Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

3 Kotitalouksien tulokehitys väestöryhmittäin

Suomalaisten kotitalouksien kulutusyksikköä kohden lasketut mediaanitulot ovat kasvaneet reaalisesti noin 50 prosenttia vuodesta 1987 vuoteen 2010. Suhteellisesti eniten tulot ovat kasvaneet yrittäjillä, 55–74-vuotiailla sekä lapsettomilla pareilla. Samaan aikaan kotitalouksien määrä on kasvanut noin puolella miljoonalla. Kotitalouksien rakenne on kuitenkin muuttunut samalla merkittävästi: Yli 55-vuotiaiden kotitalouksien lukumäärä on lähes kaksinkertaistunut, ja samalla niiden osuus kaikista kotitalouksista on kasvanut yli 40 prosenttiin. Yhden hengen talouksien ja lapsettomien pariskuntien osuus on kasvanut ja lapsiperheiden vähentynyt. Maatalousyrittäjien kotitalouksia on selvästi vähemmän kuin vuonna 1987 kun taas toimihenkilöiden, eläkeläisten ja työttömien talouksia on selvästi enemmän.

3.1 Kotitalouksien tulokehitys sosioekonomisen aseman mukaan

Kotitalouksien tulotaso on korkein ylempien toimihenkilöiden ja yrittäjien kotitalouksissa (kuvio 12). Ylempien toimihenkilötalouksien kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat tulot olivat noin 35 000 euroa ja yrittäjätalouksien (pl. maatalousyrittäjät) noin 30 000 vuonna 2010. Suhteellisesti paras tulokehitys pitkällä aikavälillä on maatalousyrittäjillä, joiden tulot ovat kaksinkertaistuneet noin 28 000 euroon vuodesta 1987 (taulukko 4). Samaan aikaan maatalousyrittäjätalouksien lukumäärä on kuitenkin laskenut kolmasosaan 1980-luvun lopun määrästä (taulukko 5). Maatalousyrittäjien tulojen kasvusta suurin osa tulee yrittäjätulon kasvusta, muilla yrittäjillä kasvusta valtaosa on omaisuustulojen kasvua ja ylemmillä toimihenkilöillä ennen kaikkea palkkatulojen kasvua.

Tulotaso on matalin työelämän ulkopuolella olevilla talouksilla eli työttömien ja opiskelijoiden talouksilla sekä muilla talouksilla, joiden tulokehitys on ollut pitkällä aikavälillä kaikkein heikointa (kuvio 12). Kuten maatalousyrittäjillä, myös eläkeläistalouksilla tulokehitystä selittää pitkällä aikavälillä rakennemuutos, jonka myötä kansaneläkeläisten tilalle on tullut suurempaa ansioeläkettä saavia talouksia. Opiskelijatalouksien ja työttömien talouksien tulojen kasvu tulee suurimmaksi osaksi tulonsiirroista.

Kuvio 12. Kotitalouksien tulojen kehitys sosioekonomisen aseman mukaan 1987–2010. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot/kulutusyksikkö, mediaani. Vuoden 2010 rahassa.

Kuvio 12. Kotitalouksien tulojen kehitys sosioekonomisen aseman mukaan 1987–2010. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot/kulutusyksikkö, mediaani. Vuoden 2010 rahassa.
Korjattu 29.5.2012. Lisätty työttömientaloudet ja opiskelijataloudet käyrien otsikot.

Taulukko 4. Kotitalouksien tulotaso ja tulojen muutos sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 1987, 2000 ja 2010. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot/kulutusyksikkö, mediaani. Vuoden 2010 rahassa.

  Tulotaso, € Tulojen muutos, %
1987 2000 2010 1987–2000 2000–2010 1987–-2010
Maatalousyrittäjätaloudet 14 000 20 300 28 000 45 38 100
Muut yrittäjätaloudet 16 300 23 000 30 500 41 33 87
Ylempien toimihenkilöiden taloudet 22 000 27 100 34 600 23 27 57
Alempien toimihenkilöiden taloudet 17 300 20 300 25 300 17 25 46
Työntekijätaloudet 16 100 19 500 24 500 21 26 52
Opiskelijataloudet 6 300 9 500 11 200 50 18 77
Eläkeläistaloudet 12 000 15 300 19 500 27 28 62
Työttömien taloudet 9 600 10 600 12 400 10 17 28
Muut taloudet 11 100 10 800 12 700 -3 18 14
Kaikki kotitaloudet yhteensä 15 400 18 300 23 500 19 28 53

Kotitalouden sosioekonomisen aseman määrittää talouden viitehenkilön eli yleensä suurituloisimman henkilön asema. Jos kotitalouden suurituloisin henkilö on ylempi toimihenkilö, koko kotitalous luetaan ylempiin toimihenkilötalouksiin. Tästä syystä esimerkiksi opiskelijataloudet tai työttömien taloudet eivät kata kaikkia opiskelijoita ja työttömiä, vaan osa opiskelijoista ja työttömistä on talouksissa, joihin kuuluu häntä suurempituloinen henkilö. Vuonna 2010 joka neljäs opiskelija kuului opiskelijatalouteen ja hieman yli puolet työttömistä kuului työttömien talouksiin.

Sosioekonomisen aseman tarkastelussa on hyvä muistaa, että samat taloudet voivat peräkkäisinä vuosina kuulua eri sosioekonomisiin ryhmiin. Esimerkiksi työttömyyden sattuessa suurituloisimman jäsenen kohdalle kotitalouden viitehenkilö saattaa vaihtua niin, että talouden sosioekonominen asema muuttuu. Tulojen muutokset voivat kertoa lyhyellä aikavälillä enemmän sosioekonomisen ryhmän rakenteen muutoksesta kuin tiettyjen kotitalouksien tulojen tosiasiallisesta muutoksesta, sillä esimerkiksi työttömien talouksien keskitulot voivat kasvaa työttömyyden myötä kun joukkoon tulee ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavia talouksia. Tästä syystä on tärkeää kiinnittää huomiota pitkän aikavälin muutoksiin ennemmin kuin yksittäisiin vuosimuutoksiin.

Taulukko 5. Kotitalouksien lukumäärä ja osuus kaikista kotitalouksista sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 1987, 2000 ja 2010.

  Kotitalouksien lukumäärä Osuus kaikista kotitalouksista
1987 2000 2010 1987 2000 2010
Maatalousyrittäjätaloudet 119 000 51 000 38 000 5,7 2,1 1,5
Yrittäjätaloudet (pl. maatal.yrit.) 111 000 126 000 149 000 5,3 5,3 5,8
Ylempien toimihenkilöiden taloudet 261 000 336 000 449 000 12,6 14,2 17,6
Alempien toimihenkilöiden taloudet 395 000 410 000 413 000 19,0 17,3 16,2
Työntekijätaloudet 554 000 501 000 429 000 26,6 21,1 16,8
Opiskelijataloudet 56 000 78 000 86 000 2,7 3,3 3,4
Eläkeläistaloudet 524 000 701 000 816 000 25,1 29,5 32,0
Työttömien taloudet 24 000 143 000 136 000 1,2 6,0 5,3
Muut taloudet 38 000 27 000 34 000 1,8 1,1 1,3
Yhteensä 2 082 000 2 373 000 2 551 000 100,0 100,0 100,0

Kotitalouksien tulolähteistä tärkein on palkkatulo, joka tuotti keskimäärin 56 prosenttia kotitalouksien bruttotuloista vuonna 2010. Osuus on samalla tasolla kuin vuonna 1993, jolloin se oli 54 prosenttia. Omaisuustulojen osuus bruttotuloista on tässä ajassa noussut keskimäärin 9 prosentista 15 prosenttiin. Omaisuustulon lähteistä keskeisin on ollut ja on edelleen omistusasumisen perusteella saatu laskennallinen asuntotulo, joka on noin puolet kotitalouksien saamasta omaisuustulosta. Muista omaisuustuloista osingot ja myytivoitot ovat kasvattaneet merkitystään omaisuustulon lähteinä: ne muodostavat kolmanneksen kotitalouksien keskimääräisestä omaisuustulosta. (Kuvio 13.)

Kuvio 13. Kotitalouksien bruttotulojen rakenne sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2010.

Kuvio 13. Kotitalouksien bruttotulojen rakenne sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2010.

Omaisuustulon merkitys vaihtelee eri väestöryhmissä. Erityisen merkittävä tulonlähde se on yrittäjätalouksille (pl. maatalousyrittäjät), joille se on suurin tulonlähde tuottaen keskimäärin hieman yli kolmasosan yrittäjätalouksien bruttotulosta. Yrittäjien tulojen rakenteessa on tapahtunut muutosta vuoteen 1993 verrattuna, jolloin bruttotuloista noin kolmannes oli palkkatuloja, hieman yli kolmannes yrittäjätuloja ja omaisuustulon osuus oli 17 prosenttia.

Palkansaajaryhmillä palkkatulot ovat luontaisesti suurin tulonlähde (noin 80 prosenttia keskituloista), mutta heilläkin omaisuustulojen osuus on hieman suurempi kuin 1990-luvun alussa. Opiskelijatalouksien tärkein tulomuoto ovat tulonsiirrot, jotka ovat noin 60 prosenttia heidän bruttotuloistaan. Myös eläkeläisten bruttotulot koostuvat suureksi osaksi tulonsiirroista, mutta heilläkin omistusasumisesta saatava laskennallinen asuntotulo on hieman nostanut omaisuustulojen osuutta verrattuna vuoteen 1993.

3.2 Kotitalouksien tulokehitys viitehenkilön iän mukaan

Kotitalouden viitehenkilön eli suurituloisimman henkilön iän mukaan tarkasteltuna tulotaso on paras yli 34-vuotiailla ja alle 65-vuotiailla talouksilla, noin 27 000 euroa vuonna 2010. Heikoin tulotaso on alle 25-vuotiaiden talouksilla, vajaat 14 000 euroa vuonna 2010 (kuvio 14). Myös tulojen suhteellinen kehitys on ollut pitkällä aikavälillä heikointa tässä ryhmästä.

Lukuun ottamatta aivan vanhinta 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmää tulojen suhteellinen kehitys on ollut sitä parempaa mitä vanhemmasta taloudesta on kyse. Paras tulokehitys vuosina 1987–2010 on ollut 65–74-vuotiailla, joiden tulot ovat kasvaneet 77 prosenttia verrattuna vuoteen 1987. (Taulukko 6.) Kotitalouksien ikärakenne on muuttunut samanaikaisesti niin, että kun vuonna 1987 alle 45-vuotiaiden kotitalouksia ja 45 vuotta täyttäneiden kotitalouksia oli yhtä paljon, vuonna 2010 alle 45-vuotiaiden talouksia oli hieman yli kolmannes ja 45 täyttäneiden talouksia kaksi kolmesta kotitaloudesta (taulukko 7).

Kuvio 14. Kotitalouksien tulojen kehitys viitehenkilön iän mukaan 1987–2010. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot/kulutusyksikkö, mediaani. Vuoden 2010 rahassa.

Kuvio 14. Kotitalouksien tulojen kehitys viitehenkilön iän mukaan 1987–2010. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot/kulutusyksikkö, mediaani. Vuoden 2010 rahassa.

Taulukko 6. Kotitalouksien tulotaso ja tulojen muutos viitehenkilön iän mukaan vuosina 1987, 2000 ja 2010. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot/kulutusyksikkö, mediaani. Vuoden 2010 rahassa.

  Tulotaso, € Tulojen muutos, %
1987 2000 2010 1987–2000 2000–2010 1987–2010
Alle 25 v. 11 700 12 100 13 700 3 13 17
25–34 v. 16 300 18 600 23 500 14 26 44
35–44 v. 17 000 19 700 26 500 16 35 56
45–54 v. 18 000 21 500 27 500 19 28 53
55–64 v. 15 600 20 700 26 800 33 29 72
65–74 v. 12 400 16 600 21 900 34 32 77
Yli 74 v. 11 100 14 200 18 000 28 27 62
Yhteensä 15 400 18 300 23 500 19 28 53

Taulukko 7. Kotitalouksien lukumäärä ja osuus kaikista kotitalouksista viitehenkilön iän mukaan vuosina 1987, 2000 ja 2010.

  Kotitalouksien lukumäärä Osuus kaikista kotitalouksista
1987 2000 2010 1987 2000 2010
Alle 25 v. 165 000 172 000 158 000 7,9 7,2 6,2
25–34 v. 440 000 383 000 403 000 21,1 16,1 15,8
35–44 v. 461 000 451 000 396 000 22,1 19,0 15,5
45–54 v. 333 000 510 000 474 000 16,0 21,5 18,6
55–64 v. 292 000 348 000 492 000 14,0 14,7 19,3
65–74 v. 225 000 272 000 317 000 10,8 11,5 12,4
Yli 74 v. 166 000 237 000 311 000 8,0 10,0 12,2
Yhteensä 2 082 000 2 373 000 2 551 000 100,0 100,0 100,0

Lyhyen aikavälin vuosimuutoksiin tulee otospohjaisessa tilastossa suhtautua varauksella, mutta parin viime vuoden aikana tulojen kehitys näyttää olleen suotuisinta 35–44-vuotiaiden talouksilla, jotka ovat kuroneet kiinni eroa iäkkäämpiin työikäisiin kotitalouksiin. Tämän ikäryhmän tuloja on vuoteen 2008 verrattuna nostaneet erityisesti kasvaneet palkkatulot. Muilla ikäryhmillä palkkatulot ovat laskeneet samassa ajassa. Muilla ikäryhmillä tulojen kasvu on tullut asuntotulosta, jota on viime vuosina nostanut erityisesti edullinen korkotaso, sekä saatujen tulonsiirtojen kasvamisesta ja maksettujen tulonsiirtojen pienenemisestä (asuntotulon laskennasta ks. käsitteet ja määritelmät ).

Asuntotulon osuus bruttotuloista on sitä suurempi, mitä iäkkäämmästä taloudesta on kyse: iäkkäät asuvat yleisemmin velattomissa omistusasunnoissa, kun taas nuorempien asunnot ovat velkaisia tai vuokrattuja (ks. luku 4.1). Tulonsiirtojen osuus bruttotuloista on suurin ikäjakauman ääripäissä. Palkkatulot puolestaan muodostavat sitä suuremman osan bruttotuloista, mitä nuorempi talous on, lukuunottamatta aivan nuorinta alle 25-vuotiaiden ikäryhmää. Tästä ryhmästä noin kolmannes on opiskelijatalouksia. (Kuvio 15.)

Kuvio 15. Kotitalouksien bruttotulojen rakenne viitehenkilön iän mukaan vuonna 2010.

Kuvio 15. Kotitalouksien bruttotulojen rakenne viitehenkilön iän mukaan vuonna 2010.

3.3 Kotitalouksien tulokehitys elinvaiheen mukaan

Kotitalouden elinvaiheen mukaan tarkasteltuna tulotaso on ollut vuodesta 1987 paras lapsettomilla pariskunnilla, joilla on kahden henkilön tulot, mutta ei lainkaan elätettäviä lapsia. Heillä tulot ovat myös kehittyneet suhteellisesti parhaiten. Parhaiten toimeen tulevat 35–64-vuotiaat pariskunnat. Tulot ovat kehittyneet heikoiten nuorilla yksinasujilla ja yksinhuoltajilla, joiden tulotaso on myös heikoin. (Kuvio 16, taulukko 8.) Toisin kuin pariskunnat, yksinasuvat eivät saa niin sanottuja yhteiskulutushyötyjä, joita syntyy siitä, että asumis- ja muut kustannukset jaetaan useamman jäsenen kesken. Yksinhuoltajien tulotasoon vaikuttaa se, että taloudessa on vain yksi tulonsaaja, mutta useita tulonjakajia. Lasten lukumäärä yksinhuoltajatalouksissa on pysynyt koko tarkastelujaksolla samalla tasolla, noin 1,5 lapsessa yksinhuoltajataloutta koti.

Kotitalouksien rakenne on muuttunut vuodesta 1987 siten, että yhden ja kahden hengen kotitaloudet ovat yleistyneet ja lapsiperheiden osuus kaikista talouksista on pienentynyt. Yleisin kotitaloustyyppi on yhden hengen talous, joita on 40 prosenttia kaikista kotitalouksista. Lapsettomia pareja taas on 30 prosenttia kotitalouksista. Yhden ja kahden huoltajan lapsitalouksien yhteenlaskettu osuus oli 31 prosenttia vuonna 1987 ja 23 prosenttia vuonna 2010. Myös ”muiden talouksien” ryhmä on käynyt pienemmäksi: tähän ryhmään kuuluvat muun muassa usean sukupolven taloudet ja taloudet, joissa on vanhempien lisäksi täysi-ikäisiä lapsia. (Taulukko 9.)

Kuvio 16. Kotitalouksien tulojen kehitys elinvaiheen mukaan 1987–2010. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot/kulutusyksikkö, mediaani. Vuoden 2010 rahassa.

Kuvio 16. Kotitalouksien tulojen kehitys elinvaiheen mukaan 1987–2010. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot/kulutusyksikkö, mediaani. Vuoden 2010 rahassa.

Taulukko 8. Kotitalouksien tulotaso ja tulojen muutos elinvaiheen mukaan vuosina 1987, 2000 ja 2010. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot/kulutusyksikkö, mediaani. Vuoden 2010 rahassa.

  Tulotaso, € Tulojen muutos, %
1987 2000 2010 1987–2000 2000–2010 1987–2010
Yhden hengen taloudet yhteensä 12 500 15 100 18 800 21 25 50
Yhden hengen talous,
ikä alle 35 v.
12 700 14 500 16 700 14 15 31
Yhden hengen talous,
ikä 35–64 v.
14 800 17 500 22 700 18 30 53
Yhden hengen talous,
ikä yli 64 v.
11 100 13 900 17 100 25 23 54
Yksinhuoltajataloudet 14 600 14 900 17 900 2 20 23
Lapsettomat parit yhteensä 17 500 22 000 28 200 26 28 61
Lapsettomat parit, ikä alle 35 v. 18 100 19 800 25 500 9 29 41
Lapsettomat parit, ikä 35–64 v. 19 700 25 800 33 700 31 31 71
Lapsettomat parit, ikä yli 64 v. 13 500 17 800 24 000 32 35 78
Parit joilla lapsia yhteensä 16 600 19 900 25 400 20 28 53
Parit, joilla lapsia, kaikki alle 7 v. 16 700 19 200 24 200 15 26 45
Parit, joilla lapsia, nuorin alle 7 v. 15 600 18 700 24 600 20 32 58
Parit, joilla lapsia, nuorin 7–12 v. 17 000 21 300 27 600 25 30 62
Parit, joilla lapsia,
nuorin 13–17 v.
17 500 22 200 28 100 27 27 61
Parit, joilla sekä alle että yli 18-v lapsia 16 300 19 500 24 600 20 26 51
Muut taloudet 17 200 20 200 26 100 17 29 52
Kaikki kotitaloudet 15 400 18 300 23 500 19 28 53

Taulukko 9. Kotitalouksien lukumäärä ja osuus kaikista kotitalouksista elinvaiheen mukaan vuosina 1987, 2000 ja 2010.

  Kotitalouksien lukumäärä Osuus kaikista kotitalouksista
1987 2000 2010 1987 2000 2010
Yhden hengen taloudet yhteensä 715 000 899 000 1 023 000 34,3 37,9 40,1
Yhden hengen talous,
ikä alle 35 v.
211 000 223 000 220 000 10,1 9,4 8,6
Yhden hengen talous,
ikä 35–64 v.
260 000 376 000 443 000 12,5 15,8 17,4
Yhden hengen talous,
ikä yli 64 v.
244 000 301 000 360 000 11,7 12,7 14,1
Yksinhuoltajataloudet 110 000 104 000 87 000 5,3 4,4 3,4
Lapsettomat parit yhteensä 445 000 653 000 781 000 21,4 27,5 30,6
Lapsettomat parit,
ikä alle 35 v.
118 000 149 000 180 000 5,7 6,3 7,0
Lapsettomat parit,
ikä 35–64 v.
210 000 330 000 362 000 10,1 13,9 14,2
Lapsettomat parit,
ikä yli 64 v.
117 000 174 000 239 000 5,6 7,3 9,4
Parit joilla lapsia yhteensä 535 000 501 000 499 000 25,7 21,1 19,6
Parit, joilla lapsia,
kaikki alle 7 v.
171 000 153 000 163 000 8,2 6,5 6,4
Parit, joilla lapsia,
nuorin alle 7 v.
125 000 97 000 87 000 6,0 4,1 3,4
Parit, joilla lapsia,
nuorin 7–12 v.
130 000 123 000 109 000 6,3 5,2 4,3
Parit, joilla lapsia,
nuorin 13–17 v.
70 000 68 000 74 000 3,4 2,9 2,9
Parit, joilla sekä alle että yli 18-v lapsia 39 000 60 000 66 000 1,9 2,5 2,6
Muut taloudet 278 000 216 000 161 000 13,3 9,1 6,3
Kaikki kotitaloudet 2 082 000 2 373 000 2 551 000 100,0 100,0 100,0

Palkkatulot muodostavat suurimman osan bruttotuloista lähes kaikissa elinvaiheissa, ja vain yksinasuvilla palkkatulot jäävät alle puoleen bruttotuloista. Tulonsiirrot tuottavat yksinasuvien tuloista suuremman osan kuin muissa ryhmissä. Palkkatulojen osuus bruttotuloista on suurimmillaan nuoremmissa talouksissa, ja iän myötä omaisuustulot kasvattavat painoaan. Tulonsiirtojen osuus on suurimmillaan yli 64-vuotiailla, joilla tärkein tulonlähde ovat eläkkeet. (Kuviot 17 ja 18.)

Kuvio 17. Kotitalouksien bruttotulojen rakenne elinvaiheen mukaan vuonna 2010.

Kuvio 17. Kotitalouksien bruttotulojen rakenne elinvaiheen mukaan vuonna 2010.

Kuvio 18. Kotitalouksien bruttotulojen rakenne tarkemman elinvaiheluokituksen mukaan vuonna 2010.

Kuvio 18. Kotitalouksien bruttotulojen rakenne tarkemman elinvaiheluokituksen mukaan vuonna 2010.

Lähde: Tulonjakotilasto 2010, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hannele Sauli 09 1734 3497, Kaisa-Mari Okkonen 09 1734 3408, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 23.5.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. 2010, 3 Kotitalouksien tulokehitys väestöryhmittäin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjt/2010/tjt_2010_2012-05-23_kat_003_fi.html