Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

3. Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta

3.1. Tutkimushenkilökunnan ja tutkimustyövuosien määrä kasvoi

Julkisen sektorin 1) tutkimus- ja kehittämistehtävissä työskentelevän henkilöstön määrä nousi 400 henkilöä vuodesta 2016 eli noin kuusi prosenttia ja oli kaikkiaan 7 159. Tohtorintutkinnon suorittaneiden osuus tutkimushenkilöstöstä oli 31 prosenttia, lisensiaatin tutkinto oli kolmella prosentilla ja muu yliopistotutkinto 43 prosentilla. Naisten osuus t&k-henkilöstöstä nousi yhden prosenttiyksikön ollen 47 prosenttia vuonna 2017. Naisten osuus tutkijoista oli 45 prosenttia eli prosenttiyksikön enemmän kuin vuonna 2016. Kaikkiaan henkilöstöstä 76 prosenttia oli tutkijoita ja 24 prosenttia muuta t&k-henkilöstöä.

Tutkimustyövuosien määrä oli 4 843,6, missä on kasvua edellisvuoteen 200 työvuotta. Yliopistotutkinnon suorittaneiden henkilöiden osuus työvuosista oli 78 prosenttia. Työtehtävittäin tarkasteltuna 78 prosenttia tutkimustyövuosista oli tutkijoiden tekemiä.

Päätieteenalan mukaan julkisen sektorin suurin t&k-tieteenala on tekniikka, johon tutkimustyövuosista kohdistui 38 prosenttia. Tekniikan tutkimusosuus kuitenkin laski kolme prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Yhteiskuntatieteiden sekä lääke- ja terveystieteiden osuudet nousivat kaksi prosenttiyksikköä. Ainoastaan kaksi prosenttia työvuosista oli humanistista tutkimusta

Kuvio 7a. Julkisen sektorin t&k-henkilöstö ja tutkimustyövuodet koulutuksen mukaan vuonna 2017

Kuvio 7a. Julkisen sektorin t&k-henkilöstö ja tutkimustyövuodet koulutuksen mukaan vuonna 2017

Kuvio 7b. Julkisen sektorin tutkimustyövuodet tieteenaloittain 2015-2017

Kuvio 7b. Julkisen sektorin tutkimustyövuodet tieteenaloittain 2015-2017

3.2. Julkisen sektorin tutkimusmenot kääntyivät pitkästä aikaa nousuun

Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot vuonna 2017 olivat 578 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuodesta oli 43 miljoonaa euroa eli kahdeksan prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että julkisen sektorin kuuden vuoden mittainen tutkimusmenojen supistuminen päättyi selvään kasvuun vuonna 2017. Vuonna 2018 tutkimusmenojen arvioidaan olevan 583 miljoonaa euroa.

Julkinen sektori koostuu valtion hallinnonaloista, joiden osuus julkisen sektorin t&k-menoista oli 84 prosenttia, kunnista (3 prosenttia), muista julkisista laitoksista (4 prosenttia) sekä yksityisestä voittoa tavoittelemattomasta toiminnasta 2) (osuus t&k-menoista 9 prosenttia). Suurimmat toimijat ovat valtion tutkimuslaitokset, joiden yhteenlasketut t&k-menot olivat 422 miljoonaa euroa, mistä VTT:n osuus oli edelleen hieman yli puolet. Kasvua oli kaikilla muilla julkisen sektorin lohkoilla paitsi yksityisellä voittoa tavoittelemattomalla sektorilla, jossa tutkimusmenot pysyivät suunnilleen vuoden 2016 tasolla.

Soveltavan tutkimuksen osuus julkisen sektorin t&k-menoista oli 62, kehittämistyön 25 ja perustutkimuksen 13 prosenttia. YVT-sektorin tutkimuksesta lähes 40 prosenttia oli luonteeltaan perustutkimusta, valtion hallinnonaloilla perustutkimusta oli vajaa kymmenen prosenttia.

Julkisen sektorin tutkimusmenoista 41 prosenttia rahoitettiin budjettivaroin (perusrahoitus). Oman rahoituksen 3) osuus oli yhdeksän prosenttia. Valtion hallinnonaloilla budjettirahoituksen osuus oli 45 prosenttia, oman rahoituksen neljä ja ulkopuolisen tutkimusrahoituksen 51 prosenttia. YVT-sektorilla puolestaan 58 prosenttia t&k-menoista rahoitettiin ulkopuolisista lähteistä, omaa rahoitusta oli 32 prosenttia ja valtion budjettiin pohjautuvaa rahoitusta 10 prosenttia.

Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen osalta Tekesin rahoitus laski 13 miljoonaa ollen 32 miljoonaa vuonna 2017. Suomen Akatemian tutkimusrahoitus pysyi ennallaan 35 miljoonassa, EU:n tutkimusrahoitus oli 55 miljoonaa, jossa kasvua oli neljä miljoonaa euroa

Kuvio 8. Julkisen sektorin t&k-menojen rahoitus vuonna 2017

Kuvio 8. Julkisen sektorin t&k-menojen rahoitus vuonna 2017

1) Valtion hallinnonalat ja siihen kuuluvat tutkimuslaitokset, kunnat, sosiaaliturvarahastot ja -laitokset sekä yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta.
2) Sektoriluokitus 2012: S.15 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.
3) Esimerkiksi liiketoiminnan, varainhankinnan, sijoitus- ja rahoitustoiminnan sekä omien rahastojen ja säätiöiden tuotto.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2017, Tilastokeskus

Lisätietoja: Ari Leppälahti 029 551 3237, Heidi Pirkola 029 551 3246, Mervi Härkönen 029 551 3254, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko


Päivitetty 25.10.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6206. 2017, 3. Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tkke/2017/tkke_2017_2018-10-25_kat_003_fi.html