Käsitteet ja määritelmät

Ammattikorkeakoulu

Ammattikorkeakoulutilastossa ammattikorkeakouluilla tarkoitetaan oppilaitostyyppiin 41 kuuluvia oppilaitoksia. Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa mm. ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulut ovat kuntien, kuntayhtymien, kunnallisten tai yksityisten osakeyhtiöiden tai säätiöiden ylläpitämiä.

Muu t&k-henkil;östö

Muuhun t&k-henkilöstöön kuuluvat tekniset asiantuntijat, muut t&k-hankkeiden toteuttamista hoitavat henkilöt (esim. laborantit, ohjelmoijat) sekä muita t&k-hankkeiden tukitoimintoja suorittavat henkilöt.

Tilattu tutkimus ja kehittäminen

Tilatulla t&k-toiminnalla tarkoitetaan yrityksen muilta tilaamia t&k-palveluja tai -projekteja, jotka palveluntuottajan näkökulmasta ovat omaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Tunnusomaista tilatulle t&k:lle on, että hankkeen toteuttaja pitkälti määrittelee projektin sisällöllisen toteutuksen.

Tutkija

Tuotekehitysinsinöörit, tutkijat tai vastaavat ovat henkilöitä, joiden tehtävänä on uuden tiedon tuottaminen tai uusien sovellusten kehittäminen tuote-, prosessi- tai muussa kehitystyössä. Myös t&k-projektien sisällöllisestä johtamisesta ja suunnittelusta vastaavat henkilöt kuuluvat tähän ryhmään. Henkilöt, jotka hoitavat ainoastaan hallinnollisia t&k-projekteihin liittyviä tehtäviä kuuluvat ryhmään muu t&k-henkilöstö. T&k-toiminnan määritelmiin pohjautuen t&k-henkilöstössä tulee olla ainakin yksi tuotekehitysinsinööri, tutkija tai vastaava.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot

Oman t&k-henkilöstön palkkausmenot

Tutkimustyövuosien mukainen t&k-toiminnan osuus vuosittaisista palk-kausmenoista. Palkkausmenoihin lasketaan varsinainen rahapalkka, luontaisedut arvioituna todellisiin arvoihin, loma-ajan palkka sekä lomaraha. Palkkausmenoihin lasketaan myös sosiaaliturvamaksu, työttömyysvakuutusmaksu sekä lakisääteiset ja vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut.

Aineet, tarvikkeet, muut käyttömenot

T&k-hankkeissa tarvittavat aineet ja tarvikkeet sekä myös niiden koneiden ja laitteiden hankinnat, joiden arvioitu käyttöikä on enintään vuosi. Muita käyttömenoja ovat t&k-toiminnan arvioitu osuus esimerkiksi rakennusten käyttömenoista, tietoliikennemaksuista, matkoista, sekä hallintomenoista (ml. ne hallinto- ja huoltohenkilökunnan palkkausmenot, joita ei ole sisällytetty tutkimushenkilökunnan palkkausmenoihin).

Ostetut palvelut

Omiin t&k-hankkeisiin liittyvät palvelujen ostot. Näitä ovat yrityksen ulkopuolisen henki-löstön tuottamat yrityksen omaan t&k-toimintaan liittyvät palvelut. Ostetut palvelut voivat olla esim. ohjelmointipalveluja, konsultointipalveluja sekä muita suunnittelupalveluja, jotka yleensä eivät ole tutkimus- ja kehittämistoimintaa palvelujen antajan kannalta.

Koneiden, laitteiden, rakennusten tai muun käyttöomaisuuden hankintamenot Hankintamenot, jotka palvelevat ainoastaan t&k-toimintaa kokonaisuudessaan, muussa tapauksessa t&k-toiminnan osuus menoista arvioidaan käyttösuhteiden mukaan. Tähän sisällytetään myös t&k-toimintaa varten erikseen hankitut tietokoneohjelmistot mukaan lukien tarvittavien ohjelmistojen lisenssimaksut.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimuksella ja kehittämisellä (t&k) tarkoitetaan yleisesti luovaa ja systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusiin sovelluksiin. Tavoitteena on jotakin olennaisesti uutta.

Tutkimus ja kehittäminen on ominaisuuksiltaan:

Uutta tietoa tavoittelevaa: t&k:n tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ja uusia tuloksia. Pelkkä olemassa olevan tiedon soveltaminen uusien ratkaisujen, tuotteiden, prosessien tai menettelytapojen kehittämiseksi ei ole tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Luovaa: t&k-toiminnalle tunnusomaista on luovuus, ongelmanasettelu, uudenlaisten käsitteiden ja hypoteesien testaaminen. Tuotteiden, prosessien, käytänteiden tai mallien rutiininomainen uudistaminen tai kehittäminen ei ole t&k-toimintaa.

Onnistumisen suhteen epävarmaa: t&k-toiminnalle on tunnusomaista epävarmuus sekä toteutuvien tulosten että tarvittavien resurssien suhteen.

Systemaattista: t&k-toimintaa suoritetaan suunnitelmallisesti ja sen toteutusta seurataan. Toiminnan tarkoitus on määritelty ja siihen on kohdennettu suunnitellut resurssit. T&k-toiminta on usein organisoitu projektiksi, mutta se voi olla myös yhden henkilön tai ryhmän suorittamaa tavoitteellista toimintaa.

Tuloksiltaan siirrettävissä olevaa ja/tai toisinnettavaa: t&k-työn tuottama tieto ja tulokset ovat toisinnettavia ja siirrettävissä.

Tutkimus ja kehittäminen kattaa seuraavia toimintoja:

Perustutkimus, jolle on tunnusomaista uuden tiedon tavoittelu ilman välitöntä käytännön sovellusta. Perustutkimusta on esimerkiksi ominaisuuksien, rakenteiden, syy- ja seuraussuhteiden analyysit, joiden tavoitteena on uusien hypoteesien, teorioiden ja lainalaisuuksien muodostaminen, todentaminen ja selittäminen.

Soveltava tutkimus, jossa tavoitteena on jokin uuden tiedon avulla toteutettava käytännön sovellus. Pyrkimyksenä voi olla esim. sovellusten etsiminen perustutkimuksen tuloksille tai uusien menetelmien ja keinojen luominen tietyn ongelman ratkaisemiseksi.

Kehittämistyö, jolla tarkoitetaan tutkimuksen tuloksena ja/tai käytännön kokemuksen kautta saadun tiedon käyttämistä uusien tuotteiden, prosessien tai menetelmien aikaansaamiseen tai olemassa olevien olennaiseen parantamiseen.

Tutkimus- ja tuotekehityshenkilökunta

Omaan tutkimus- ja kehittämishenkilökuntaan kuuluvat tilastoyksikköön työsuhteessa olevat henkilöt, jotka ovat vuoden aikana tehneet vähintään 0,1 työvuotta (= 10 % vuosittaisesta työajasta) yrityksen omaa t&k-työtä tai t&k-hankkeisiin suoraan liittyviä hallinto-, toimisto-ym. Tukitoimintoja. Henkilökuntaan ei lasketa koko yksikköä palvelevia yleisiä hallinto- tai toimistotehtäviä tehneitä henkilöitä.

Tutkimus-ja kehittämishenkilöstö tehtävien mukaan

Tuotekehitysinsinöörit, tutkijat tai vastaavat ovat henkilöitä, joiden tehtävänä on uuden tiedon tuottaminen tai uusien sovellusten kehittäminen tuote-, prosessi- tai muussa kehitystyössä. Myös t&k-projektien sisällöllisestä johtamisesta ja suunnittelusta vastaavat henkilöt kuuluvat tähän ryhmään. Henkilöt, jotka hoitavat ainoastaan hallinnollisia t&k-projekteihin liittyviä tehtäviä kuuluvat ryhmään muu t&k-henkilöstö. T&k-toiminnan määritelmiin pohjautuen t&k-henkilöstössä tulee olla ainakin yksi tuotekehitysinsinööri, tutkija tai vastaava.

Muuhun t&k-henkilöstöön kuuluvat tekniset asiantuntijat, muut t&k-hankkeiden toteuttamista hoitavat henkilöt (esim. laborantit, ohjelmoijat) sekä muita t&k-hankkeiden tukitoimintoja suorittavat henkilöt.

Tutkimustyövuosi

Tutkimustyövuodella tarkoitetaan yhden vuoden aikana tehtyä normaalin täysipäiväisen työajan mukaan laskettua t&k-työtä (ml. loma-aika).

Valtion tutkimuslaitos

Suomen 12 valtion tutkimuslaitosta toimivat seitsemällä eri hallinnonalalla. Niistä kymmenen on organisaatiomuodoltaan tulosohjattuja virastoja, yksi valtion omistuksessa ja hallinnassa oleva osakeyhtiö ja yksi itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö. Laitokset määrittelevät tutkimuksen painopisteet yhdessä tulosohjaavan ministeriön kanssa. Itse tutkimus on riippumatonta ja sen rahoitus tulee enenevässä määrin kilpailtuna useista lähteistä kotimaiselta julkiselta ja yksityiseltä sektorilta sekä kansainvälisiltä rahoittajilta.

Laitokset lyhenteineen (hallinnonala):

Ulkopoliittinen instituutti UPI (EK)

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT (VM)

Luonnonvarakeskus LUKE (MMM)

Ruokavirasto (MMM)

Maanmittauslaitos MML (MMM)

Ilmatieteen laitos (LVM)

Geologian tutkimuskeskus GTK (TEM)

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy * (TEM)

Säteilyturvakeskus STUK (STM)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (STM)

Työterveyslaitos TTL (STM)

Suomen ympäristökeskus SYKE (YM)

* voittoa tavoittelematon valtion erityistehtäväyhtiö

Valtion tutkimuslaitokset tekevät ratkaisukeskeistä tutkimusta, jolla tuetaan yhteiskunnallista päätöksentekoa ja elinkeinoelämän uudistumista. Tutkimustoiminnan lisäksi laitoksilla on vaihtelevassa määrin erilaisia asiantuntija- ja viranomaistehtäviä sekä maksullista ja muuta palvelutoimintaa. Tutkimuslaitokset ylläpitävät merkittäviä tutkimusinfrastruktuureita, tietoaineistoja ja pitkiä aikasarjoja yhteiskunnan eri osa-alueilta. Tutkimuslaitokset tuottavat palveluita horisontaalisesti useimmille hallinnonaloille, muulle julkiselle sektorille sekä yrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille. Kansainvälisellä yhteistyöllä on keskeinen rooli sekä tutkimuslaitosten tutkimustoiminnassa että asiantuntija- ja viranomaistehtävissä.

Suurin osa tutkimuslaitoksissa tehtävästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta rahoitetaan talousarviossa myönnetyillä määrärahoilla. Budjettivarojen lisäksi toimintaa rahoitetaan yhä enemmän ulkopuolisella rahoituksella, joka koostuu maksullisen palvelutoiminnan tuloista sekä muualta kuin laitoksen omilta budjettiluvuilta tulevasta rahoituksesta. Ulkopuolinen rahoitus tulee pääosin kilpailtuna useista lähteistä sekä kotimaiselta julkiselta että yksityiseltä sektorilta ja kansainvälisistä lähteistä. Ulkopuolisen rahoituksen osuus perustuu laitosten tulostavoitteisiin ja on siten arvioitu.

Yliopisto

Yliopistotilastossa yliopistoilla tarkoitetaan oppilaitostyyppiin 42 kuuluvia oppilaitoksia. Yliopistoissa voi suorittaa alempia (kandidaatti) ja ylempiä (maisteri) korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä jatkotutkintoja, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Yliopistoissa järjestetään myös täydennyskoulutusta ja avointa yliopisto-opetusta.

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6206. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 9.12.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tkke/kas.html