Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 31.3.2006

[Korvattu]: Kotitaloudet vaurastuivat, varallisuuserot tasoittuivat vähän

Tämä julkistus on korvattu 9.5.2006*).

Julkistuksen korjattu versio


Julkistuksen alkuperäinen versio:

Kotitaloudet vaurastuivat, varallisuuserot tasoittuivat vähän

Suomalaisten kotitalouksien keskimääräinen varallisuus oli arvoltaan 147 500 euroa vuonna 2004. Reaaliarvoltaan varallisuus oli 47 prosenttia suurempi kuin vuonna 1998, jolloin varallisuustutkimus edellisen kerran tehtiin. Kotitalouksien väliset varallisuuserot tasoittuivat hieman kuuden vuoden takaisesta tutkimuksesta. Varallisuuserojen tasoittumista edisti muun muassa se, että nuorten ikäluokkien asuntovarallisuus kasvoi suhteellisesti enemmän kuin muiden. Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen lisääntyi määrällisesti 2000-luvulla. Keskimääräinen velkamäärä oli vuonna 2004 noin 18 000 euroa kotitaloutta kohti. Kasvua vuodesta 1998 oli 47 prosenttia. Ylivoimaisesti eniten velkaantuivat nuoret 25-34-vuotiaat, joiden velat kasvoivat jopa 82 prosenttia vuodesta 1998. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen varallisuustutkimukseen, johon haastattelutiedot saatiin 3455 kotitaloudelta.

Kotitalouksien varallisuuden rakenne oli samankaltainen kuin edellisenä tutkimusvuotena 1998. Lähes kaksi kolmasosaa omaisuudesta oli oman, vakituisen asunnon arvoa. Omistusasunnon suuri osuus kuitenkin pieneni hiukan ja sijoitusomaisuuden lisääntyi. Omistusasuminen yleistyi edelleen ja se johtui pääasiassa siitä, että suhteellisen vähän varallisuutta omistavien talouksien omistusasuminen yleistyi. Omistusasuntoon siirtyivät etenkin nuorten ikäluokkien, 25-34-vuotiaiden taloudet. Heillä omistusasunnossa asuvien osuus kasvoi 38 prosentista 44 prosenttiin.

Oman asunnon arvonnousu kasvatti eniten varallisuutta: noin neljännes varallisuuden kasvusta johtui oman asunnon arvonnoususta (taulukko). Arvopaperit, vapaa-ajanasunnot ja sijoitusasunnot olivat kuitenkin sijoituskohteita, joiden arvo kasvoi suhteellisesti eniten. Noin viitisen prosenttiyksikköä kasvusta johtui vapaa-ajanasunnon ja saman verran sijoitusasunnon arvon kasvusta. Lähes samansuuruinen vaikutus oli myös arvopapereilla.

Kotitalouksien bruttovarallisuuden arvo vuosina 1998 ja 2004, euroa kotitaloutta kohti vuoden 2004 rahassa

  1998 2004 Muutos, % Vaikutus, %-yksikköä
Varallisuus yhteensä 100 060 147 450 47  
Asuntojen arvo 67 010 97 330 45  
- oman asunnon arvo 58 200 83 620 44 25,4
- sijoitusasunnon arvo 8 810 13 700 56 4,9
Vapaa-ajanasuntojen arvo 8 890 13 960 57 5,1
Kulkuvälineiden arvo 7 120 10 590 49 3,5
Rahoitusvarallisuus yhteensä 17 030 25 580 50  
- talletukset 8 630 11 230 30 2,6
- arvopaperit 6 070 10 560 74 4,5
- muut rahoitusvarat 2 340 3 790 62 1,4

Elinkaaren mukaiset erot varallisuudessa nuorempien ja vanhempien ikäluokkien välillä ovat suuria. Siinä missä nuorten 25-34-vuotiaiden varallisuuden kasvuun vaikutti oma asunto, eläkeikää lähestyvien 55-64-vuotiaiden varallisuutta kartuttivat vapaa-ajanasunto ja sijoitusomaisuus: arvopaperit sekä sijoitusasunnot.

Nuorten lainanotto lisääntyi nopeasti

Velkaantuneiden kotitalouksien osuus ei ole muuttunut viime vuosina. Noin joka toisella (49 %) kotitaloudella oli velkaa (asunto-, kulutus- tai opintovelkaa) vuoden 2004 lopussa. Asuntovelkaantuneiden osuus kuitenkin nousi nuoremmissa ikäluokissa. Useammalla kuin joka toisella (52 %) 35-44-vuotiaiden taloudella ja 42 prosentilla 25-34-vuotiaista oli asuntovelkaa.

Näiden ikäryhmien velkatalouksissa oli myös huomattavan paljon niitä, joilla oli suuria lainoja. Vähintään sadantuhannen euron suuruiset velat oli 18 prosentilla 25-34-vuotiaista ja 15 prosentilla 35-44-vuotiaista velallisista talouksista. Vähintään 100 000 euron suuruisia velkoja oli muissa ikäryhmissä vain 4-5 prosentilla ja alle senkin. Kaiken kaikkiaan suomalaisen kotitalouden velat olivat keskimäärin melko pienet. Velallisten enemmistön velanottoa voidaan pitää maltillisena ja velkamäärät jäivät keskimäärin alle 30 000 euron kotitaloutta kohti.

Velkaantuminen merkitsee usein myös vaurastumista. Velat käytetään omaisuuden ja ennen kaikkea asuntojen hankintaan. Asunto on kotitalouden omaisuutta kasvattava sijoitus. Velkojen suhde varallisuuteen, velkarasite, oli keskimäärin 12 prosenttia eli suurin piirtein sama kuin vuonna 1998. Vuoden 2004 velkarasite oli paljon pienempi kuin 1980-luvun lopulla.

Asunnonhankintaiässä olevilla kotitalouksilla velkarasite oli kuitenkin paljon keskimääräistä suurempi. Korkeimmillaan, 44 prosenttia, velkojen suhde varallisuuteen oli 25-34-vuotiailla talouksilla vuonna 2004. Vuonna 1998 suhde oli 38 prosenttia. Tätä vanhemmilla ikäryhmillä velkojen ja varallisuuden suhteella mitattu velkarasite on pysynyt varsin vakaana pitemmälläkin aikavälillä.

Asuntohankinnat tasoittivat varallisuuseroja

Laman väistyttyä 1990-luvun puolivälin jälkeen varallisuuserot kasvoivat jyrkästi, mutta tasoittuivat sitten jonkin verran. Varakkain kymmenesosa talouksista omisti 38,5 prosenttia kaikesta varallisuudesta vuonna 2004. Vuoteen 1998 verrattuna varakkaimpien omistusosuus oli 1,2 prosenttiyksikköä pienempi (kuvio). Varakkain kymmenesosa talouksista omisti keskimäärin reilusti yli puolen miljoonan (570 000 €) euron arvosta omaisuutta.

Varallisuuskymmenysten osuudet koko varallisuudesta vuosina 1994, 1998 ja 2004, prosenttia. Varallisuuskymmenykset on muodostettu kotitaloutta kohti lasketun bruttovarallisuuden mukaan

Omistusasunnolla on selvä varallisuuseroja tasoittava vaikutus. Varallisuuserojen tasoittumista edisti muun muassa se, että 25-34-vuotiaiden ja myös 35-44-vuotiaiden asuntovarallisuus kasvoi suhteellisesti enemmän kuin muiden. Tämäkin siirsi varallisuuden jakautumisen painopistettä alaspäin. Kun varallisuutta tarkastellaan ilman vakituista asuntoa varallisuuserot ovat kasvaneet aina vuodesta 1988 lähtien. Jos vakituista asuntoa ei ole varallisuudessa mukana, varakkain kymmenesosa omisti 57,3 prosenttia varallisuudesta vuonna 2004. Varakkain ryhmä kasvatti omaa osuuttaan 1,2 prosenttiyksikköä vuodesta 1998.

Tutkimuksesta ilmestyy vuoden 2007 alussa laajempi raportti. Siinä varallisuutta ja sen jakautumista tarkastellaan muun muassa sosioekonomisen aseman, perhetyypin ja asuinalueen mukaan. Julkaisussa tarkastellaan myös varallisuuden ja tulojen välisiä yhteyksiä sekä perintöjä.

Lähde: Varallisuustutkimus 2004 (ennakkotiedot), Tilastokeskus

Lisätietoja: Markku Säylä (09) 1734 3410, markku.sayla@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jussi Simpura

Linkit: Tilastojulkistukseen liittyvässä katsauksessa lisää tietoa kotitalouksien varallisuudesta ja veloista vuosilta 1998-2004.


Päivitetty 31.3.2006