Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 28.10.2010

Uudenmaan ja Pirkanmaan väestönkasvu hidastui tammi–syyskuussa 2010

Tilastokeskuksen maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan Uudenmaan ja Pirkanmaan väestönkasvu hidastui tammi-syyskuussa 2010. Varsinais-Suomessa väkiluku kasvoi edellisvuotta enemmän.

Maakuntien suhteellinen väestönmuutos 2009–2010*, 1.–3. neljännes

Maakuntien suhteellinen väestönmuutos 2009–2010*, 1.–3. neljännes

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi vuoden 2010 tammi-syyskuussa 11 maakunnassa ja väheni 9 maakunnassa. Muutokset olivat kaikissa maakunnissa samansuuntaisia kuin edellisvuonna vastaavalla ajanjaksolla. Vuoden 2009 tapaan väestön määrä lisääntyi eniten Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa ja väheni eniten Etelä-Savon ja Kainuun maakunnissa. Uudellamaalla väestönlisäys oli 10 860 henkeä ja Pirkanmaalla 2 750 henkeä. Etelä-Savossa väki väheni 550 henkeä ja Kainuussa 540 henkeä. Myös väkilukuun suhteutettuna väestön määrän muutokset olivat suurimmat em. maakunnissa – Kainuussa väki kuitenkin väheni suhteellisesti enemmän kuin Etelä-Savossa.

Vaikka väestönlisäys oli tammi-syyskuussa suurin Uudellamaalla ja Pirkanmaalla, väestönkasvu näissä maakunnissa hidastui edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna muita maakuntia enemmän. Uudenmaan väestönlisäys jäi ennakkotilaston mukaan 1 780 henkeä vuoden 2009 lukemaa pienemmäksi. Pirkanmaan väestönlisäys oli 420 henkeä vähemmän kuin edellisvuonna. Uudellamaalla väestönkasvun hidastuminen johtui sekä ulkomaan että kotimaan muuttovoittojen vähenemisestä. Pirkanmaalla entistä vähäisempään väestönlisäykseen oli syynä se, että maakuntien välisen muuton lähtömuuttojen määrä kasvoi tulomuuttojen määrää enemmän.

Suhteessa väkilukuun väestönkasvu hidastui eniten Ahvenanmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnissa. Ahvenanmaalla väestönlisäys oli tammi-syyskuussa määrällisesti 80 henkeä pienempi ja Itä-Uudellamaalla 180 henkeä pienempi kuin vastaavana aikana vuonna 2009. Ahvenanmaan väkiluku kasvoi kuitenkin 130 henkeä ja Itä-Uudenmaan väkiluku 420 henkeä. Sekä Ahvenanmaalla että Itä-Uudellamaalla väestönkasvun hidastumiseen olivat syynä entistä pienemmät kotimaan ja ulkomaan muuttovoitot. Itä-Uudenmaan väestönlisäys kuitenkin aleni erityisesti kuolleiden määrän lisääntymisen vuoksi.

Ennakkotietojen mukaan väestönlisäys kasvoi tammi-syyskuussa 2010 eniten Varsinais-Suomen maakunnassa edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Varsinais-Suomen väkiluku nousi nyt 1 910 henkeä, eli 570 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Entistä nopeampi väestönkasvu johtui varsinkin maakuntien välisen muuton tulomuuttojen lisääntymisestä, mutta myös syntyneiden määrän ja maahanmuuton lisääntymisestä.

Väkilukuun suhteutettuna väestökehitys muuttui tammi-syyskuussa eniten myönteiseen suuntaan Etelä-Savon maakunnassa, vaikka väestötappiota kertyikin siellä edelleen kaikkein eniten (550 henkeä). Väestötappio nimittäin pieneni Etelä-Savossa 300 henkeä edellisvuoden lukemaan verrattuna. Positiivinen kehitys oli seurausta maakuntien välisen muuton tulomuuttojen lisääntymisestä.

Luonnollisen väestönlisäyksen, eli elävänä syntyneiden ja kuolleiden lukumäärän erotuksen, muutokset olivat ennakkotilaston mukaan suurimmat Pohjois- ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Luonnollinen väestönlisäys aleni tammi-syyskuussa edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna sekä määrällisesti että suhteellisesti eniten Pohjois-Karjalassa, jossa lukema oli entuudestaankin negatiivinen: kuolleiden määrä oli nyt 290 suurempi kuin elävänä syntyneiden määrä. Etelä-Karjalassa luonnollinen väestönlisäys sen sijaan nousi sekä määrällisesti että suhteellisesti eniten, mutta silti kuolleiden määrä oli siellä tammi-syyskuussa 220 suurempi kuin elävänä syntyneiden määrä.

Kokonaisnettomuuton muutos oli tammi-syyskuussa määrällisesti suurin Uudenmaan maakunnassa, jossa kokonaisnettomuuton muuttovoitto väheni 1 850 henkeä vuoden 2009 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kokonaisnettomuuttoon lasketaan mukaan maakuntien välinen nettomuutto ja nettomaahanmuutto. Ennakkotietojen mukaan Uudellamaalla kertyi muuttovoittoa syyskuun loppuun mennessä 5 230 henkeä. Väkilukuun suhteutettuna kokonaisnettomuutto muuttui eniten Ahvenanmaalla. Siellä muuttovoitto pieneni tammi-syyskuussa 100 henkeä edellisen vuoden vastaavaan lukuun verrattuna. Ahvenanmaa sai kuitenkin muuttovoittoa 90 henkeä.


Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Irma Pitkänen (09) 1734 3262, Merja Eskelinen (09) 1734 3255, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (267,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 28.10.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. 3. vuosineljännes 2010. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vamuu/2010/43/vamuu_2010_43_2010-10-28_tie_001_fi.html