Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta

Korjattu 15.11.2012. Korjaukset on merkitty punaisella.

Tutkimustyövuosia ja -henkilökuntaa aiempaa enemmän

Vuonna 2011 yritysten tutkimus- ja tuotekehityshenkilökunnan lukumäärä oli 40 950. Edellisvuoteen verrattuna lukumäärä nousi 560:lla. Naisten osuus oli 20 prosenttia, joskin se on laskenut jo kuudetta vuotta. Toimialoittain tarkastellen naisvaltaisimpia aloja olivat edelleen tekstiiliteollisuus, kemianteollisuus ja elintarvikkeiden valmistus, joissa kussakin naisten osuus oli 60 prosentin paikkeilla. Vähiten naisia tutkimus- ja tuotekehityshenkilökunnasta oli metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa, joissa joka kymmenes t&k-työntekijä oli nainen. Tutkijoiden ja tuotekehitysinsinöörien osuus yritysten t&k-henkilöstöstä oli 68 prosenttia. Korkein tämä osuus oli elektroniikkateollisuudessa, 88 prosenttia, kun taas rakentamisen toimialalla jäätiin 34 prosenttiin.

Tutkimustyövuosien määrä nousi t&k-henkilökuntamäärää enemmän, yli 600:lla ja oli yhteensä 31 200. Yliopistotutkinnon suorittaneet tekivät noin puolet tutkimustyövuosista. Kaivostoiminnan toimialalla heidän osuus työvuosista oli korkein, 90 prosenttia. Tutkijoiden ja tuotekehitysinsinöörien osuus työvuosista oli lähes kolme neljäsosaa ja siten korkeampi kuin osuus henkilöstöstä.

Kuvio 4. Yritysten t&k-henkilöstö sukupuolen mukaan vuosina 2005–2011

Kuvio 4. Yritysten t&k-henkilöstö sukupuolen mukaan vuosina 2005–2011

Yritysten t&k-menot nousseet

Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat 5,05 miljardia euroa vuonna 2011. Edellisvuoteen verrattuna kasvua menoissa oli 193 miljoonaa euroa. Suuri osa kasvusta selittyy tutkimuksen ja kehittämisen toimialan yrityksille tilastoidulla 130 miljoonan euron t&k-menojen nousulla. Toiseksi eniten kasvua oli koneiden ja laitteiden valmistuksessa, 50 miljoonaa euroa. Elektroniikkateollisuuden t&k-panostukset vähenivät 50 miljoonalla eurolla. Tästä huolimatta elektroniikkateollisuus oli 55 prosentin t&k-menojen osuudellaan selvästi suurin t&k:ta harjoittava toimiala. Vuonna 2012 t&k-menojen arvioidaan yritysten antamiin tietoihin perustuen laskevan 100 miljoonaa euroa.

Yli 80 prosenttia yritysten t&k-menoista on kehittämistyötä. Soveltavan tutkimuksen osuus menoista on 13 prosenttia, perustutkimuksen neljä. Perustutkimusta tehtiin eniten eli 15 prosenttia muut koneet ja laitteet toimialalla. Perustutkimukseen keskimääräistä enemmän panostivat myös elintarvike- ja puunjalostusteollisuus.

Uudenmaan osuus yritysten tutkimus- ja kehittämismenoista oli 42, Pirkanmaan 17, Pohjois-Pohjanmaan noin 16 ja Varsinais-Suomen 11 prosenttia.

Kuvio 5. Yritysten tutkimustyövuodet koulutuksen mukaan vuosina 2005–2011

Kuvio 5. Yritysten tutkimustyövuodet koulutuksen mukaan vuosina 2005–2011

Yli puolet t&k-menoista tietokoneisiin, elektroniikkaan ja instrumentteihin

Lopputuotteittain tarkasteltuna yritysten tuotekehityksestä 52 prosenttia, runsaat 2,6 miljardia euroa, kohdistui tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistukseen. Ryhmään sisältyy mm. viestintälaitteet, viihde-elektroniikka sekä mittaus- ja navigointilaitteet. Seuraavaksi suurimpia ryhmiä olivat muut koneet ja laitteet; atk, ohjelmistot ja konsultointi; sähkölaitteet sekä televiestintä. Näiden osuudet vaihtelivat neljästä kuuteen prosenttiin ja kunkin ryhmän t&k-menot olivat 200-300 miljoonan euron luokkaa.

Bioteknologian t&k:n kehitys taantunut

Yritysten bioteknologiaan käyttämien t&k-panostusten määrää on kysytty neljän vuoden välein tilastovuodesta 2003 alkaen.

Bioteknologian t&k:n osuus yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista oli vuonna 2011 vain 2,1 prosenttia ja teollisuustoimialoilla tätäkin alhaisempi, 1,8 prosenttia. Elintarvikkeiden valmistuksessa ja lääketeollisuuden sisältävässä kemianteollisuudessa bioteknologian t&k-menojen osuudet nousivat kuitenkin selvästi korkeammiksi, 15:sta 20 prosenttiin. Bioteknologisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaismenot olivat yrityksissä noin 104 miljoonaa euroa, josta 68 miljoonaa euroa teollisuustoimialoilla. Alle 50 henkilön yrityksissä bioteknologian osuus t&k-menoista oli korkein, 6,1 prosenttia.

Bioteknologian t&k-menot nousivat vuoden 2003 noin 85 miljoonasta eurosta runsaalla 30 prosentilla vuoteen 2007, jolloin menot olivat liki 111 miljoonaa euroa. Kasvu ei kuitenkaan ole jatkunut ja vuonna 2011 summa on laskenut edelliskerrasta yli viisi prosenttia noin 104 miljoonaan euroon.

Kuvio 6. Bioteknologian tutkimus- ja kehittämistoiminta yrityksissä toimialoittain vuonna 2011

Kuvio 6. Bioteknologian tutkimus- ja kehittämistoiminta yrityksissä toimialoittain vuonna 2011
Kuvio korjattu 15.11.2012. Muut toimialat oli aiemmin 12,8 milj. euroa.

T&k-toiminta valtaosin omarahoitteista

Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnasta 94 prosenttia tapahtui omalla tai konsernin sisäisellä rahoituksella. Tekes rahoitti 1) yritysten t&k:ta 210 miljoonalla eurolla, joka vastasi lähes 75 prosenttia runsaan 280 miljoonan euron suuruisesta ulkopuolisesta rahoituksesta. Ulkomaisesta rahoituksesta 70 prosenttia oli lähtöisin Euroopan unionilta ja runsas 20 prosenttia tuli muilta yrityksiltä kuin kansainvälisten konsernien omilta ulkomaisilta yksiköiltä.

Julkisen tutkimusrahoituksen osuus yritysten t&k-menojen rahoituksesta oli 4,7 prosenttia. Sekä elektroniikkateollisuudessa että rahoitus- ja vakuutustoiminnan alalla osuus jäi alle puoleentoista prosenttiin kun taas sahatavaran, paperin ja painamisen toimialalla julkisen rahoituksen osuus oli 20 prosenttia. Tilastossa mukana olevat alle 10 työntekijän yritykset ovat pääsääntöisesti Tekesin asiakasyrityksiä, joten niiden t&k-toiminnan menoista huomattava osa, 35 prosenttia, oli julkisrahoitteista. Yli 500 hengen yrityksissä osuus jäi alle kahden prosentin.

Kuvio 7. Yritysten t&k-menojen rahoitus vuonna 2011

Kuvio 7. Yritysten t&k-menojen rahoitus vuonna 2011

Teollisuusyrityksistä 28 prosentilla t&k-toimintaa

250 henkilön ja sitä suurempien yritysten osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista oli 80 prosenttia. 50–249 henkilöä työllistävien osuus oli 10 prosenttia ja saman verran t&k:sta oli lähtöisin alle 50 hengen yrityksistä. Yksinomaan kymmenen suurimman yksikön (yrityksen tai konsernin) osuus yritysten kaikista t&k-menoista oli 56 prosenttia.

Tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittavien vähintään kymmenen henkilöä työllistävien teollisuusyritysten osuus oli suuruusluokassa 10–49 henkilöä 15, 50–249 työntekijän yrityksissä 55 ja yli 250 hengen yrityksissä 88 prosenttia 2) . Yleisintä tutkimus- ja kehittämistoiminta oli elektroniikkateollisuudessa, jossa 57 prosenttia kymmenen henkeä työllistävistä yrityksistä harjoitti t&k:ta. Sekä kuljetuksen ja varastoinnin että rakentamisen toimialoilla t&k-yrityksiä oli vain pari prosenttia. Myös tukkukaupan ja agentuuritoiminnan yrityksissä osuus oli alle 10 prosenttia.

Kuvio 8. T&k-toimintaa harjoittavien vähintään 10 henkilöä työllistävien yritysten osuus toimialoittain vuonna 2011

Kuvio 8. T&k-toimintaa harjoittavien vähintään 10 henkilöä työllistävien yritysten osuus toimialoittain vuonna 2011

1) Tekesin osuus yritysten ilmoittamien toteutuneiden t&k-menojen rahoituksesta, mikä on eri näkökulma kuin tarkasteltaessa Tekesin yrityksille myöntämää rahoitusta.
2) T&k-toimintaa harjoittavien yritysten osuus on t&k:ta harjoittavien yritysten paneeliin kuuluvien yritysten osuus kunkin kokoluokan ja toimialan yrityksistä. Toimiala 72 poistettu vertailusta.

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2011, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tero Luhtala 09 1734 3327, Marianne Kaplas 09 1734 3421, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds


Päivitetty 31.10.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6206. 2011, Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tkke/2011/tkke_2011_2012-10-31_kat_002_fi.html