 

Käsitteet

ARA - vuokra-asunto

Vuokra määräytyy aravarajoituslain ja korkotukilain säädösten mukaisesti. Asuntojen vuokranmäärityksessä noudatetaan omakustannusperiaatetta. Korkotuella rakennetut asunnot luetaan vuokratilastossa ARA-asuntoihin.

Asunnon pinta-ala

Asunnon pinta-ala lasketaan sitä rajoittavien seinien sisäpinnoista. Asunnon pinta-alaan lasketaan myös aputilojen (kodinhoitotilan, vaatehuoneen tms.), kylpy-, askartelu- ja takkahuoneen, huoneistokohtaisen saunan sekä pesu- ja pukuhuoneen pinta-ala sekä työtiloina käytetyt huoneet, jos niissä ei työskentele palkattuja työntekijöitä.

Asunnon pinta-alaan ei lasketa mukaan autotallia, kellaria, kalustamattomassa pohjakerroksessa olevaa saunatilaa, kylmää varastotilaa, parveketta, kuistia, vilpolaa, tuulikaappia eikä ullakon muita kuin asuintiloja.

Kesämökin pinta-alalla tarkoitetaan rakennuksen kerrosalaa.

Asunto

Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 neliömetriä. Jokaisella asunnolla on oltava oma välitön sisäänkäyntinsä. Sisäänkäynniksi luetaan esim. omakotitaloissa erillinen ns. ulkoveranta (eteinen). Mikäli käynti asuinhuoneistokokonaisuuteen tapahtuu toiseen asuinhuoneistoon varsinaisesti kuuluvien tilojen läpi, ei edellistä pidetä erillisenä asuinhuoneistona, vaan nämä kokonaisuudet muodostavat yhden asuinhuoneiston.

Hitas-asunto

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille vuokratonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. Hitas-asunnoilla tarkoitetaan kyseisen sääntelyjärjestelmän alaisia asuntoja.

Huoneluku

Huone on ikkunallinen tila, jonka lattiapinta-ala on vähintään 7 m² ja keskikorkeus vähintään 2 metriä. Eteistä, vilpolaa, makuualkovia tai muuta vastaavaa ei katsota huoneeksi. Huonelukuun ei sisälly keittiötä. Huonelukuluokkaan 3+ kuuluvat asunnot, joissa on vähintään kolme huonetta.

Kuukausimuutos

Kuukausimuutos on indeksin suhteellinen muutos kuukautta aiemmasta ajankohdasta. Muutos ilmoitetaan yleensä prosentteina.

Markkinahinta

Yleisesti toteutuva kauppahinta, eli hinta, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaavat.

Neljännesvuosimuutos

Neljännesvuosimuutoksella tarkoitetaan vuosineljänneksen indeksin suhteellista muutosta verrattuna edellisen vuosineljänneksen indeksiin. Muutos ilmaistaan yleensä prosenttilukuna.

Nimellishintaindeksi

Kuvaa hintojen muutosta suhteessa indeksin perusajankohtaan (vrt. reaalihintaindeksi).

Painorakenne

Kuvaa sen, mikä merkitys kullakin indeksiin kuuluvalla alaindeksillä (hyödykkeellä, palkansaajaryhmällä tms.) on kokonaisindeksin kannalta.

Rahoitustyyppi

Luokitus, joka kuvaa asunnon tai kiinteistön rahoituslähdettä.

Arava-asunto on valtion ARAVA-lainalla tuotettu asunto, jonka vuokra määräytyy kustannusvastaavuusperiaatteella. Suurin osa arava-asunnoista on kuntien omistuksessa.

Vapaarahoitteiset asunnot ovat muita kuin arava-asuntoja.



Reaalihintaindeksi

Kertoo reaalisen hintojen muutoksen indeksin perusajankohtaan (esim. 2000, 1983 tai 1970) verrattuna. Reaalihintaindeksi saadaan jakamalla nimellishintaindeksin pisteluku vastaavan ajankohdan ja vastaavan perusvuoden kuluttajahintaindeksin pisteluvulla.

Uusi vuokrasuhde

Vuokratilaston yhteydessä uudella vuokrasuhteella tarkoitetaan vapaarahoitteista vuokrasuhdetta, joka on alkanut enintään kuusi kuukautta ennen tilaston julkistuksen mukaisen viiteajankohdan päättymistä.

Vapaarahoitteinen asunto

Vapaarahoitteiset asunnot ovat muita kuin valtion ARAVA-lainalla tuotettuja asuntoja.

Vapaarahoitteinen vuokra-asunto

Vuokra määräytyy markkinakysynnän mukaisesti.

Vuokra

Tilastokeskuksen vuokrakäsite sisältää erikseen maksettavat vesimaksut ja lämmityskustannukset. Vuokraan ei lasketa asunnon käyttökorvauksia, joita ovat esimerkiksi sauna- ja pesutupakorvaukset. Myöskään sähkö- ja Internet-maksut eivät sisälly tilaston vuokrakäsitteeseen. Mikäli em. maksuja sisältyy suoraan asukkaan maksamaan vuokraan, otetaan ne mukaan keskivuokran laskentaan, sillä kyseisiä eriä on vaikea erotella vuokrasta. Tilastossa julkaistaan asunnon keskineliövuokria kuukaudessa (€/m2/kk). Keskivuokrat kuvaavat alueiden ja eri kokoisten asuntojen välisiä eroja vuokratasoissa, eivätkä ne sovellu vuokrien muutoksen laskemiseen.

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Tilastoon ei hyväksytä tapauksia, joissa vuokra- tai pinta-alatieto puuttuu tai vuokra on poikkeuksellisen alhainen tai korkea esim. sukulaisuussuhteen tai tallennusvirheen vuoksi.

Aineistoa korjataan siten, että ensin aineistosta poistetaan selkeästi virheelliset tapaukset. Tämän jälkeen aineistoista poistetaan havainnot, jotka neliövuokrajakauman perusteella sijoittuvat alimman viiden prosentin alapuolelle tai ylimmän kahden prosentin yläpuolelle.

Oikea-aikaisuus

Vuokrien neljännesvuositilasto julkaistaan neljännesvuosittain pääosin kolme viikkoa tilaston viiteajankohdan päättymisen jälkeen. Julkaisun tiedot ovat lopullisia tietoja.

Täsmällisyys

Asuntojen vuokrat -tilaston tietojen julkistamisessa ei ole viivettä. Tiedot on julkaistu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä. 

Peittovirheet

Vapaarahoitteisen vuokra-asuntojen osalta aineistossa on alipeittoa. Kansaneläkelaitoksen asumistukirekisteri ei kata kaikkein korkeimman vuokratason havaintoja.

Vertailukelpoisuus

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tilaston havaintoaineisto on vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osalta painottunut surimpiin asutuskeskuksiin. Pienempien paikkakuntien osalta havaintomäärät saattavat olla riittämättömiä indeksien laskemiseksi.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Vuokratilaston neljännesvuositietoja on tuotettu Työvoimatutkimuksen oheistiedonkeruuna vuodesta 2004 lähtien. Kuukausittaisen tiedonkeruun tietoja on käytetty myös Kuluttajahintaindeksin tuottamiseen. Lisäksi on tuotettu vuokrien vuositilastoa, jossa Työvoimatutkimuksen tiedonkeruun aineistoa on täydennetty Kansaneläkelaitoksen asumistukirekisterin tiedoilla.

Vuokrien neljännesvuositilasto uudistettiin edellisen kerran vuonna 2010. Tällöin havaintoaineistossa siirryttiin seuraamaan saman asunnon vuokran kehittymistä ajassa. Vuositilaston aineistokäsittelyä ja laskentaa uudistettiin vuonna 2011.

Nykyistä neljännesvuositilastoa edeltävän tilaston julkaisu päättyi 2018 viimeiseen vuosineljännekseen. Vuositilaston osalta viimeinen julkistus käsitti vuoden 2018 vuositiedot.

Vertailukelpoisuuden vuoksi vuosien 2015–2018 keskivuokrat ja indeksi on laskettu takautuvasti uudistetulla menetelmällä.

Opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin elokuussa 2017. Asumistukiaineistossa muutos näkyi siten, että opiskelija erillisenä luokkana poistui ja kaikki asumistukiasiakkaat luokitellaan nyt joko yleisen tai eläkkeensaajien asumistuen saajiksi. Aikaisempien asumistukiaineistojen opiskelijoita koskevat tiedot poikkesivat yleisen asumistuen saajien tiedoista. Mainittua aineiston yhdenmukaistumisen vaikutusta on pyritty poistamaan tilastollisin menetelmin. Vuokrien aikasarjassa aineistomuutos saattaa paikallisesti ilmetä indeksin poikkeavana käyttäytymisenä kyseisenä ajankohtana.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Muiden tiedontuottajien tuloksiin verratessa on hyvä tarkistaa tuloksien perustana oleva tietolähde. Vuokrien neljännesvuositilaston tiedot perustuvat Kelan asumistukirekisteriin ja tiedonkeruussa mukana olevien vuokrataloyhtiöiden tietoihin. Näin ollen tilastoon tulee mukaan varsin kattava otos koko maan vuokra-asuntokannasta.

Vuokrien vuosineljännestilaston lisäksi Tilastokeskus julkaisee vuokratietoja Kuluttajahintaindeksin yhteydessä. Eurostat julkaisee Suomen vuokratietoja Kuluttajahintaindeksin tietojen perusteella.

Vuokraindeksin menetelmää päivitetään indeksiuudistusten yhteydessä ja menetelmämuutoksista voi aiheutua katkoksia aikasarjaan. Vuokraindeksin sijaan suositeltavampaa on käyttää vuokrasopimuksissa elinkustannusindeksiä. Elinkustannusindeksin etuna sopimuskäytössä on se, että lukusarja jatkuu katkeamatta myös silloin, kun vuokraindeksin tai kuluttajahintaindeksin sarjoihin tulee katkoksia indeksiuudistusten yhteydessä.

Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Asuntojen vuokrat -tilaston kuukausittaiset, neljännesvuosittaiset ja vuosittaiset tiedot laaditaan samalla tavalla, joten ne ovat täysin yhteneväiset. 

Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa

Asuntojen vuokrat -tilaston tietoja käytetään kansantalouden tilinpidon lähdeaineistona.

Sisäinen yhtenäisyys

Asuntojen vuokrat -tilaston tiedot ovat sisäisesti yhtenäisiä.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Vuokrien neljännesvuositilaston tietojen perustana on Kansaneläkelaitoksen asumistukirekisteri sekä vuokrataloyhtiöiden vuokra-asuntotietoja. Lisäksi neljännesvuositilaston laadinnassa käytetään Digi- ja väestötietoviraston rakennus- ja huoneistorekisteriin perustuvaa Tilastokeskuksen asuntokanta-aineistoa. Tilastossa mukana olevat havainnot edustavat vuokralla olevia rivi- ja kerrostaloasuntoja.

Tiedonkeruumenetelmä

Kansaneläkelaitos sekä suurimmat vuokrataloyhtiöt toimittavat asumistukirekisterin tiedot rajapinnan kautta tapahtuvana tiedonsiirtona kuukausittain.

Tiedonkeruun tiheys

Asuntojen vuokrat -tilaston tiedot kerätään kuukausittain.

Menetelmät

Tiedon käsittely

Vuokra-asuntojen keskimääräiset neliövuokrat kuvaavat käypää vuokratasoa erikokoisissa ja -tyyppisissä asunnoissa. Laskenta perustuu sekä asumistukea saavien että vuokrataloyhtiöasuntojen osalta kattaviin rekisteri- ja asuntokantatietoihin. Aineistot on painotettu yhteen rakennus- ja huoneistorekisterin sekä Verohallinnon lukumäärätietojen perusteella. Painotus on tehty jälkiosittamalla aineisto vuokra-asuntotyypin (vuokra-asuntoyhtiöt, yksityiset ja ARA -vuokra-asunnot), huoneluvun (1, 2 ja 3+ huonetta) sekä tilaston alueluokituksen suhteen. Keskiarvon estimointi tapahtuu kullekin julkaisutasolle niin, että vuokrien painotettu kokonaissumma jaetaan pinta-alojen painotetulla kokonaissummalla.

Vuokraindeksi lasketaan Törnqvistin indeksikaavalla. Aineisto on ositettu rahoitusmuodon, alueen ja huoneluvun mukaan ja tämän osituksen mukaan lasketaan alimman tason indeksit. Ylemmän tason indeksit lasketaan painottamalla mikroindeksejä yhteen vuokra-asuntokannan mukaisilla painoilla. Kanta-ajankohtana käytetään edellistä vuotta ja varsinainen indeksisarja lasketaan ketjuttamalla indeksit pitkäksi aikasarjaksi, jonka perusvuosi on 2015=100.

Aineiston/datan validointi

Asumitukirekisterin tiedot tarkistetaan vuokrasummien osalta euromääräisillä ja jakaumapohjaisilla raja-arvokäsittelyllä. Käsittelyssä poistettujen havaintojen lukumääriä ja prosenttiosuuksia seurataan järjestelmäraportoinnin kautta.

Menetelmädokumentointi

Vuokratilaston kehikon muodostaminen

Vuokratilaston laskennassa käytettävä vuokra-asuntokannan kehikko on muodostettu Digi- ja väestötietoviraston rakennus- ja huoneistorekisteristä. Rekisteristä poimitaan kaikki vakinaisessa käytössä olevat kerros- ja rivitaloasunnot, jotka eivät ole laitosasuntoja (opiskelija-asuntolat, palvelutalot ja vanhustentalot), ja joita asukkaat hallitsevat vuokrasuhteen perusteella. Tilaston laskenta perustuu sekä asumistukea saavien että vuokrataloyhtiöasuntojen osalta kattaviin rekisteri- ja asuntokantatietoihin.

Yksityishenkilöiden vuokraamien asuntojen vuokrataso päätellään asumistukea saaneiden henkilöiden maksamista vuokrista Kelan asumistukirekisteristä. Asunto, jossa asumistukea saanut henkilö asuu, yhdistetään Digi- ja väestötietoviraston rakennus- ja huoneistotietoihin. Digi- ja väestötietoviraston rakennus- ja huoneistotiedoista päätellään ns. vapaarahoitteiset vuokra-asunnot, jotka jaotellaan yhtiö- ja yksityishenkilöiden omistamiin asuntoihin. Päättelyssä on hyödynnetty Verohallinnon osakehuoneistorekisteriä sekä ARA:n rajoituksista vapautuneiden asuntojen tietoja. Käytännössä vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista on ensin määritelty yhtiöasunnot ja loput vuokralla olevat asunnot on määritelty yksityishenkilöiden omistamiksi vuokra-asunnoiksi. Yksityishenkilöiden omistamia vuokra-asuntoja ovat asunnot, joissa omistaja ei itse asu, mutta omistajalla on verottajan mukaan vuokratuloa. Lisäksi yksityisiin vuokra-asuntoihin kuuluvat asunnot, joiden omistaja ei ole yritys, ja jotka vuokralainen on muuttoilmoituksella ilmoittanut vuokra-asunnoksi.

Vuokraindeksin laskenta

Vuokraindeksi kuvaa vuokrien muutosta, ja se lasketaan Törnqvistin indeksikaavalla. Indeksin laskenta perustuu samojen asuntojen vuokrien seuraamiseen ajassa. Näin huomioidaan vuokra-asuntojen laatuerot eri ajankohtina. Kanta-ajankohtana käytetään edellistä vuotta. Aineisto on ositettu rahoitusmuodon, alueen ja huoneluvun mukaan ja tämän osituksen mukaan lasketaan alimman tason indeksit. Ylemmän tason indeksit lasketaan painottamalla mikroindeksejä yhteen vuokra-asuntokannan mukaisilla painoilla. Varsinainen indeksisarja lasketaan ketjuttamalla indeksit pitkäksi aikasarjaksi, jonka perusvuosi on 2015=100.

Keskivuokrien laskenta

Vuokra-asuntojen keskimääräiset neliövuokrat kuvaavat alueellista käypää vuokratasoa erikokoisissa ja -tyyppisissä asunnoissa. Laskenta perustuu sekä asumistukea saavien että vuokrataloyhtiöasuntojen tietoihin. Aineistot on painotettu yhteen rakennus- ja huoneistorekisterin sekä Verohallinnon lukumäärätietojen perusteella. Painotus on tehty jälkiosittamalla aineisto vuokra-asuntotyypin (vuokra-asuntoyhtiöt, yksityiset ja ARA -vuokra-asunnot), huoneluvun (1, 2 ja 3+ huonetta) sekä tilaston alueluokituksen suhteen. Keskiarvon estimointi tapahtuu kullekin julkaisutasolle niin, että vuokrien painotettu kokonaissumma jaetaan pinta-alojen painotetulla kokonaissummalla. Keskivuokrissa ei ole huomioitu erilaisten vuokra-asuntojen laatueroja eivätkä ne siten sovellu vuokramuutosten tarkasteluun.

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Yhteiskuntatilastot

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen vuokra-asunnon tai tiedonantajatahon tietoja tai kehitystä.

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Tilaston luotettavuuden varmistamiseksi tietoja ei julkaista luokissa, joissa on alle 20 havaintoa.

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tietojen jakaminen

Tilaston tiedot toimitetaan kuluttajahintaindeksin käyttöön kuukausittain. Kuluttajahintaindeksin kautta vuokratietoja toimitetaan kuukausittain myös Eurostatille.

Saatavuus ja selkeys

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Tilaston yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen ja muilla kuin tilaston tekijöillä ei ole pääsyä yksikkötason aineistoon. 

Tietojen revisioitumislinjaukset

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Käyttäjien tarpeet

Tilaston tietoja käytetään Eurostatissa, Euroopan keskuspankissa, kansainvälisissä organisaatioissa (mm. OECD ja YK) ja Suomen julkisessa hallinnossa vuokramarkkinoiden kehityksen seurantaan ja analysointiin. Elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset käyttävät tietoja vuokramarkkinoiden kehityksen arviointiin. Tilastokeskuksessa kuluttajahintaindeksi sekä neljännesvuositilinpito käyttävät liikevaihtoindeksejä lähdeaineistonaan.

Laadun arviointi

Tilaston luotettavuutta arvioitaessa täytyy huomioida, että aineistoissa mahdollisesti tapahtuvat rakenteelliset muutokset saattavat vaikuttaa lopputulokseen. Lisäksi kaikki väestötietoärjestelmän ja asumistukirekisterin tiedot eivät välttämättä ole täysin ajantasaisia.

Asumistukirekisterin kautta saadaan tieto asumistukea saavien asuntojen vuokrista. Asumistukirekisteri kattaa kaikki asumistukea saavat asunnot. Asumistukitietojen ajantasaisuus ei täysin vastaa tilaston viiteajankohtaa, koska rekisterin tiedot päivittyvät edeltävän 12 tai 24 kuukauden aikana. Asumistukiaineistolla on otoksen luonne, koska se sisältää vain asumistukea saavia vuokra-asuntoja, eikä rakenteellisesti välttämättä täysin vastaa koko vuokra-asuntokannan rakennetta.

Vuokrataloyhtiöiden aineisto kuvaa mukana olevien yhtiöiden osalta koko vuokra-asuntokantaa. Tilastossa yhtiöaineistot edustavat kaikkia vuokra-asuntokannan vuokrataloyhtiöpohjaisia havaintoja. Vuokraindeksi muodostetaan kaikille aineiston indeksilaskennassa mukana oleville vuokra-asunnoille, eikä erillistä indeksiä uusille vuokrasopimuksille ole keskivuokrien tapaan. Uudet vuokrasuhteet tulevat mukaan indeksilaskentaan, kun niille löytyy pari kanta-ajankohdalta eli käytännössä seuraavan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Uusi vuokrasuhde tulee laskentaan mukaan heti vuokralaisen vaihtuessa, mikäli sama asunto on ollut mukana kanta-ajankohtana, eli sekä vanha että uusi vuokralainen löytyvät Kelan asumistukirekisteristä. 

Tilaston luotettavuuden varmistamiseksi tietoja ei julkaista luokissa, joissa on alle 20 havaintoa. Tilastossa käytetään jakaumaan perustuvia neliövuokrarajauksia, joiden avulla poistetaan markkinatasosta selvästi poikkeavat tapaukset ja aineistovirheet.

Laadunvarmistus

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Asuntojen vuokrat on virallinen tilasto. Suomen virallinen tilasto (SVT) on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa - käsikirjassa.

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.

Tilaston asiantuntijat

Martti Korhonen
yliaktuaari
029 551 3451

Etsitkö aiemmin julkaistua dokumentaatiota?

Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.

Siirry arkistosivuille

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.