Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

3 Työajat vuonna 2019

3.1 Työajat ovat muuttuneet hitaasti

Tilastollisia työaikakäsitteitä ovat säännöllinen viikkotyöaika, tehty viikkotyöaika sekä tehty vuosityöaika.

Säännöllinen viikkotyöaika on työntekijän tavanomainen tai keskimääräinen viikkotyöaika päätyössä. Palkansaajilla säännölliseen työaikaan luetaan mukaan säännöllinen palkallinen tai palkaton ylityö.

Tehty viikkotyöaika on työllisen tutkimusviikolla tekemien työtuntien määrä. Tehty viikkotyöaika kysytään erikseen pää- ja sivutyöstä. Siihen luetaan mukaan kaikki tutkimusviikolla tehdyt palkalliset ja palkattomat ylityötunnit. Toisaalta lomat, arkivapaat ja poissaolot muista syistä (esim. sairaus) lyhentävät tehtyä viikkotyöaikaa.

Tehty vuosityöaika on laskennallinen käsite, joka saadaan jakamalla kaikkien työllisten sekä pää- että sivutöissä vuoden aikana tekemien työtuntien määrä työllisten määrän vuosikeskiarvolla. Näin saadaan keskimääräinen vuosityöaika työllistä kohti. Työllisten palkansaajien vuosityöaika lasketaan vastaavalla tavalla.

Työajat ja tehdyt työtunnit vaihtelevat työllisyyden ja palkansaajien rakenteen muutosten mukaisesti. Jos esimerkiksi osa-aikatyö yleistyy enemmän kuin kokoaikatyö, keskimääräinen viikkotyöaika lyhenee. Työajat vaihtelevat myös toimialoittain ja ammateittain sekä työnantajasektorin mukaan. Työajat muuttuvat melko hitaasti.

3.2 Yleisin säännöllinen viikkotyöaika on 35−40 tuntia

Suurimmalla osalla eli 70 prosentilla palkansaajista säännöllinen työaika oli 35−40 tuntia viikossa vuonna 2019. Palkansaajista yhdellätoista prosentilla oli yli 40-tuntinen säännöllinen viikkotyöaika. Alle 35-tuntinen säännöllinen viikkotyöaika oli 19 prosentilla palkansaajista. Tässä ryhmässä tyypillisin säännöllinen työaika oli 30−34 tuntia viikossa.

Pitkä säännöllinen viikkotyöaika oli palkansaajia selvästi yleisempää yrittäjillä ja yrittäjäperheenjäsenillä. Heistä 40 prosentilla säännöllinen työaika oli yli 40 tuntia viikossa. Vain 28 prosentilla yrittäjistä ja yrittäjäperheenjäsenistä säännöllinen viikkotyöaika oli 35−40 tuntia. Alle 35 viikkotunnin säännöllinen työaika oli yrittäjillä yleisempää (31 %) kuin palkansaajilla (19 %). (Kuvio 16.)

Kuvio 16. Työllisten keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika päätyössä ammattiaseman mukaan vuonna 2019, 15–74-vuotiaat, %

Kuvio 16. Työllisten keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika päätyössä ammattiaseman mukaan vuonna 2019, 15–74-vuotiaat, %

Kun tarkastellaan palkansaajien säännöllistä työaikaa sosioekonomisen aseman kautta, erot säännöllisessä viikkotyöajassa näkyvät selvimmin pitkää viikkotyöaikaa tekevien osuudessa. Selvästi yleisin työaika vuonna 2019 oli kaikilla ryhmillä 35–40 tuntia viikossa. Yli 40 tuntia viikossa säännöllisesti työskenteli 17 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä ja seitsemän prosenttia alemmista toimihenkilöistä. Alle 35-tuntinen säännöllinen työviikko oli joka viidennellä alemmalla toimihenkilöllä ja työntekijällä. Ylemmillä toimihenkilöillä alle 35-tuntinen työviikko oli harvinaisempi. (Kuvio 17.)

Kuvio 17. Palkansaajien keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika päätyössä sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2019, 15–74-vuotiaat, %

Kuvio 17. Palkansaajien keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika päätyössä sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2019, 15–74-vuotiaat, %

3.3 Miesten työviikko kokoaikatyössä pidempi kuin naisilla

Vuonna 2019 palkansaajien keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika päätyössä oli 36,2 tuntia ja tehty viikkotyöaika päätyössä 34,9 tuntia viikossa. Yrittäjillä (mukaan lukien yrittäjäperheenjäsenet) viikkotyöaika oli huomattavasti palkansaajien työaikaa pidempi: säännöllinen viikkotyöaika oli 39,2 tuntia viikossa ja tehty viikkotyöaika oli 38,3 tuntia viikossa. Verrattuna säännölliseen viikkotyöaikaan, tehtyä viikkotyöaikaa lyhentävät lomat sekä muut poissaolot, mutta toisaalta pidentää ylityössä tehty työaika.

Kuten edeltävinäkin vuosina, miesten säännöllinen ja tehty viikkotyöaika kokoaikatyössä olivat pidempiä kuin naisilla vuonna 2019. Osa-aikatyötä tekevillä naisilla sekä säännöllinen että tehty viikkotyöaika olivat sen sijaan pidempiä kuin osa-aikatyötä tekevillä miehillä. (Taulukko 2.)

Taulukko 2. Palkansaajien päätyön säännöllinen ja tehty viikkotyöaika koko- ja osa-aikatyössä sukupuolen mukaan vuonna 2019, 15–74-vuotiaat

  Säännöllinen työaika, tuntia/viikko Tehty työaika, tuntia/viikko
Koko- ja osa-aikatyö yhteensä Kokoaikatyö Osa-aikatyö Koko- ja osa-aikatyö yhteensä Kokoaikatyö Osa-aikatyö
Molemmat sukupuolet 36,2 39,4 19,4 34,9 37,7 19,4
Miehet 37,9 40,1 18,3 36,7 38,6 18,4
Naiset 34,5 38,5 19,9 33,0 36,5 19,9

Kokoaikatyötä tekevien palkansaajien ammattiryhmistä johtajilla oli pisin säännöllinen viikkotyöaika, 43,1 tuntia vuonna 2019. Johtajien lisäksi yli 40-tuntinen säännöllinen viikkotyöaika oli prosessi- ja kuljetustyöntekijöillä sekä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöillä. Vastaavasti lyhyin säännöllinen viikkotyöaika oli palvelu- ja myyntityöntekijöillä. (Kuvio 18.)

Kuvio 18. Kokoaikatyötä tekevien palkansaajien säännöllinen viikkotyöaika päätyössä ammatin mukaan vuonna 2019, 15–74-vuotiaat

Kuvio 18. Kokoaikatyötä tekevien palkansaajien säännöllinen viikkotyöaika päätyössä ammatin mukaan vuonna 2019, 15–74-vuotiaat

3.4 Palkansaajien tehty vuosityöaika pysyi lähes ennallaan

Palkansaajien tehty vuosityöaika (ks. käsitteen selitys luvusta 3.1) oli 1 582 tuntia vuonna 2019, mikä oli kymmenen tuntia vähemmän kuin edellisvuonna. Valtiosektorin palkansaajien tehty vuosityöaika väheni vuodesta 2018. Myös kunta- ja yksityisen sektorin vuosityöajat vähenivät hiukan. Valtiosektorin palkansaajien tehty vuosityöaika on ollut vuodesta 2015 alkaen pitempi kuin yksityisellä sektorilla. Kuntasektorilla tehty vuosityöaika puolestaan on selvästi pienempi kuin muilla sektoreilla. (Kuvio 19.)

Kuvio 19. Palkansaajien tehty vuosityöaika työnantajasektorin mukaan vuosina 2005–2019, 15–74-vuotiaat

Kuvio 19. Palkansaajien tehty vuosityöaika työnantajasektorin mukaan vuosina 2005–2019, 15–74-vuotiaat
Vuonna 2019 naispalkansaajien tehty vuosityöaika oli 1 471 tuntia ja miespalkansaajien tehty vuosityöaika 1 694 tuntia. Miesten ja naisten työaikojen eroihin vaikuttaa se, että naisten työsuhteet ovat yleisemmin osa-aikaisia kuin miesten. Naisilla myös perhevapaat lyhentävät tehtyä työaikaa enemmän kuin miehillä.

Lähde: Työvoimatutkimus 2019. Tilastokeskus

Lisätietoja: Ulla Hannula 029 551 2924, Tatu Leskinen 029 551 3285, tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 7.5.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. työllisyys ja työttömyys 2019, 3 Työajat vuonna 2019 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tyti/2019/13/tyti_2019_13_2020-05-07_kat_003_fi.html