Julkaistu: 17.9.2021

Palveluvienti ei vuoden 2021 toisella neljänneksellä ole kasvustaan huolimatta palautunut pandemiaa edeltäneelle tasolle

Ulkomaankauppa kasvoi vuoden 2021 toisella vuosineljänneksellä suhteessa edellisvuoden vastaavaan neljännekseen. Kuluneella neljänneksellä palveluiden viennin arvo kasvoi 0,5 miljardia euroa suhteessa viime vuoden toiseen neljännekseen, jolloin koronaviruksen aiheuttaman pandemian vaikutus viimeistään näkyi ulkomaankauppatilastossa. Palveluiden tuonti kasvoi sekin 0,4 miljardin euron verran. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta, joka on osa maksutasetta.

Kuvio 1. Palveluiden tuonti ja vienti neljännesvuosittain

Kuvio 1. Palveluiden tuonti ja vienti neljännesvuosittain

Tilanne näyttää kuitenkin huonommalta, mikäli kulunutta neljännestä verrataan vuoden 2019 toiseen neljännekseen: palveluvienti oli vuoden 2021 toisella neljänneksellä arvoltaan 1,5 miljardin euron verran alhaisempi kuin kaksi vuotta sitten. Vuoden 2020 viimeiselle neljännekselle ajoittunut palveluviennin kasvupyrähdys näyttäytyy tässä valossa vain väliaikaisena sysäyksenä, jolta palattiin jo seuraavalla neljänneksellä samalle koronapandemian määrittelemälle matalalle tasolle kuin vuoden 2020 toisella ja kolmannella neljänneksellä. Toisaalta, jos vuoden 2020 lopun korkea taso luetaan pois, sekä palveluvienti että -tuonti olivat kuluneella neljänneksellä aiempia korona-ajan vuosineljänneksiä korkeammalla tasolla.

Tavaroiden ulkomaankaupan kehitys eroaa palveluista. Tavaroiden viennin arvo kasvoi edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna 2,7 miljardia euroa, mikä vastaa siis 19 prosentin kasvua. Suhteessa kahden vuoden takaiseen tilanteeseen tavaroiden vienti kasvoi puolestaan 0,6 miljardin euron verran eli sen 16,7 miljardin euron taso oli itse asiassa korkeampi kuin vuoden 2019 kolmella ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Toisin sanoen tavaravienti näyttää palautuneen kuluneella neljänneksellä pandemiaa edeltäneelle tasolleen. Vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä asianlaita ei vielä ollut näin. Myös tavaratuonnin suhteen kuluneen neljänneksen taso vastaa vuoden 2019 tasoa. Kuluneella neljänneksellä tavaroita tuotiin 15,9 miljardin euron verran. Vuoden 2020 toiseen neljännekseen verrattuna tavaratuonti kasvoi 2,9 miljardin euron verran eli 22 prosenttia.

Kokonaisuudessaan tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu viennin arvo siis kasvoi edellisvuoden toiseen neljännekseen verrattuna 3,2 miljardia euroa. Kuitenkin verrattuna vuoden 2019 toiseen neljännekseen vienti oli arvoltaan 1,0 miljardin euron verran alhaisempi kuluneella neljänneksellä. Tavaroiden ja palveluiden tuonnin suhteen tilanne oli suurin piirtein vastaavanlainen. Ulkomaankaupan elpymisen suhteen vaikuttaa siis tällä hetkellä siltä, että palvelujen ulkomaankauppa laahaa tavaroiden jäljessä, minkä johdosta ulkomaankauppa ei ole palautunut vuoden 2019 tasolle. Tätä palveluiden ulkomaankaupan matalaa tasoa selittää hyvin pitkälle nimenomaan matkailun ja kuljetuspalveluiden alennustila. Tilanne voi toki näyttää jo erilaiselta tulevien vuosineljännesten ja julkistusten kohdalla.

Matkailu- ja kuljetuspalveluiden viennin alhainen taso selittää eron vuoden 2019 toiseen vuosineljännekseen

Koronaviruksen aiheuttaman pandemian vaikutus palvelujen ulkomaankauppaan on näkynyt aiemmillakin neljänneksillä etenkin matkailun ja kuljetuspalveluiden kohdalla. Matkailuvienti kuvastaa Suomeen kohdistuneesta vapaa-ajan ja työskentelyyn liittyvästä matkailusta saatavia tuloja, kun taas kuljetusvienti kuvastaa muun muassa ihmisten kuljettamisen lisäksi myös tavaroiden rahtausta. Kuljetuspalveluiden vienti ja tuonti ovat siis kytköksissä matkailuun ja tavaroiden ulkomaankauppaan liittyvään logistiikkaan.

Verrattaessa matkailun ja kuljetuspalveluiden viennin arvoa vuoden 2021 toisella neljänneksellä suhteessa vuoden 2019 toiseen neljännekseen voidaan havaita, että nämä kaksi palveluerää selittävät hyvin suuren osan palveluviennin laskusta. Kuljetuspalveluita vietiin kuluneella neljänneksellä 0,5 miljardin euron verran vähemmän kuin toissa vuonna, kun taas matkailusta saatiin tuloja 0,6 miljardin euron verran vähemmän. Jos koko palveluviennin arvo supistui yhteensä 1,5 miljardia euroa kahden vuoden takaiseen tasoon verrattuna, niin näiden palveluerien vähentyminen kattaa tuosta laskusta siis noin 75 prosenttia.

Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden (TTT) viennin ja muiden liike-elämän palveluiden vienti sen sijaan kasvoi suhteessa vuoden 2019 toiseen neljännekseen. TTT-palveluita vietiin kuluneella neljänneksellä 0,2 miljardin euron verran enemmän ja muita liike-elämän palveluita vajaan 0,1 miljardin euron verran enemmän kuin kaksi vuotta sitten. TTT-vienti oli tosin vuoden 2020 aikana edeltävää vuotta alhaisemmalla tasolla ainoastaan kolmannella vuosineljänneksellä, joten TTT-viennin kasvun kohdalla ei voida oikeastaan puhua elpymisestä kuluneella neljänneksellä. Palveluerän taso ei kokonaisuudessaan supistunut vuonna 2020 ja TTT-viennin taso olikin päinvastoin vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä poikkeuksellisen korkea. Muiden liike-elämän palveluiden vienti oli sen sijaan edellisvuonna toistuvasti toissa vuotta alhaisempi, joten jonkinlaisesta elpymisestä pandemiaa edeltäneelle tasolle voidaan kenties puhua kuluneen neljänneksen kohdalla.

Palvelutuonnin osalta matkailun ja kuljetuspalveluiden tuonnin arvo vähentyi yhteensä 1,5 miljardia euroa toissa vuoteen verrattuna eli ne kattavat palvelutuonnin 1,1 miljardin euron suuruisen supistumisen kokonaisuudessaan ja menevät siitä vielä ylikin. Suhteessa vuoden 2019 toiseen neljännekseen monet palveluerät olivat sen sijaan tuonniltaan korkeammalla tasolla kuluneella neljänneksellä. Tuotannollisten palveluiden tuonnin arvo kasvoi 0,1 miljardia euroa suhteessa kahden vuoden takaiseen tilanteeseen. TTT-tuonti, muiden liike-elämän palveluiden tuonti ja henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut kasvoivat kukin alle 0,1 miljardin euron verran.

TTT-palveluiden ja muiden liike-elämän palveluiden vienti kasvanut verrattuna vuoden 2020 toiseen vuosineljännekseen

Suhteessa vuoden 2020 toiseen neljännekseen palveluiden vienti kasvoi yhteensä 0,5 miljardin euron verran eli 9 prosenttia. Suurin osa johtui TTT-viennistä, joka kasvoi 0,2 miljardin euron verran. Tämä palveluerä on viime vuosina ollut arvoltaan suurin Suomen palveluviennin eristä ja näin oli myös kuluneellakin neljänneksellä. Toiseksi suurimpana kasvoi muiden liike-elämän palveluiden vienti vajaan 0,2 miljardin euron verran. Muiden liike-elämän palveluiden sisällä T&K-palveluiden vienti pysyi lähestulkoon muuttumattomana edellisvuoteen verrattuna eli kasvu johtui muun muassa asiantuntijoiden ja liikehallinnon, teknisten, kaupankäyntiin liittyvien ynnä muiden sellaisten palveluiden viennin lisääntymisestä. TTT-palveluiden ja muiden liike-elämän palveluiden viennin kasvu kattaa noin kaksi kolmasosaa koko palveluviennin kasvusta vuoden 2021 toisella neljänneksellä.

Muissa palveluerissä muutokset suuntaan ja toiseen olivat alle sadan miljoonan euron kokoisia. Matkailuvienti ja kuljetuspalveluiden vienti kasvoivat hieman suhteessa edellisvuoden toiseen neljännekseen, mutta toisaalta kyseisten palveluiden vienti on vuoden 2020 toisesta neljänneksestä lähtien ollut selvästi pandemiaa edeltänyttä tilannetta alemmalla tasolla. Matkailu- ja kuljetusviennin yhteenlaskettu kasvu oli siis vain 0,1 miljardia euroa, joten näiden palveluerien osalta tilanne ei oikeastaan ole muuttunut merkittävästi.

Kuvio 2. Palveluiden vienti palveluerittäin

Kuvio 2. Palveluiden vienti palveluerittäin

Palvelutuonti kasvoi vuoden 2021 toisella neljänneksellä yhteensä 0,4 miljardin euron verran suhteessa viime vuoden vastaavaan neljännekseen. Puolet tästä kasvusta voidaan selittää kuljetuspalveluiden tuonnin kohentumisella. Kuljetuspalveluiden ulkomaankauppa on kytköksissä matkailun lisäksi myös tavaroiden ulkomaankauppaan, jonka kasvu on mahdollisesti myötävaikuttanut positiivisesti rahtikuljetusten kysyntään. Myös muiden liike-elämän palveluiden tuonti kasvoi edellisvuoden toiseen neljännekseen verrattuna 0,1 miljardin euron verran. Kuljetuspalveluiden ja muiden liike-elämän palveluiden tuonti selittää yhteensä 80 prosenttia koko palvelutuonnin kasvusta.

Etenkin vienti Eurooppaan on kasvanut

Yhteenlaskettu tavara- ja palveluvienti kasvoi edellisvuoden toiseen vuosineljännekseen verrattuna kaikkien maanosien suhteen. Kasvu painottui kuitenkin Eurooppaan. Jos vienti kasvoi 3,2 miljardin euron verran, niin tästä kasvusta 77 prosenttia eli yhteensä 2,5 miljardia euroa suuntautui Eurooppaan. Edellisvuoteen verrattuna viennin arvo EU-maihin kasvoi 1,8 miljardia euroa ja EU:n ulkopuoliseen Eurooppaan 0,7 miljardia euroa. Yksittäisten maiden suhteen etenkin vienti Ruotsiin koheni 0,5 miljardin euron verran. Myös Britanniaan, Venäjälle, Saksaan ja Alankomaihin suuntautunut vienti kasvoi parin sadan miljoonan euron verran kunkin maan kohdalla.

Kuvio 3. Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti alueittain

Kuvio 3. Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti alueittain

Vienti Amerikkaan, Aasiaan ja Afrikkaan kasvoi myös vuoden 2020 toiseen neljännekseen verrattuna, mutta vähemmissä määrin kuin Eurooppaan. Vienti Amerikkaan kasvoi reilun 0,3 miljardin euron verran, vienti Aasiaan vajaan 0,3 miljardin euron verran ja vienti Afrikkaan 0,1 miljardin euron verran.

Tavaroiden ja palveluiden tuonti Euroopasta Suomeen lisääntyi niin kuin vientikin. Vuodentakaiseen verrattuna tuonti sieltä kasvoi 2,5 miljardin euron verran, mikä vastaa 76 prosenttia koko tuonnin kasvusta. Tuonnin arvo EU-maista kasvoi 2,0 miljardia euroa, kun taas tuonti EU:n ulkopuolisesta Euroopasta koheni 0,5 miljardia euroa. Eurooppalaisista maista etenkin Ruotsin, Saksan ja Venäjän tuonnit kasvoivat. Tuonti Aasiasta kasvoi yhteensä 0,6 miljardin euron verran, mutta muiden maanosien tasolla muutokset olivat vähäisempiä.

Ulkomaankaupan tilastot

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilasto on osa maksutasetta . Tilasto sisältää tavaroiden ja palveluiden erittelyt tarkemmalla tasolla. Maksutaseessa noudatettavat maksutasekäsikirjan (BPM6) ohjeet ja suositukset ovat yhdenmukaisia kansantalouden tilinpidon järjestelmän (EKT 2010) kanssa. Kansantalouden tilinpito julkaistaan neljännes - ja vuositasolla . Rajat ylittävän tavarakaupan tiedot julkaisee Tulli . Tullin julkaisema tavarakauppa toimii lähdeaineistona tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa. Siihen tehdään laatuselosteessa kuvattuja määritelmistä johtuvia poistoja ja lisäyksiä maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan pääsemiseksi.

Tullin tilastopalvelu, tilastot@tulli.fi, 029 552 335.


Lähde: Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kasperi Lavikainen 029 551 3674, Tommi Kaatrasalo 029 551 3320, globalisaatio.tilastot@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

Julkaisu pdf-muodossa (305,0 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 17.9.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa [verkkojulkaisu].
ISSN=2343-4228. 2. vuosineljännes 2021. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 30.11.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tpulk/2021/02/tpulk_2021_02_2021-09-17_tie_001_fi.html