2. Jakamistalous

Yritysten harjoittaman verkkokaupan rinnalla yksityiset verkonkäyttäjät ovat ryhtyneet vuokraamaan tai myymään resurssejaan, osaamistaan tai tavaroitaan internetissä toisille verkonkäyttäjille. Kyse on kehittyvästä ja jatkuvasti uusia muotoja saavasta ilmiöstä, jonka nimeäminen yhdellä käsitteellä on hankalaa. Tässä puhutaan jakamistaloudesta, koska se on yleisimmin asiasta käytetty nimi. Samaan ilmiöön tai sen eri puoliin viitataan myös mm. käsittein alustatalous, yhteistyötalous, keikkatalous, vertaisverkko tai yhteiskuluttaminen.

Jakamistalous tarkoittaa internetin kautta tapahtuvaa yksityisten ihmisten resurssien jakamista, lainaamista tai lyhytaikaista vuokraamista sekä näihin liittyvää palvelua. Samoin oman osaamisen tai työvoiman keikkaluonteinen myynti yksityisille kotitalouksille ja yrityksille sekä yksityishenkilöiden tavaroista verkossa käymä kauppa (eräänlainen tarpeettoman tavaran jakaminen) lasketaan osaksi jakamistaloutta. Kaiken kaikkiaan tarkastelussa on aina kyse yksityisen henkilön myymästä resurssista, tuotteesta tai palvelusta.

Maksuton jakaminen ei ole tarkastelussa mukana siksi, ettei siitä ole väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa toistaiseksi kysytty. Jakamistaloudella yleensä ymmärretään yksityisomistuksessa vajaakäytössä olleiden resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä internetin kautta. Tässä netin käyttäjien avuksi ovat tulleet yksityiset alustayritykset, joiden tarjoamat palvelualustat mahdollistavat teknisesti jakamisen ja riittävän luotettavan suhteen syntymisen osapuolten välille.

Myös yritykset hyödyntävät alustoja myynnissä, mutta niiden toiminta ei rakennu yksityisten resurssien vajaakäytön tehostamisen idealle. Tällaista liiketoimintaa, jossa internet -alustat ovat keskeisiä asiakkuuksien syntymisessä, mutta jossa muuten on kyse tavanomaisesta yritystoiminnasta, kuvaa paremmin alustatalouden käsite.

Tavarakauppa

Yksityishenkilöiden käymä käytetyn tavaran kauppa on tietenkin ”ikivanhaa”. Se myös siirtyi nettiin jo varhain. Asiaa on seurattu tutkimuksen alkuajoista lähtien. Vuonna 2006 internetin kautta käytettyä tavaraa ostavia oli 13 prosenttia ja omia tavaroita, tuotteita tai palveluita myyviä 11 prosenttia 16–89-vuotiaasta väestöstä. Viime vuosina tällainen verkossa tapahtuva ostaminen tai myyminen on kasvanut jatkuvasti, mutta maltillisesti. Siihen osallistui vuonna 2018 noin neljännes 16–89-vuotiaista suomalaisista.

Kuvio 1. Käytettyjen tavaroiden ostaminen ja omien tavaroiden, tuotteiden tai palveluiden myynti internetin kautta viimeisen 3 kuukauden aikana, %-osuus 16-89-vuotiaista

Kuvio 1. Käytettyjen tavaroiden ostaminen ja omien tavaroiden, tuotteiden tai palveluiden myynti internetin kautta viimeisen 3 kuukauden aikana, %-osuus 16-89-vuotiaista

Lyhytaikainen majoitus

Yksityisten tarjoamaa lyhytaikaista lomamajoitusta on jo pitkään vuokrattu lähinnä kesämökkejä välittävien yritysten kautta. Nämä yritykset ovat internetin kehittymisen myötä siirtäneet palveluitaan verkkoon, mutta niissä kauppa hoidetaan edelleen välittäjän kanssa. Jakamistaloudessa sen sijaan transaktiot ja käytännön asioista sopiminen tapahtuu välitykseen erikoistuneen sivuston (tai sovelluksen) kautta suoraan yksityisen vuokraajan ja ostajan välillä.

Muille palvelun käyttäjille näkyvä vuokraajan ja vuokranantajan antama palaute lisää kaikkien luottamusta palveluun. Perinteisten välitysyritysten käyttö laski vuonna 2018 edellisvuodesta prosenttiyksiköllä 11 prosenttiin. Sen sijaan suoraan yksityiseltä vuokraajalta erityisen alustayrityksen – tyypillisesti Airbnb – sivuston kautta, yleistyi edellisvuodesta kolme prosenttiyksikköä, 8 prosenttiin 16–89-vuotiaassa väestössä. Kasvu oli erityisen voimakasta alle 35-vuotiaissa.

Tutkimuksessa kysyttiin myös suoraan yksityiseltä henkilöltä yhteisöpalvelun, kuten Facebookin tai muun vaihtoehtoisen sivuston kautta hankitusta lyhytaikaisesta majoituksesta. Näin majoitusta hankki vuonna 2018 4 prosenttia 16–89-vuotiaista.

Kuvio 2. Suoraan yksityiseltä lyhytaikaisen majoituksen vuokraaminen välitykseen erikoistuneen sivuston kautta viimeisen 12 kuukauden aikana, %-osuus väestöstä iän mukaan

Kuvio 2. Suoraan yksityiseltä lyhytaikaisen majoituksen vuokraaminen välitykseen erikoistuneen sivuston kautta viimeisen 12 kuukauden aikana, %-osuus väestöstä iän mukaan

Edellisten jälkeen seuraavaksi suosituin jakamistalouden muoto on yksityisten tarjoamat kyytipalvelut. Tunnetuin alustayritys, joiden kautta kyytejä on mahdollista tilata, on Uber. Vuosina 2016–2018 yksityisten tarjoamia kyytejä kertoo käyttäneensä viimeisen 3 kk aikana 3-4 prosenttia 16–89-vuotiaista. Huomionarvoista on, että Uberin kautta kyytien tarjoaminen oli tänä aikana Suomessa laitonta ja yritys oli osan aikaa kokonaan vetäytynyt markkinoilta aina – tutkimuksen tämän vuotisen tiedonkeruun lopulle – heinäkuulle 2018 asti. Tietenkin Uberin kautta tilattuja kyytejä on voinut käyttää myös ulkomaanmatkoilla. Yksityiskyytejä käyttävät ovat nuoria, erityisesti opiskelijoita ja selvästi palveluilla on kysyntäpotentiaalia.

Internetissä, esimerkiksi Facebookissa välitettäviä kimppakyytejä, käyttää väestöstä vain prosentti. He ovat lähinnä nuoria tai opiskelijoita.

Kuvio 3. Yksityisten ajamien maksullisten kyydinvälityspalvelujen käyttö viimeisen 12 kuukauden aikana, %-osuus väestöstä iän mukaan

Kuvio 3. Yksityisten ajamien maksullisten kyydinvälityspalvelujen käyttö viimeisen 12 kuukauden aikana, %-osuus väestöstä iän mukaan

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa kartoitettiin myös internetin kautta hankitun keikkatyön yleisyyttä (tähän eivät sisältyneet työvoimapalvelut tai vastaavat sivustot). Lyhytaikaisia palkallisia töitä töiden välitykseen erikoistuneen sivuston kautta oli vuoden aikana hankkinut kaksi prosenttia väestöstä. Keikkailijat painottuivat kaikkein nuorimpiin ikäryhmiin. Iältään 16–24-vuotiaista nettikeikkoja teki 6 prosenttia ja 25–34-vuotiaista 4 prosenttia. Noin puolella keikkatöitä hankkineista netin kautta saaduista töistä muodostui pääansio ja puolelle ne tuottivat sivutuloja.

Tutkimuksessa kysyttiin myös koti- tai remonttitöiden ostamisesta suoraan yksityiseltä henkilöltä välitykseen erikoistuneen sivuston kautta tai sitten yhteisöpalvelun tai jonkin muun sivuston kautta. Molemmilla tavoilla kotitalouden tarvitsemia palveluita oli hankkinut vain prosentti 16–89-vuotiaista.


Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Rauli Kohvakka 029 551 3448, Perttu Melkas 029 551 2511, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 4.12.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2018, 2. Jakamistalous . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.4.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2018/sutivi_2018_2018-12-04_kat_002_fi.html