4. Jakamistalous: internetin majoitus ja kyytipalveluiden käyttö ja tavarakauppa

Tässä jakamistaloudella tarkoitetaan sitä, että yksityishenkilöt myyvät, vaihtavat tai antavat ilmaiseksi tavaroita ja palveluita internetissä. Myyminen, vaihtaminen ja antaminen tehdään kaupallisissa välityspalveluissa, eli niin sanotuilla alustoilla, tai yksityishenkilöiden itse ylläpitämillä digitaalisilla ”markkinapainoilla”. Ne molemmat toimivat pelkästään välittäjinä. Itse transaktio tapahtuu aina yksityishenkilöiden välillä. Jakamistalouden vertaistoiminta (peer-to-peer) on pääsääntöisesti yksityishenkilöiden välistä seuraavin poikkeuksin. Yritykset ensinnäkin voivat ostaa yksityishenkilöiltä palveluita tai tavaroita. Lisäksi, yksityishenkilöt voivat perustaa mikroyrityksiä esimerkiksi hieman laajempaa tavaroiden ja palveluiden myymistä varten, mikä ei varsinaisesti muuta toiminnan luonnetta.

Jakamistalousalustoja on monenlaisia. Osa on suuria kaupallisia palveluja, joissa on kehittyneitä ominaisuuksia kuten maksujen välitys, monipuoliset hakutoiminnot, tarjonnan markkinointi sekä sen arviointimahdollisuus. Alustoja käytetään niiden verkkosivuilta tai sovelluksella. Majoituksen välityspalvelu Airbnb on esimerkki suuresta kaupallisesta alustasta.

Yksityishenkilöiden ylläpitämien markkinapaikojen toiminta on sekin yleensä organisoitua siten, että ne ovat avoimia, mutta edellyttävät rekisteröitymistä ja sääntöjen noudattamista. Ominaisuuksia (maksujen välitys jne.) niissä on vähemmän kuin kaupallisissa alustoissa. Hyvä esimerkki tällaisesta toiminasta on Facebook-ryhmät, joissa myydään ja vaihdetaan jonkun suppeamman kategoria tavaroita, kuten harrastusvälineitä tai lasten vaatteita.

Jakamistalouden kaltaista toimintaa on ollut olemassa ennenkin, mutta internet on aivan viime aikoina mahdollistanut sen tuomisen uudelle tasolle, varsinkin palveluiden osalta.

Jakamistalous on Suomessa majoitus- ja kyytipalvelujen osalta vielä melko vähäistä, sen sijaan käytettyjen tavaroiden kauppa on yleistä. Vain viisi prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista oli 12 kuukauden aikana vuokrannut majoitusta suoraan yksityishenkilöltä välitykseen erikoistuneen nettipalvelun kautta. Yleisintä vuokraaminen oli 35–44-vuotiaiden parissa (10 %). Yhteisöpalvelun tai muun nettisivuston kautta majoitusta oli yksityishenkilöltä vuokrannut vielä harvempi, vain kolme prosenttia.

Suomessa on tyypillisesti vuokrattu kesämökkejä. Henkilöt, jotka antavat oman kesämökkinsä vuokralle, tekevät sen usein vuokraamisen erikoistuneen yrityksen kautta. Koska vuokranantaja ja vuokraaja eivät tee sopimusta keskenään vaan molemmat tekevät sen välitysyrityksen kanssa, tätä toimintaa ei tässä lasketa jakamistalouteen. Vuonna 2017 12 prosenttia suomalaisista oli vuoden aikana vuokrannut mökkejä tai muuta lyhytaikaista majoitusta näiltä välitysyrityksiltä

Taulukko 8. Majoituksen vuokraaminen suoraan yksityishenkilöltä 2017 1)

  Välitykseen erikoistuneen nettisivuston (esim. Airbnb) kautta Yhteisöpalvelun tai jonkun muun nettisivuston kautta
%-osuus väestöstä %-osuus väestöstä
16-24 6 3
25-34 8 5
35-44 10 4
45-54 8 7
55-64 4 2
65-74 1 1
75-89 0 1
 
Miehet 5 3
Naiset 6 3
 
Kaikki 5 3
1) Viimeisen 12 kuukauden aikana

Majoituksen ohella kyytien myyminen on tyypillinen jakamistalouden palvelu. Suomessa sekin on melko harvinaista. Vain neljä prosenttia suomalaisista oli käyttänyt vuoden aikana yksityishenkilöiden ajamien maksullisten kyytien välityspalveluita. Yleisimmin niitä olivat käyttäneet 25–34-vuotiaat (10 %). Luvuissa näkyy se, että suuret kansainväliset kyytien välityspalvelut eivät toimi Suomessa. Tunnetuin palvelu keskeytti toiminnan Suomessa, koska kyytipalvelun harjoittamiseen tarvitaan taksilupa. Mahdollisesti osa kyytipalveluita käyttäneistä vastaajista on käyttänyt niitä ulkomailla. Muualla internetissä esimerkiksi yhteisöpalveluryhmissä välitettyjä kimppakyytejä oli käyttänyt vain prosentti 16–89-vuotiaista.

Jakamistalous on kehittynyt Euroopan maissa hyvin eri tahtiin. Iso-Britanniassa peräti 28 prosenttia 16–74-vuotiaista oli vuokrannut majoitusta yksityishenkilöiltä vuoden aikana joko välitykseen erikoistuneiden sivustojen kautta tai muualta internetistä esimerkiksi yhteisöpalveluista 1) .

Suomessa vastaava osuus oli 9 prosenttia. Yksityishenkilöiden ajamia kyytejä oli Iso-Britanniassa samalla tavoin internetistä hankkinut 22 prosenttia ja Suomessa 6 prosenttia. Tanskassa jakamistalouteen osallistuminen on hieman yleisempää kuin Suomessa. Siellä majoitusta oli jakamistalousalustoilta hankkinut 10 prosenttia 16–74-vuotiaista ja kyytejä 7 prosenttia. 2) .

Taulukko 9. Internetin kyydinvälityspalvelujen ja kimppakyytien käyttäminen 2017 1)

  Käyttänyt yksityisten ajamien maksullisten kyytien välityspalveluja (esim. Uber) Käyttänyt internetissä esim. yhteisöpalveluissa välitettyjä kimppakyytejä
%-osuus väestöstä %-osuus väestöstä
16-24 8 5
25-34 10 3
35-44 7 0
45-54 3 2
55-64 1 0
65-74 0 0
75-89 0 0
 
Miehet 5 1
Naiset 4 1
 
Kaikki 4 1
1) Viimeisen 12 kuukauden aikana

Yleisin jakamistalouden muoto Suomessa on tavaroiden kauppa. Neljännes suomalaisista oli ostanut internetin kautta käytettyjä tavaroita viimeisen kolmen kuukauden aikana. Luku saattaa sisältää jonkin verran myös käytettyjen tavaroiden ostamista yrityksiltä, mutta se osoittaa silti tavaroiden ostaminen yksityishenkilöiltä olevan selvästi yleisempää kuin majoituksen tai kyytipalvelujen ostaminen yksityishenkilöiltä. Yleisimmin käytettyjä tavaroita ostavat 25–34-vuotiaat. Omia tavaroita tai palveluita oli puolestaan myynyt 21 prosenttia suomalaisista.

Käytettyjen tavaroiden ostaminen että omien tavaroiden ja palveluiden myyminen on yleistynyt. Vuodesta 2012 ostaminen yleistyi 19 prosentista 24 prosenttiin ja myyminen 24 prosentista 28 prosenttiin. Vertailutiedot koskevat 16–74-vuotiaita.

Taulukko 10. Internetin käyttö omien tuotteiden ja palveluiden myyntiin ja käytettyjen tavaroiden ostamiseen 2017 1)

  Omien tavaroiden, tuotteiden ja palveluiden myyminen Käytettyjen tavaroiden ostaminen
%-osuus väestöstä %-osuus väestöstä
16-24 20 23
25-34 38 42
35-44 33 36
45-54 23 32
55-64 17 21
65-74 11 11
75-89 2 3
 
Miehet 19 27
Naiset 24 24
 
Kaikki 21 25
1) Viimeisen 3 kuukauden aikana.

1) Internet access – households and individuals: 2017. How the internet is used, internet shopping by adults (aged 16 and over) and household internet access. Statistical bulletin. Office for National Statistics. 3.8.2017.
2) Hver femte dansker deltager i deleøkonomien. Nyt fra Danmarks Statistics. Nr 266. 22.6.2017.

Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2017, Tilastokeskus

Lisätietoja: Rauli Kohvakka 029 551 3448, Perttu Melkas 029 551 2511, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 22.11.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 13 2017, 4. Jakamistalous: internetin majoitus ja kyytipalveluiden käyttö ja tavarakauppa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.9.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2017/13/sutivi_2017_13_2017-11-22_kat_004_fi.html