Julkaistu: 3.11.2021

Tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä moninkertaistunut 50 vuodessa

Vuoden 2020 loppuun mennessä 3 469 000 henkeä eli 74 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut tutkinnon perusasteen jälkeen. Viisikymmentä vuotta aiemmin tutkinnon oli suorittanut 880 000 henkeä eli 25 prosenttia väestöstä.

15 vuotta täyttäneen väestön koulutusrakenne 1970–2020

15 vuotta täyttäneen väestön koulutusrakenne 1970–2020
Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa sisältää henkilöt, joiden ulkomailla suorittamista tutkinnoista ei ole tietoa. Toinen aste sisältää erikoisammattitutkinnot

Väestön koulutusrakennetilaston aikasarja alkaa vuodesta 1970, jolloin pohja–aineisto kerättiin väestölaskennan yhteydessä. Vuonna 1970 kolme neljäsosaa 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli ilman toisen asteen tutkintoa ja tutkinnon suorittaneita oli vain 880 000 henkilöä. Koulutustason nousi kuitenkin nopeasti ja vuonna 1990 tutkinnon suorittaneita oli väestössä enemmän kuin perusasteen koulutuksen varassa olevia. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ylitti pelkän perusasteen suorittaneiden osuuden vuonna 2015. Vuonna 2020 enää reilu neljännes oli ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa.

30–39 vuotias väestö koulutustasomittaimen mukaan 1970–2020

30–39 vuotias väestö koulutustasomittaimen mukaan 1970–2020
Koulutustasomittain ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen

Viidenkymmenen vuoden aikana 30–39-vuotiaan väestön perusasteen jälkeinen koulutusura on pidentynyt 3,1 vuodella. Vuonna 1970 väestö suoritti keskimäärin puolitoista vuotta perusasteen jälkeistä koulutusta, kun vuonna 2020 vastaava luku oli 4,6 vuotta. Koulutustason nousu jatkui 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä aina vuoteen 2013 asti, jolloin suoritettiin niin ikään 4,6 vuotta koulutusta perusasteen jälkeen. Tämän jälkeen koulutuspituudella ilmaistu koulutustaso ei ole enää noussut vaan kääntynyt jopa laskuun. Vuonna 2018 koulutustaso nousi 0,1 koulutusvuodella, mikä oli seurausta kertaluonteisesti toteutetusta tiedonkeruusta, jolla kerättiin tietoa ulkomaalaistaustaisten henkilöiden Suomen ulkopuolella suorittamista tutkinnoista. Vuonna 2020 korkeimmin koulutettu ikäkohortti olivat 40–44-vuotiaat, jotka olivat suorittaneet 4,9 vuotta perusasteen jälkeistä koulutusta.

Sukupuolten välisten koulutuserojen kasvu näkyi 30–39-vuotiaan väestön kohdalla. Vuodesta 1970 aina vuoteen 1987 asti miehet suorittivat naisia enemmän perusasteen jälkeistä koulutusta. Vuodesta 1988 vuoteen 2020 naisten keskimääärinen koulutuspituus on lisääntynyt 2,1 vuodella, kun miesten keskimääräinen koulutuspituus on lisääntynyt vain 1,1 vuodella. Vuonna 2020 naiset suorittivat keskimäärin 5,1 vuotta koulutusta perusasteen jälkeen, kun miesten vastaava luku oli 4,1.

Korkea–asteen tutkinnon suorittanut väestö, %, 2020

Korkea–asteen tutkinnon suorittanut väestö, %, 2020

Vuonna 2020 korkeimmin koulutettu väestö asui Uudellamaalla, jossa asuvasta 15 vuotta täyttäneestä väestöstä korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 40 prosenttia. Toiseksi korkeimmin koulutettu väestö asui Pirkanmaalla, jossa 34 prosenttia väestöstä oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Pienin korkeasti koulutettujen osuus oli Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Savossa, joissa osuus jäi 26 prosenttiin.

Vuonna 2020 pelkän perusasteen suorittaneita 20–29-vuotiaita oli 103 354 henkilöä, joka on 16 prosenttia ikäluokasta. Miehistä perusasteen varassa oli 18 prosenttia ja naisista 13 prosenttia ikäluokasta. Eniten perusasteen varassa olevia 20–29-vuotiaita oli Ahvenanmaalla, jossa 22 prosenttia ikäryhmästä oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Pienin perusasteen varassa olevien osuus oli Pohjois-Karjalassa, jossa 12 prosenttia 20–29-vuotiaista oli ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. Vailla perusasteen tutkintoa ovat myös sellaiset henkilöt, joiden ulkomailla suorittamista tutkinnoista ei ole tietoa.


Lähde: Koulutustilastot 2018. Tilastokeskus

Lisätietoja: Mika Witting 029 551 3530, koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (270,7 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 3.11.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön koulutusrakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-4586. 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.12.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vkour/2020/vkour_2020_2021-11-03_tie_001_fi.html