Tämän tilaston uudet tiedot julkaistaan Rakennus- ja asuntotuotanto -tilaston sivuilla.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksin 2005=100 laatuseloste

1. KÄYTTÖTARKOITUS JA KESKEISET KÄSITTEET

1.1. Kuvattavat ilmiöt

1.2. Uudisrakentamisen volyymi-indeksin käyttötarkoitus

1.3. Keskeiset käsitteet ja luokitukset

1.3.1. Uudisrakentaminen ja korjausrakentaminen

1.3.2. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi ja rakennustuotantotilastot

1.3.3. Rakentamisen toimialatilasto

1.3.4. Rakennusluokitus

2. LAADINTAMENETELMÄ

2.1. Historiakatsaus

2.2. Laadintamenetelmän perusteet

2.2.1. Perusmetodi

2.2.2. Rakennusajan estimointi ja rakennuksen hinnan jakaminen rakennusajalle

3. PERUSTIEDOT JA NIIDEN LÄHTEET

3.1. Rakennushanketiedot

3.1.1. Rakennushanketietoihin sisältyvät ominaisuustiedot

3.2. Kuutiohinnat

3.2.1. Aluekohtainen kiinteä kuutiohinta

3.2.2. Aluekohtainen käypä kuutiohinta

3.3. Rakennusten laadunmuutosten huomioiminen

4. INDEKSIN LAADUN KESKEISET TEKIJÄT

4.1. Kattavuus

4.2. Ajantasaisuus

4.3. Luotettavuus

4.4. Ennakkotiedot ja lopulliset tiedot

5. TILASTOJEN SAATAVUUS

5.1. Julkaisukanavat

5.2. Tilauksesta tehtävät tilastot

6.1. VERTAILTAVUUS

6.1. Ajallinen vertailtavuus

6.2. Vertailtavuus muiden maiden vastaaviin tilastoihin

6.3. Vertailtavuus muihin tilastoihin

1. Käyttötarkoitus ja keskeiset käsitteet

1.1. Kuvattavat ilmiöt

Uudisrakentamisen volyymi-indeksi kuvaa kotimaan talonrakentamisen uudisrakentamisen kiinteähintaisen arvon muutosta vertailuajankohtaan, indeksin perusvuoteen nähden. Uudisrakentamiseksi katsotaan rakennusluvanvarainen uudisrakentaminen ja rakennusten laajentaminen.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksin avulla uudisrakentamista voi tarkastella sekä uudisrakentamisen lopputuotteiden, uudisrakennusten ja niiden laajennusten, että uudisrakennustoiminnan näkökulmasta. Uudisrakennustoiminnan näkökulmasta uudisrakentaminen voidaan jakaa pääasiallisen rakentajan mukaan liiketaloudelliseen ja omatoimiseen rakentamiseen. Liiketaloudellisessa rakentamisessa suurin osa rakennustyöstä teetetään ulkopuolisella rakentajalla. Uudisrakennustoimintaan talonrakennustyömailla osallistuvat talonrakennusyritysten ohella monet muut yritykset kuten maa- ja vesirakennusalan yritykset sekä betonielementtejä, rakennuspuusepäntuotteita ja talotekniikan järjestelmiä ja laitteita valmistavat tai asentavat yritykset.

Uudisrakentamisen arvo määräytyy uudisrakentamisen tuloksena syntyneiden uudisrakennusten ja olemassa olevien rakennusten laajennusten markkinahintaisten tuotantokustannusten eli uudishinnan mukaan. Uudishinnalla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka tarvitaan uuden ominaisuuksiltaan tietynlaisen rakennuksen rakentamiseen. Kun uudisrakentamisen arvo eri ajankohtina lasketaan aina yhden ja saman ajankohdan hintatason mukaan, niin lopputuloksena saadaan uudisrakentamisen kiinteähintainen arvo eli volyymi.

Uudisrakentamista voidaan tilastoissa tarkastella myös rakennuksen omistajan näkökulmasta investointina. Uudisrakennusinvestoinnin arvoon sisällytetään tällöin rakentajille maksettujen palkkioiden lisäksi myös muita rakennusprojektiin liittyviä kustannuksia kuten mahdollinen arvonlisävero, rahoituskustannukset, välittäjän palkkiot ja muut rakennuksen käyttöönoton kannalta välttämättömät maksut.

1.2. Uudisrakentamisen volyymi-indeksin käyttötarkoitus

Uudisrakentamisen volyymi-indeksin keskeinen tehtävä on mitata kahden ajanjakson välistä volyymin suhteellista muutosta. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi ja sen osaindeksit antavat rakentajille, rakennuttajille sekä rakennustarvikkeiden tuottajille ja myyjille tarkan kuvan käynnissä olevan uudisrakentamisen määrästä ja muutoksista. Tätä kuvaa täydentävät uudisrakentamisen lupa- ja tuotantotilastot, joiden avulla on mahdollista myös uudisrakentamisen ennakointi ja käynnissä olevan uudisrakennustuotannon yksityiskohtainen tarkastelu alueittain ja rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksin avulla julkishallinnon viranomaiset ja muut rakentamisen sidosryhmät saavat ajankohtaista tietoa uudisrakentamisen kehityksestä ja jakautumisesta liiketaloudelliseen ja omatoimiseen rakentamiseen sekä asuinrakentamiseen ja muuhun rakentamiseen. Kuukausitasolla uudisrakentamisen volyymin kehitystä voi seurata 15 eri rakennuksen käyttötarkoitusluokan mukaan sekä näistä johdettujen 6 eri käyttötarkoitusryhmän mukaan: asuinrakennukset, muut kuin asuinrakennukset, liike- ja toimistorakennukset, julkiset palvelurakennukset, teollisuus- ja varastorakennukset sekä maatalousrakennukset.

Kansantalouden tilinpidon uudisrakentamisen arvo ja määrä sekä uudisrakennusinvestointien taso ja alueellinen jakautuminen määräytyvät uudisrakentamisen volyymi-indeksin avulla. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi on myös keskeinen lähde määriteltäessä uudisrakentamisessa syntyvä arvonlisäys ja sen jakautuminen eri tuottajasektoreiden kesken.

1.3. Keskeiset käsitteet ja luokitukset

1.3.1. Uudisrakentaminen ja korjausrakentaminen

Uudisrakentaminen on osa talonrakentamista, joka tilastoissa yleensä jaetaan uudisrakentamiseen ja korjausrakentamiseen. Uudisrakentaminen tuottaa uutta tilaa joko kokonaan uusien talonrakennusten muodossa tai olemassa oleviin rakennuksiin tehtyinä laajennuksina. Korjausrakentaminen kohdistuu olemassa oleviin rakennuksiin ja se jaetaan kansantalouden tilinpidossa edelleen peruskorjaukseen ja vuosikorjaukseen. Kansantalouden tilinpidossa talonrakennusten peruskorjaamista pidetään investointina, kun taas vuosikorjaukset ovat kulutusmenoja.

Raja peruskorjauksen ja kunnossapidon välillä on häilyvä. Peruskorjaamiseen liittyy usein olemassa olevan laatutason nousu, kun taas vuosikorjausten avulla koetetaan säilyttää rakennuksen ja sen tilojen alkuperäiset ominaisuudet ja niiden laatutaso. Suomen tilastoissa uudisrakentamiseen ei lueta olemassa olevan rakennuksen uudelleen rakentamiseen verrattavaa muutostyötä, koska tämän tuloksena ei katsota syntyvän kokonaan uuttaa tilaa. Korjausrakentamisen tilastointi muodostaa oman kokonaisuutensa, jossa uudisrakentamisen tilastoja voidaan vain välillisesti hyödyntää.

1.3.2. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi ja rakennustuotantotilastot

Uudisrakentamisen volyymi-indeksi ja uudisrakentamisen tuotantotilastot (myönnetyt rakennusluvat, rakennus- ja asuntotuotanto) kuvaavat rakennustuotantoa lopputuotteen näkökulmasta. Tuotantotilastoissa määräyksikkönä on rakennusten lukumäärä, kuutiotilavuus, kerrosala, kokonaisala tai asuntojen lukumäärä. Volyymi-indeksin indeksipisteluku ei ole määrää vaan suhteellista muutosta kuvaava luku.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksi kuvaa uudisrakentamisen kiinteähintaista arvoa suhteessa perusvuoden arvoon. Volyymi-indeksissä rakennustuotanto hinnoitellaan indeksin perusvuoden hinnoin. Indeksin perusvuoden keskimääräistä arvoa merkitään pisteluvulla 100. Uusin tuotannossa oleva kuukausittain julkaistava indeksi on nimeltään uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100. Esimerkiksi indeksin pisteluku 112 kertoo, että uudisrakentamisen volyymi on kasvanut perusvuodesta 12 prosenttia.

Volyymi-indeksin muutos sisältää määrän muutoksen lisäksi myös rakentamisen laadun muutokset kuten esimerkiksi eri rakennustyyppien suunnitteluratkaisun muuttumisen ajassa. Keskimääräinen laadunmuutoksen osuus volyymista on vuosittain vaihdellut nollan ja viiden prosentin välillä.

1.3.3. Rakentamisen toimialatilastot

Rakentamisen toimialapohjaiset tilastot kuvaavat niiden yritysten toimintaa, joiden pääasiallinen toiminta tai merkittävä sivutoiminta on rakentamista.

Rakentaminen kuuluu Euroopan yhteisön tilastollisessa toimialaluokituksessa (NACE) pääluokkaan F. Tähän luokkaan kuuluvat kaikki talonrakennusalan sekä maa- ja vesirakennusalan yritykset. Talonrakennusalan yrityksiin luetaan myös yritykset, jotka tekevät rakennusten taloteknisiin järjestelmiin liittyviä sähkö-, putki- yms. asennustöitä.

Tilastokeskuksen kaikissa rakentamisen toimialatilastoissa (mm. rakentamisen liikevaihto- ja palkkasummaindeksit, työvoimatiedustelu ja tilinpäätöstilasto) on rakentamisen 5-numerotason toimialat luokiteltu talonrakentamiseen sekä maa- ja vesirakentamiseen. Näissä tilastoissa rakentamista ei edelleen jaotella uudisrakentamiseen ja korjausrakentamiseen.

1.3.4. Rakennusluokitus

Uudisrakentamisen volyymi-indeksissä talonrakennuskohteet luokitellaan rakennusluokituksen mukaisiin käyttötarkoitusluokkiin (http://stat.fi/tk/tt/luokitukset/index_muut_keh.html) . Luokitus on tarkoitettu vain talonrakennusten luokitteluun. Maa- ja vesirakentamisen tuotteet jäävät luokituksen ulkopuolelle. Rakennusluokitus on Tilastokeskuksen ylläpitämä. Tilastokeskuksen oman rakennusluokituksen taustalla ei ole kansainvälistä suositusta. Tilastokeskuksen Rakennusluokitus 1994 on hyvin pitkälle samankaltainen kuin kansainvälinen CC -luokitus (Classification of Types of Constructions, CC, Version 19.3.1996. Eurostat, 1996.). Luokituksen kohdeyksikkönä on rakennus, joka sisältää asumiseen tai muihin toimintoihin tarkoitettua tilaa. Kohdeyksikkönä voi olla myös rakennuksessa sijaitseva toimitila. Käyttötarkoitus määräytyy rakennukselle rakennuslupaa myönnettäessä tai luvanvaraisesti rakennuksen käyttötarkoitusta muutettaessa.

Rakennuksen käyttötarkoitus voidaan usein ilmaista samoin käsittein kuin siellä tapahtuva toimintakin. Ero kannattaa huomata; toimialaluokitus luokittelee taloudellista toimintaa harjoittavia yksiköitä, kun taas rakennusluokitus luokittelee fyysisiä yksiköitä, rakennuksia tai toimitiloja. Toimialaluokitusta käytetään pääasiassa, kun halutaan ryhmitellä toimipaikkoja, yrityksiä tms.

2. Laadintamenetelmä

2.1. Historiakatsaus

Vuosikymmenien aikana indeksin laskentamenetelmää on kehitetty asteittain. Indeksilaskennan perustiedoissa suuntana on ollut siirtyminen käyttötarkoitusluokittaisista summatiedoista yhä yksilöllisempiin rakennuskohtaisiin tietoihin. Suurin periaatteellinen muutos laskentamenetelmässä tehtiin yhdeksänkymmenluvun alussa, kun volyymi-indeksin laskennassa välttämättömät eri rakennustyyppien kuutiohinnat ja rakennusten laadunmuutosestimaatit alettiin johtaa rakennusalalla yleisesti käytetyn ja Haahtela-kehitys Oy:n ylläpitämän kustannustietojärjestelmän perustiedoista. Uudisrakentamisen volyymi-indeksiä 1990=100 edeltävissä volyymi-indekseissä rakennustyyppien kuutiohinnat estimoitiin rakennuttajille suunnatun kyselyn ja muiden täydentävien lähteiden avulla.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksi on alusta lähtien (vuosi 1958) kuvannut uudisrakentamista vaikka indeksin nimenä silloin oli Talonrakentamisen volyymi-indeksi. Aluksi indeksit laskettiin neljännesvuosittain. Indeksistä 1990=100 lähtien indeksilaskenta muuttui kuukausittaiseksi. Uudisrakentamisen volyymi-indeksin laskenta on aina perustunut rakennusvalvontaviranomaisilta kerättyihin rekisteritietoihin rakennushanke- ja vaiheilmoituksista ja estimoituihin käyttötarkoitusluokittaisiin kuutiohintoihin sekä menetelmään, jolla yksittäisen rakennuksen arvo ositetaan rakennusajalle.

Rakennusluvanvaraisen uudisrakentamisen yhteydessä syntyvät rakennushanke- ja vaihetiedot kerättiin aluksi itse suoraan kunnallisilta rakennusvalvontaviranomaisilta. Kahdeksankymmenluvun alusta ne on saatu Tilastokeskukseen Väestörekisterikeskuksen kerääminä.

Indeksissä 1990=100 laskentamenetelmässä tehtiin suuri muutos; odotettu rakennusaika, rakennustyön kesto, määräytyy rakennuksen ominaisuustietojen funktiona rakennuskohtaisesti. Tämä muutos tarkoittaa myös sitä, että rakennuksen rakennusaika ei enää osaksikaan määräydy rakennusten valmistumisilmoitusten perusteella.

Indeksistä 1995=100 siirryttiin alueellisiin kuutiohintoihin koko maan keskihintojen sijaan.

2005=100 indeksistä alkaen rakennushankkeiden hinnoittelun laskuperuste muutettiin rakennus- ja vakuutusalalla yleisesti käytössä olevan Uudishinta-käsitteen mukaiseksi.

2.2. Laadintamenetelmän perusteet

2.2.1. Perusmetodi

Perusidea Suomen uudisrakentamisen volyymi-indeksin laskennassa on estimoida aloitettavan rakennuksen arvo perusvuoden hinnoin ja rakennusaika ko. rakennuksen ominaisuustietojen avulla sekä osittaa arvo odotettavissa olevalle rakennusajalle. Rakennushankkeen aloitusajankohta määräytyy aloitusilmoitusten perusteella.

Uudisrakentamisen volyymi tarkasteltavana ajanjaksona saadaan laskemalla yhteen kaikkien rakenteilla olevien rakennusten tälle ajanjaksolle kohdistuvat arvo-osuudet. Yksittäisen rakennuksen hinta määritellään indeksin perusvuonna rakennuspaikkakunnalla valinneen keskimääräisen hintatason mukaan (kiintein hinnoin). Vaihtoehtoinen tapa laskea volyymi olisi määritellä rakennusten hinta rakennusajan hintatason mukaan (käyvin hinnoin) ja muuntaa tämä hinta sopivan hintaindeksin (deflaattorin) avulla perusvuoden hintatasoon ja edetä sitten kuten edellä.

2.2.2. Rakennusajan estimointi ja rakennuksen hinnan jakaminen rakennusajalle

Rakennusten rakennusajan estimoinnissa on käytetty hyväksi aiempia selvityksiä, joissa on havaittu kokonaistyömenekin ja rakennusajan välinen riippuvuus. Kokonaistyömenekillä tarkoitetaan kaikkien työmaalla rakennus- ja asennustyöhön osallistuvien työntekijöiden tekemien työtuntien kokonaismäärää. (Talonrakennuksen ajoituskustannusmalli; Poikonen, Kiiras, Määttä 1989). Rakennuksen kokonaistyömenekki määräytyy rakennuksen tilavuuden, rakennustyypin ja rakennustavan mukaan. Rekisteritiedoista ilmenevät rakentamistapavaihtoehdot ovat paikalla rakennettu ja elementtirakenteinen.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksissä estimoitu rakennusaika jaetaan perustus- , runko- ja sisävalmistusvaiheisiin. Rakennusvaiheiden suhteet ovat samat kaikille rakennusluokille. Indeksissä perustus- ja runkovaiheiden pituudet ovat 30% ja sisävalmistusvaiheen 40% rakennusajasta, joka lasketaan kuukausina.

Rakennuksen kiinteähintainen arvo jaetaan rakennusajalle siten, että ensin lasketaan keskimääräinen arvo rakennuskuukautta kohden (euroa / rakennuskuukausi). Perustusvaiheessa tätä keskimääräistä arvoa painotetaan kertoimella 0,7 ja runkovaiheessa kertoimella 1,2. Sisätyövaiheen keskimääräiseksi arvoksi rakennuskuukautta kohden tulee se summa mikä saadaan, kun edellisten vaiheiden arvot vähennetään kokonaisarvosta ja saatu erotus jaetaan sisävalmistusvaiheen pituudella.

3. Perustiedot ja niiden lähteet

3.1. Rakennushanketiedot

Suomessa kaikki uudet talonrakennukset ovat luvanvaraisia. Kunnalliset rakennusvalvontaviranomaiset seuraavat ja keräävät tiedot rakennushankkeesta ja sen edistymisestä. Rakennushanketiedot sisältävät rakennuksen ominaisuustietojen lisäksi myös muita tietoja kuten sijaintikunta, rakentamistapa (elementti, paikalla rakennettu) ja pääasiallinen rakentaja (rakennusliike, muu). Rakennusvaihetiedoissa on tieto luvan myöntövuodesta ja kuukaudesta, aloitusajankohdasta ja valmistumisajankohdasta. Aloitusajankohdaksi on määritelty pohjakatselmuksen vuosi ja kuukausi. Rakennushanke- ja vaihetiedot saadaan Tilastokeskukseen Väestörekisterikeskuksen ylläpitämistä väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotiedoista noin seitsemän viikon viiveellä.

Asuinrakennusten rekisteritietojen kattavuuden ja ajantasaisuuden parantamiseksi rakennushanketietoja on vuodesta 2005 alkaen täydennetty kansalaisten suorittamilla muuttoilmoituksilla. Muuttoilmoitus rinnastetaan rakennuksen valmistumisilmoitukseen ja mikäli tässä vaiheessa rakennushankkeella ei ole rekisteröityä aloituspäivää, määritetään aloituspäivä 3 kuukautta muuttopäivää aiemmaksi. Lisätietoa muutoksesta ja sen vaikutuksista http://tilastokeskus.fi/til/ras/ras_2006-06-02_uut_001.html

Volyymi-indeksistä 2000=100 alkaen rakennusvaihetiedoista tarvitaan ainoastaan aloitustietoa. Rakennusaika ja täten myös valmistumisaika määräytyy laskennallisen rakennusajan mukaan eikä rekisterin mukaisen valmistumisajan mukaan.

3.1.1. Rakennushanketietoihin sisältyvät ominaisuustiedot

Uudisrakentamisen volyymi-indeksin laskentajärjestelmän rakennushankekohtaisiin tietoihin sisältyvät lähes kaikki samat hankekohtaiset perustiedot kuin uudisrakentamisen lupatilastoon sekä rakennus- ja asuntotuotantotilastoon. Uudisrakentamisen volyymi-indeksin kannalta keskeisintä rakennushanketiedoissa ovat rakennuksen käyttötarkoitus, tilavuus, pääasiallinen rakentaja, rakennustapa ja rakennuskunta.

Tilastokeskuksen käyttötarkoitusluokituksessa on tarkimmalla kolminumerotasolla 90 luokkaa. Uudisrakentamisen volyymi-indeksin säännöllisessä tuotannossa uudisrakentaminen jaetaan asuinrakentamiseen ja muuhun kuin asuinrakentamiseen käyttötarkoitusluokituksen perusteella ja edelleen liiketaloudellisen ja omatoimiseen rakentamiseen pääasiallisen rakentajan mukaan. Tämän lisäksi kuukausittain seurataan 15 eri käyttötarkoitusluokan uudisrakentamisen volyymi-indeksin kehitystä.

3.2. Kuutiohinnat

Uudisrakentamisen volyymi-indeksin kuutiohintalaskelmat perustuvat Talonrakentamisen kustannustietojärjestelmään, jonka kustantaja ja ylläpitäjä on Haahtela-kehitys Oy. Uudisrakennukset ja olemassa olevien rakennusten laajennukset hinnoitellaan markkinahintaisten tuotantokustannusten eli uudishinnan mukaan. Uudishinnalla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka tarvitaan uuden ominaisuuksiltaan tietynlaisen rakennuksen rakentamiseen. Rakennuksen uudishinnan laskemista varten kullekin rakennustyypille (yhteensä 90 luokka) on määritetty kuutiohinta, joka perustuu luokalle tyypilliseen mallirakennukseen (koko, tilajakauma ja tilojen ominaisuudet).

Uudishinta kattaa rakennusalalla yleisesti käytetyn Talo2000-nimikkeistön hintaerät 1-3 (Rakennustekniikka, Talotekniikka, Hankepalvelut), 4122 (Liittyminen verkostoihin), 6112 (Rakentamismuutokset) ja 6122 (Rakennusaikainen hintamuutos).

Uudisrakentamisen volyymi-indeksin kuutiohinnat päivitetään kerran vuodessa ja näissä päivityksissä huomioidaan rakentamisen laadunmuutokset.

3.2.1. Aluekohtainen kiinteä kuutiohinta

Rakennustyypin kuutiohinta muunnetaan alueelliseksi Haahtela-indeksin avulla. Indeksi on urakkatarjoushintoihin perustuva hintaindeksi, joka kuvaa tarjoushintatason kehittymistä kuudella eri indeksialueella. Indeksi julkaistaan ja päivitetään 1-3 kertaa vuodessa.

Volyymi-indeksin perusvuoden kiinteät rakennustyyppi- ja aluekohtaiset kuutiohinnat on saatu jakamalla perusvuonna rakenteilla olevien rakennusten rakennustyyppi- ja aluekohtainen käypähintainen arvosumma vastaavalla kuutiotilavuussummalla. Aluekohtaisen kiinteän kuutiohinnan käyttö tarkoittaa sitä, että uudisrakentamisen volyymi-indeksissä kaikki eri aikoina aloitetut rakennukset hinnoitellaan indeksin perusvuonna rakennuspaikkakunnalla vallinneen keskimääräisen (tarjous)hintatason mukaan.

3.2.2. Aluekohtainen käypä kuutiohinta

Kun lasketaan uudisrakennustuotannon arvo jonain tiettynä ajankohtana, niin aloitettavat rakennukset hinnoitellaan ko. ajankohtana rakennuspaikkakunnalla vallitsevan markkinahintatason mukaan. Käypähintaiset ja alueelliset kuutiohinnat johdetaan alueellisen Haahtela-indeksin avulla.

3.3. Rakennusten laadunmuutosten huomioiminen

Uudisrakentamisen volyymi-indeksissä kuutiohintalaskelmat päivitetään kerran vuodessa, jolloin rakentamismääräysten tai vakiintuneen suunnittelukäytännön muutosten aiheuttamat laadunmuutokset huomioidaan. Laadunmuutos vaikuttaa sekä kiinteä- että käypähintaisen indeksin kehitykseen siitä ajanhetkestä alkaen jolloin laadunmuutos tulee voimaan.

4. Indeksin laadun keskeiset tekijät

4.1. Kattavuus

Uudisrakentamisen volyymi-indeksi kuvaa kaikkea sitä toimintaa, jonka tuloksena syntyy uusia talonrakennuksia tai rakennusten laajennuksia. Indeksin kattavuus riippuu olennaisesti siitä, kuinka kattavasti uudisrakentaminen rekisteröidään. Luvanvaraisen uudisrakentamisen rekisteröitymisaste on käytännössä täydellinen. Sen uudisrakentamisen arvo, joka lain mukaan ei tarvitse lupaa, on vähäinen. Koska uudisrakentamisen volyymi-indeksin laadinta perustuu kattaviin rekisteritietoihin, on itse indeksikin kattava sisältäen sekä omatoimisen että liiketaloudellisen uudisrakentamisen ja vieläpä (luvanvaraisen) harmaan talouden uudisrakentamisen.

4.2. Ajantasaisuus

Uudisrakentamisen volyymi-indeksi lasketaan kuukausittain ja julkaisuviive on noin kahdeksan viikkoa. Ajantasaisuuden osatekijä on indeksin kyky seurata rakentamisen kausi- ja suhdannemuutoksia oikea-aikaisesti. Uudisrakentamisen volyymi-indeksin kausivaihtelu on rakenteeltaan ja vaihteluväliltään likimain samankaltaista kuin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen talonrakentamisen työtuntien kausivaihtelu.

4.3. Luotettavuus

Uudisrakentamisen volyymi-indeksin laskenta perustuu rekisteritietoihin, joiden arvioidaan kattavan lähes kaiken uudisrakentamisen. Rekisteritiedot ovat kuitenkin pitkään ennakollisia. Ennakollisten tietojen suurin virhelähde volyymi-indeksin laadinnan kannalta on aloitustietojen alipeitto. Jos oletetaan, että tiedetään jokaisena kuukautena aloitettujen rakennusten määrä, niin volyymi-indeksin laatu riippuu silloin siitä, kuinka hyvin yksittäisten rakennusten arvo on kyetty arvioimaan ja kuinka todenmukaisesti tämä arvo kyetään jakamaan odotettavissa olevalle rakennusajalle.

Volyymi-indeksin keskeinen tehtävä on mitata kahden ajanjakson välistä suhteellista volyymin muutosta. Volyymi-indeksin laatu ei riipu siitä, kuinka hyvin rakennusten estimoidut kuutiohinnat vastaavat tasoltaan todellisia kuutiohintoja. Olennaista on, että erilaisten rakennusten suhteelliset kuutiohinnat ovat likimain oikeita. Kuutiohintojen määrittely volyymi-indeksissä on tehty samalla menetelmällä ja saman tietoaineiston avulla, kuin mitä rakennusalalla yleisesti käytetyssä Talonrakentamisen Kustannustieto -kirjassa on esitetty.

Koska volyymi-indeksin laskentamenettelyssä ei seurata rakennusten todellista valmistumista, voi indeksiin aiheutua virhettä, jos pysyvästi keskeneräisten rakennusten osuus äkillisesti vähenee tai lisääntyy. Käytännössä aloitettuja ja pysyvästi keskeytyneitä rakennushankkeita on erittäin vähän. Erityisesti sellaisten rakennusten osalta, joiden valmistumisilmoitus viivästyy tai jää kokonaan saamatta esim. veroteknisistä syistä, vaikka rakennustyö on saatettu loppuun tai lähes loppuun, nykyinen laskentamenetelmä toimii varmasti paremmin kuin valmistumisilmoitustietojen varassa toimiva laskentajärjestelmä.

Laskennallisen rakennusajan käyttäminen indeksissä hallinnollisten rekisteri-ilmoitusten tai niihin perustuvien keskimääräislukujen sijaan parantaa oleellisesti volyymi-indeksin kykyä seurata suhdanteita, koska rakennusajoissa syntyy samantapaista koosta riippuvaa vaihtelua kuin todellisuudessa ja rakennuksen arvon kirjautuminen indeksiin ei riipu alipeittoisista valmistumisilmoituksista.

Volyymi-indeksin perustietoihin voi tulla rekisterimuutoksia ja myös kokonaan uusia rakennushankkeita vielä senkin jälkeen, kun lopulliset tiettyä vuotta koskevat indeksipisteluvut on julkaistu. Rekisteritietojen muutokset, jotka kohdistuvat lopullisiin tietoihin, ovat onneksi harvinaisia ja niiden osuus koko volyymistä on pieni. Jos tämä osuus pysyy vuodesta toiseen lähes vakiona, ei volyymi-indeksin muutosestimaatteihin tämän takia synny oleellista virhettä.

4.4. Ennakkotiedot ja lopulliset tiedot

Kriittisin laatutekijä volyymi-indeksin laskennassa on aloitusilmoitusten hidas kertyminen, minkä vuoksi ennakollisia indeksejä laskettaessa joudutaan osa aloitustiedoista estimoimaan. Nykyisessä indeksissä estimointi tapahtuu korottamalla alipeittoisista rekisteritiedoista laskettuja indeksipistelukuja laskennallisesti lopullisten indeksien tasolle. Ennakkotietojen korottaminen kohdistuu vain tilavuudeltaan alle 20 000 kuutiometrin rakennuksiin. Menetelmän ongelmana on aloitustietojen kertymävauhdin vuosittainen satunnaisvaihtelu, jota on koetettu vähentää määrittelemällä alipeiton korjauskertoimet rakennustyyppiluokittain useamman vuoden keskiarvona. Näitä kertoimia päivitetään vuosittain. Toinen menetelmän puute on se, että suurten rakennusten osalla mahdollisesti ilmenevä alipeitto jää kokonaan korjaamatta.

Lopulliset tiedot julkaistaan tavanmukaisesti kesäkuussa noin puoli vuotta kalenterivuoden päättymisestä. Ajankohdan jälkeen kertyneitä aloitustietoja tai rakennushankkeiden muutostietoja ei enää huomioida edelliselle vuodelle. Myöhässä saapuneiden aloitustietojen tuoma rakentamisen volyymi huomioidaan kuitenkin siltä osin kun se kohdistuu seuraavalle tilastovuodelle.

5. Tilastojen saatavuus

5.1. Julkaisukanavat

Uudisrakentamisen volyymi-indeksi julkaistaan kuukausittain SVT Rakentaminen -sarjan paperijulkaisussa Talonrakentaminen ja Suhdanteet sekä Tilastokeskuksen maksuttomilla internetsivuilla Statfin-tilastopalvelussa. Julkaisuviive on noin kahdeksan viikkoa. Paperijulkaisussa uudisrakentaminen on jaoteltu liiketaloudelliseen ja omatoimiseen rakentamiseen sekä asuin- ja muuhun kuin asuinrakentamiseen. Lisäksi erillisenä jaotteluna uudisrakentamista voi seurata rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan. Tässä tarkastelussa kaikki rakennukset on jaoteltu seuraavasti: asuinrakennukset, liike- ja toimistorakennukset, julkiset palvelurakennukset, teollisuus- ja varastorakennukset ja näistä erikseen teollisuusrakennukset sekä viimeisenä ryhmänä maatalousrakennukset. Statfin-verkkosivuilla uudisrakentaminen on jaoteltu rakennusten käyttötarkoituksen mukaan 15 luokkaan ja näistä muodostettuihin 6 ryhmään.

Kansantalouden tilinpidon omissa julkaisuissa talonrakentamista käsitellään yhtenä kokonaisuutena eikä sitä jaeta uudis- ja korjausrakentamiseen. Rakentaminen ja asumien -vuosikirjassa julkaistaan uudisrakentamiseen liittyviä kansantalouden tilinpidon tuottamia vuositason tietoja, joissa talonrakentaminen on jaettu asuin- ja muuhun kuin asuinrakentamiseen sekä uudis- ja korjausrakentamiseen. Vuositason tiedoista on saatavilla yllä mainitulla jaottelulla euromääräiset tiedot talonrakentamisen tuotoksesta sekä käypiin- että kiinteisiin hintoihin. Uudisrakentamisen kiinteähintaisen tuotoksen muutokset vastaavat vuositasolla uudisrakentamisen volyymi-indeksin muutoksia.

5.2. Tilauksesta tehtävät tilastot

Säännöllisen tilastotuotannon lisäksi uudisrakentamisesta on mahdollista saada julkaisutasoa yksityiskohtaisempia tilastotietoja tarkemmalla rakennustyyppijaolla, alueluokituksella tai muulla rakennushanketietoihin sisältyvän ominaisuuden mukaisella jaottelulla. Tarkimman tason tilastoja ei pääsääntöisesti laadita ennakkotiedoista vaan ainoastaan lopullisista tiedoista.

6.1. Vertailtavuus

6.1. Ajallinen vertailtavuus

Uudisrakentamisen volyymi-indeksiä on tuotettu kuukausitasolla nykymenetelmän kaltaisella menetelmällä indeksistä 1990=100 alkaen. Eri perusvuosien volyymi-indeksien muutosprosentit samalta ajanjaksolta eroavat toisistaan aina jonkun verran. Osaksi erot johtuvat laskentamenetelmän kehittymisestä, osaksi käsitemuutoksista ja osaksi syynä ovat indeksitekniset seikat kuten ajan mittaan tapahtuvat muutokset eri tyyppisten rakennusten suhteellisissa hinnoissa.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksistä on saatavissa myös neljännesvuosittaisia indeksisarjoja vuodesta 1958. Volyymi-indeksiin 1990=100 saakka uudisrakentamisen volyymi-indeksi julkaistiin nimellä talonrakentamisen volyymi-indeksi.

Perusvuoteen 2005=100 pohjautuva indeksi ja sen alasarjat on laskettu taaksepäin vertailukelpoisella tavalla vuoteen 1995 saakka.

6.2. Vertailtavuus muiden maiden vastaaviin tilastoihin

Uudisrakentamisen volyymi-indeksi mittaa rakentamisen tuotantoa EU:n suosituksen mukaisella tavalla eli indeksi lasketaan jaottelemalla perustiedot rakennusluokituksen (CC) mukaisiin tuotteisiin ja tämän jälkeen aggregoimalla tuotekohtaiset indeksit rakennusluokituksen mukaisiin pääluokkiin.

Suomen tapa tuottaa uudisrakentamisen volyymi-indeksi kunnallisilta rakennusvalvontaviranomaisilta peräisin olevista rekisteritiedoista ja rakennustyyppikohtaisista hintatiedoista on harvinainen. Talonrakentamisen uudisrakentamisesta ei EU-maissa yleensä tuoteta erikseen mitään muita tietoja kuin rakennuslupiin perustuvia laajuustietoja kappaleina, kuutioina tai pinta-alatietoina.

Suomessa uudisrakentamisesta, kuten myös koko talonrakentamisesta, merkittävä osa toteutetaan omatoimisesti, mikä vaikeuttaa eri maiden rakennustilastojen vertailua.

6.3. Vertailtavuus muihin tilastoihin

Uudisrakentamisen volyymi-indeksin avulla määritellään kansantalouden tilinpidon talonrakentamisen uudisrakentamisen taso ja muutokset. Kansantalouden tilinpidon uudisrakentamisen investoinnit perustuvat myös uudisrakentamisen volyymi-indeksin laskentasysteemin tuottamiin tietoihin.

Talonrakentaminen ja suhdanteet -julkaisussa on Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen perustuvia tilastoja, joissa ammattirakentajien työtunnit on jaoteltu uudisrakentamiseen ja korjausrakentamiseen.

Uudisrakentamiseen kiinteästi liittyviä tilastoja ovat Tilastokeskuksen tuottamat tilastot uudisrakentamisen luvista, aloituksista ja valmistumisista. Näistä tilastoissa uudisrakentamisesta on mahdollista saada erittäin yksityiskohtaisia tietoja mm. alueittain, rakennustyypeittäin, rakennustavan ja omistajaluokan mukaan. Rakennusten lisäksi tietoja on saatavilla myös asunnoista mm. huoneistotyypin, huoneistoalan ja asunnon varustetason mukaan.


Päivitetty 27.8.2007

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Uudisrakentamisen volyymi-indeksi [verkkojulkaisu].
2007, Uudisrakentamisen volyymi-indeksin 2005=100 laatuseloste . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.10.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/urvoli/2007/urvoli_2007_2007-08-27_laa_001.html