Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 9.12.2016

Suomalaiset käyttävät internetiä yhä useammin

Korjattu 19.12.2016. Liitetaulukon 6 otsikkoa korjattu. Korjaus merkitty punaisella.

Vuonna 2016 suomalaisista 88 prosenttia käytti internetiä. Alle 55-vuotiaista internetiä käyttivät lähes kaikki. 72 prosenttia suomalaisista käytti nettiä monta kertaa päivässä. Yleisimmin internetiä käytetään asioiden hoitamiseen, tiedonhakuun, viestintään ja medioiden seuraamiseen. 12 prosenttia suomalaisista oli vuokrannut majoitusta yksityishenkilöltä netin kautta.

Internetin käytön ja eräiden internetin käyttötapojen yleisyys 2016

  Käyttänyt internetiä 1) Käyttää internetiä yleensä useita kertoja päivässä Käyttänyt internetiä matkapuhelimella kodin ja työpaikan ulkopuolella 1) Käyttänyt internetiä tabletilla kodin ja työpaikan ulkopuolella 1) Varannut internetissä ajan lääkärille 1) Seurannut yhteisö-palvelua 1) Vuokrannut omaan käyttöön yksityismajoitusta internetissä 2)
%-osuus väestöstä
16-24 100 97 93 23 22 89 8
25-34 99 96 93 27 38 88 18
35-44 100 94 92 38 46 79 23
45-54 99 83 75 34 40 59 16
55-64 92 64 53 24 36 39 10
65-74 74 38 27 14 23 21 2
75-89 31 16 6 3 8 5 0
 
Miehet 89 73 68 26 28 54 11
Naiset 87 71 62 23 36 58 12
 
Yhteensä 88 72 65 24 32 56 12
1) Viimeisten kolmen kuukauden aikana
2) Viimeisten 12 kuukauden aikana

Vuonna 2016 käytti 88 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista internetiä. Alle 55-vuotiaista sitä käyttivät lähes kaikki. Vanhemmissa ikäryhmissä edelleen melko suuri osa väestöstä ei käytä internetiä. 65–74-vuotiaista netin käyttäjien osuus oli 74 prosenttia ja 75–89-vuotiaista 31 prosenttia. Internetin käyttö yleistyy vain vanhemmissa ikäryhmissä. Koko väestöstä käyttäjien osuus kasvoi kaksi prosenttiyksikköä vuodesta 2015. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen vuoden 2016 väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö ‑tutkimuksesta.

Suomalaiset käyttävät internetiä yhä useammin. Monta kertaa päivässä nettiä käytti 72 prosenttia suomalaisista. Osuus kasvoi viisi prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Alle 45-vuotiaista 96 prosenttia oli netissä monta kertaa päivässä. Aktiivinen netin käyttö on yleistä myös vanhemmille netin käyttäjille. Yli puolet 75–89-vuotiaista, jotka olivat ottaneet internetin käyttöönsä, käyttivät sitä monesti päivässä. Koko ikäryhmästä laskettuna osuus oli tosin vain 16 prosenttia.

Internet on nykyään mukana ja käytettävissä jatkuvasti. Liikkeellä ollessa sitä käytetään ennen kaikkea matkapuhelimella. 65 prosenttia oli käyttänyt internetiä matkapuhelimella kodin ja työpaikan ulkopuolella. Tabletilla nettiä oli vastaavasti käyttänyt 24 prosenttia.

Yleisimmin internetiä käytetään asioiden hoitamiseen, tiedonhakuun, viestintään ja medioiden seuraamiseen. Verkkopankkia oli vuonna 2016 käyttänyt viimeisten kolmen kuukauden aikana 81 prosenttia 16–89-vuotiaista. Sähköpostia oli käyttänyt 79 prosenttia ja yhtä usea oli hakenut netistä tietoa tuotteista ja palveluista. Myös viranomaisten ja muiden julkisten palvelujen sivuilta haettiin tietoa yleisesti, (72 %). Verkon medioista suosituimpia ovat verkkolehdet ja televisiokanavien uutissivut, joita oli lukenut 74 prosenttia.

Yhteisöpalveluiden suosion kasvu jatkui vuonna 2016 kaikissa ikäryhmissä lukuun ottamatta 16–24-vuotiaita. 56 prosenttia 16–89-vuotiaista oli seurannut yhteisöpalvelua viimeisten kolmen kuukauden aikana. Osuus kasvoi kolme prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. 16–24-vuotiaiden ikäryhmässä yhteisöpalvelua seuranneiden osuus laski neljä prosenttiyksikköä 89 prosenttiin.

12 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista oli vuokrannut majoitusta yksityishenkilöltä netin kautta viimeisen vuoden aikana. Yhdeksän prosenttia oli vuokrannut majoituksen välityspalveluista ja neljä prosenttia yhteisöpalveluiden tai muiden nettisivustojen kautta. Yleisintä yksityismajoituksen vuokraaminen oli 35–44-vuotiaiden ikäryhmässä. Yksityishenkilöiden tarjoamia kuljetuksia oli internetin kautta hankkinut vain neljä prosenttia suomalaisista.

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö ‑tutkimuksessa siirryttiin vuonna 2016 puhelinhaastatteluista yhdistelmätiedokeruuseen, jossa vastaajat voivat valita täyttävätkö verkossa kyselylomakkeen vai osallistuvatko puhelinhaastatteluun.

Vuoden 2016 tutkimuksessa uudistettiin myös menetelmä, jolla tutkimusaineisto painotetaan vastaamaan koko maan väestöä ottaen huomioon vastauskato. Uudessa laskentatavassa otetaan huomioon myös henkilöiden koulutusaste ja äidinkieli. Jotta vuosien 2016 ja 2015 tutkimusten tulokset olisivat painojen laskentatavan suhteen vertailukelpoisia, vuoden 2015 tutkimuksen aineistoon tehtiin revisio laskemalla painot uuden menetelmän mukaisesti.

Vuoden 2015 julkistuksen liitetaulukot on julkaistu uudelleen revisioidusta aineistosta tuotetuilla luvuilla. Vuoden 2015 tuloksissa on muutoksia, mutta ne jäävät pääsääntöisesti melko vähäisiksi. Tämän vuoksi vuoden 2015 julkistustiedotteen ja katsauksen tekstejä ei ole muutettu, mistä johtuen niissä olevat luvut voivat hieman poiketa uusittujen liitetaulukoiden luvuista.


Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Rauli Kohvakka 029 551 3448, Perttu Melkas 029 551 2511, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (466,6 kt)

Taulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 9.12.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/sutivi/2016/sutivi_2016_2016-12-09_tie_001_fi.html