Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

4. Suurin velkarasitus nuorilla aikuisilla

Läheskään kaikilla suomalaisilla ei ole velkaa, vaikka kotitalouksien velkaantuminen onkin lisääntynyt. Vuonna 2009 asunto-, opinto- tai muuta velkaa oli 1,5 miljoonalla taloudella eli 60 prosentilla kaikista. Velkaantumisen yleisyydessä ollaan nyt lähellä 1980-luvun raha- ja asuntomarkkinoiden mullistusten ajan lukuja ja velkamäärät ovat kasvaneet huomattavasti (kuvio 4).

Kuvio 4. Velkaa ottaneiden kotitalouksien osuus vuosina 1987–2009, prosenttia kotitalouksista

Kuvio 4. Velkaa ottaneiden kotitalouksien osuus vuosina 1987–2009, prosenttia kotitalouksista

Velkaantumiseen vaikuttaa tulojen ohella myös varallisuus, joka voi vähävaraisimmilla rajoittaa velkaantumismahdollisuuksia. Kuviossa 5 on velkaantumiskehitystä eri bruttovarallisuustasoilla kuvaava indeksi vuodesta 1987 lähtien. Vähävaraisilla (1. kymmenys) velkojen reaalimäärä oli vuonna 2009 samalla tasolla kuin vuonna 1987. Sitä vastoin varakkaimpien (10. kymmenys) velat olivat lähes 2,5-kertaiset vuoteen 1987 verrattuna. Varallisuuden jakautuman keskivaiheilla (5. kymmenys) velat ovat kasvaneet vieläkin nopeammin, lähes 3,5-kertaisiksi.

Kuvio 5. Velkojen määrää kuvaava indeksi alimmassa, viidennessä ja ylimmässä bruttovarallisuuskymmenyksessä 1987–2009 (1987=1)

Kuvio 5. Velkojen määrää kuvaava indeksi alimmassa, viidennessä ja ylimmässä bruttovarallisuuskymmenyksessä 1987–2009 (1987=1)

Kuten varallisuus ja tulot niin myös velat vaihtelevat melkoisesti eri elämänvaiheissa. Suurimmat velat suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin olivat nuorilla aikuistalouksilla, 25–34-vuotiailla. Kun kaikilla kotitalouksilla velkojen suhde tuloihin oli 80 prosenttia, niin 25–34-vuotiailla suhde oli yli kaksinkertainen (179 %). Tuloihin suhteutettu velkaantumisaste voikin kaikkein velkaantuneimmissa ryhmissä nousta yli sadan prosentin, koska laskennassa velkamäärä suhteutetaan vuosittaisiin tuloihin.

Velkoja kuitenkin maksetaan takaisin monien vuosien ajan. Velkaantumisen tunnuslukuna voidaan käyttää myös bruttovarallisuuteen suhteutettua lukua, velkarasitetta. Velkarasite oli keskimäärin 18 prosenttia vuonna 2009 ja nousua on ollut kymmenessä vuodessa noin 6 prosenttiyksikköä. Velallisten kotitalouksien vastaava luku oli 28 prosenttia (kuvio 6).

Kuvio 6. Velkarasite (velkojen suhde bruttovarallisuuteen) kaikilla talouksilla ja velallisilla talouksilla, prosenttia

Kuvio 6. Velkarasite (velkojen suhde bruttovarallisuuteen) kaikilla talouksilla ja velallisilla talouksilla, prosenttia

Asuntovelkaa oli kotitalouksista noin 34 prosentilla ja sen osuus veloista oli 76 prosenttia. Kokonaan velaton omistusasunto on joka kolmannella kotitaloudella (35 %). Kun vain viidellä prosentilla 25–34-vuotiaista on velaton omistusasunto, niin 65 vuotta täyttäneillä se on jo noin 70 prosentilla.

Omistusasunnossa asuvia kotitalouksia oli 1,7 miljoonaa. Kun samassa yhteydessä tarkastellaan omistusasujien asunnon arvoa ja asuntovelkoja, nähdään että nuoremmissa ikäluokissa asuntovelat lisääntyvät aluksi jyrkästi, mutta myös oman asunnon varallisuusarvo kasvaa (kuvio 7). Velkarasitus kuitenkin pienenee ikäluokittain ja eläkeikään tultaessa velat ovat lähes maksettu. Kun omistusasunnossa asuvilla nuorilla aikuistalouksilla (25–34-vuotiailla) oli velkaa keskimäärin lähes 120 000 euroa, niin 65 vuotta täyttäneillä sitä oli enää keskimäärin 5 000 euroa. Velkarasite oli 25–34-vuotiaiden talouksilla 59 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneiden talouksilla 2 prosenttia.

Kuvio 7. Omistusasunnossa asuvien asunnon arvo, velat yhteensä ja asuntovelat ikäryhmittäin 2009, euroa omistusasunnossa asuvaa kotitaloutta kohti

Kuvio 7. Omistusasunnossa asuvien asunnon arvo, velat yhteensä ja asuntovelat ikäryhmittäin 2009, euroa omistusasunnossa asuvaa kotitaloutta kohti

Lähde: Kotitalouksien varallisuus, Tilastokeskus

Lisätietoja: Markku Säylä (09) 1734 3410, Veli-Matti Törmälehto (09) 1734 3680, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 21.12.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kotitalouksien varallisuus [verkkojulkaisu].
ISSN=2242-3214. 2009, 4. Suurin velkarasitus nuorilla aikuisilla . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 7.12.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vtutk/2009/vtutk_2009_2011-12-21_kat_004_fi.html