Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

1. Internetiä käytetään yhä enemmän

1.1 Internetin käyttö yleistyy vanhimmissa ikäryhmissä

Internetin käyttö yleistyy Suomessa edelleen. Viimeisten kolmen kuukauden aikana internetiä käyttäneiden osuus 16–74-vuotiaista nousi vuonna 2013 kahdella prosenttiyksiköllä 92 prosenttiin. Yleistyminen jatkuu lähinnä vanhemmissa ikäryhmissä, sillä melkein kaikki alle 55-vuotiaat jo käyttävät nettiä. Netin käyttäjien osuus 55–64-vuotiaista nousi vuonna 2013 kolme prosenttiyksikköä 85 prosenttiin ja 65–74-vuotiaista viisi prosenttiyksikköä 65 prosenttiin.

Vuonna 2013 väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen otoksen yläikäraja nostettiin 89-vuotiaisiin. Tutkimuksen vanhimmasta ikäryhmästä 75–89-vuotiaista 27 prosenttia oli netin käyttäjiä. Koko 16–89-vuotiaasta väestöstä internetiä käytti 85 prosenttia.

Kuvio 1. Viimeisten 3 kuukauden aikana internetiä käyttäneiden osuus 2010–2013 1)

Kuvio 1. Viimeisten 3 kuukauden aikana internetiä käyttäneiden osuus 2010–2013 1)
1) Tutkimuksen otoksen yläikäraja nostettiin 89 vuoteen vuonna 2013.

Euroopan maista vain muissa Pohjoismaissa sekä Alankomaissa ja Luxembourgissa internetin käyttö on yleisempää kuin Suomessa. Vuonna 2012 netin käyttäjien osuus oli suurin Islannissa, jossa 96 prosenttia 16–74-vuotiaista käytti nettiä. Tuolloin netin käyttäjiä oli Suomessa 90 prosenttia väestöstä. Lähes kaikissa Euroopan maissa internetin käyttäjien osuus väestöstä kasvaa edelleen mutta yleensä melko hitaasti.

Suomalaiset käyttävät internetiä myös yhä useammin. 80 prosenttia 16–74-vuotiaasta väestöstä oli netissä päivittäin vuonna 2013. Osuus kasvoi prosenttiyksikön edellisestä vuodesta. Internetin käytön jokapäiväistyminen etenee lähinnä vanhimmissa ikäryhmissä. Päivittäin nettiä käyttävien osuus 65–74-vuotiaista nousi neljä prosenttiyksikköä 45 prosenttiin ja 55–64-vuotiaista neljä prosenttiyksikköä 67 prosenttiin vuonna 2013. Alle 55-vuotiaiden parissa vastaava osuus ei juurikaan kasvanut.Koko 16–89-vuotiaasta väestöstä nettiä käytti päivittäin 75 prosenttia.

Neljä viidestä internetiä päivittäin käyttävästä vastasi tutkimuksessa olevansa netissä useasti päivässä. Osuus vastaa 66 prosenttia 16–74-vuotiaasta väestöstä (61 % 16–89-vuotiaista). Useasti päivässä nettiä käyttävien osuuden kasvu hidastui vuonna 2013.

Kuvio 2. Internetin päivittäisen käytön yleisyys 2010–2013 1)

Kuvio 2. Internetin päivittäisen käytön yleisyys 2010–2013 1)
1) Tutkimuksen otoksen yläikäraja nostettiin 89 vuoteen vuonna 2013

Kuvio 3. Internetin käyttäminen monta kertaa päivässä 2010-2013 1)

Kuvio 3. Internetin käyttäminen monta kertaa päivässä 2010-2013 1)
1) Tutkimuksen otoksen yläikäraja nostettiin 89 vuoteen vuonna 2013.

1.2 Internetin käyttö on viestintää, asiointia ja tiedonhakua

Suomalaisten internetin käyttö on yleisimmin erilaisten asioiden hoitoa, viestintää, tiedonhakua ja medioiden seuraamista. Yleisin väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa kysytyistä internetin käyttötavoista oli pankkiasioiden hoitaminen. Peräti 79 prosenttia 16–89-vuotiaista oli hoitanut pankkiasioita netissä viimeisten kolmen kuukauden aikana. Se enemmän kuin yhdeksän kymmenestä netin käyttäjästä.

Myös ostosten tekeminen netissä on yleistä. 44 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista oli ostanut tai tilannut netistä jotain viimeisten kolmen kuukauden aikana. Osuus vastaa yli puolta netin käyttäjistä. Netistä on tullut myös käytännöllinen vanhojen tavaroiden kierrätyksen kanava. Käytettyjä tavaroita oli netistä ostanut 23 prosenttia suomalaisista. Niitä oli myynyt 16 prosenttia.

Internet on paljon käytetty informaation ja tiedon lähde. Sieltä haetaan ensinnäkin käytännön informaatiota esimerkiksi asioiden hoidon ja ostosten yhteydessä. 73 prosenttia suomalaisista oli hakenut netistä tietoa tuotteista ja palveluista. Matkailupalveluita oli tutkinut 60 prosenttia ja lähes yhtä moni (57 %) oli hakenut tietoa viranomaisten ja muiden julkisten palvelujen nettisivuilta. Internetiä käytetään lähteenä myös silloin kun halutaan parantaa omaa tietämystä asioista ja maailmasta. 64 prosenttia 16–89-vuotiaista oli hakenut tietoa wikipedioista ja muista vastaavista verkkotietosanakirjoista.

Taulukko 1. Internetin käyttötarkoitusten yleisyys 2013

Käyttänyt internetiä seuraaviin tarkoituksiin 3 viimeisen kuukauden aikana 16–89-vuotiaat 16–89-vuotiaat 16–74-vuotiaat
  %-osuus väestöstä %-osuus internetin käyttäjistä %-osuus väestöstä
Pankkiasiat (esim. verkkopankki) 79 93 84
Sähköposti 77 81 83
Tavaroita ja palveluita koskeva tiedonetsintä 73 86 79
Verkkolehtien tai televisiokanavien uutissivujen lukeminen 73 86 79
Tiedonetsintä wikipedioista ja verkkotietosanakirjoista 64 75 70
Matka- ja majoituspalvelujen selailu 60 71 65
Videopalveluiden katsominen (esim. Youtube, Vimeo) 60 71 66
Televisioyhtiöiden netti-tv-palvelujen katsominen (esim. Yle Areena) 59 69 64
Tiedonhaku viranomaisten tai julkisten palvelujen verkkosivuilta (12 kk) 57 67 61
Sairauksiin, ravitsemukseen ja terveyteen liittyvän tiedon etsiminen 56 66 60
Yhteisöpalveluiden (esim. Facebook) seuraaminen 47 55 51
Musiikin kuuntelu tai lataaminen tietokoneelle tai muulle laitteelle 47 55 51
Virallisten lomakkeiden täyttäminen (12 kk) 47 55 51
Viestien kirjoittaminen internetiin (keskustelupalstat, yhteisöpalvelut jne.) 45 53 49
Tavaroiden tai palveluiden ostaminen tai tilaaminen internetin kautta 44 52 49
Täytetyn lomakkeen lähettäminen viranomaiselle tai julkisen palvelun tarjoajalle 41 48 45
Blogin lukeminen 35 41 38
Ohjelmien lataaminen omalle tietokoneelle 30 35 33
Koulutus- ja kurssitarjonnan etsintä 29 34 32
Veikkauksen tai muiden pelien pelaaminen 26 31 29
Työn etsiminen tai työpaikkahakemusten lähettäminen 24 28 27
Pelien pelaaminen tai lataaminen omalle koneelle 24 28 26
Käytettyjen tavaroiden ostaminen 23 27 26
Internet-puhelut ja videopuhelut 21 25 22
Omien tavaroiden, tuotteiden ja palveluiden myynti 16 19 17
Verkko-opiskelu 13 15 15

Sähköposti on yleisimpiä internetin käyttötarkoituksia. Sitä oli käyttänyt viimeisten kolmen kuukauden aikana 77 prosenttia 16–89-vuotiaista. Suomalaiset käyttävät sähköpostia paljon. 39 prosenttia vastaajista ilmoitti käyttävänsä sähköpostia päivittäin tai lähes päivittäin. Vähintään kerran viikossa käytti 23 prosenttia.

Nettiä käytetään paljon verkkomedioiden ja perinteisten joukkoviestimien seuraamiseen. 73 prosenttia 16–89-vuotiaasta väestöstä oli lukenut verkkolehtiä tai televisiokanavien uutissivuja. Myös televisio-ohjelmia katsotaan netistä hyvin yleisesti. 59 prosenttia oli katsonut elokuvia, sarjoja, urheilulähetyksiä tai muita televisio-ohjelmia televisioyhtiöiden netti-tv-palveluista (esim. Yle Areena). Hieman useampi oli katsonut Youtubea, Vimeota tai vastaavia videopalveluita.

Koko väestön tasolla internetin käyttötarkoituksien yleisyydessä tapahtuu vuosittain vain pieniä muutoksia. Useimmiten niissä on kyseessä hidas yleistyminen, joka on seurausta internetin käyttäjien määrän kasvusta.

1.3 Yhteisöpalvelut yhä suositumpia

Yhteisöpalveluista on tullut Suomessa suosittu internetin käyttötapa. Niiden suosio kasvoi hieman myös vuonna 2013. Yhteisöpalveluja viimeisen kolmen kuukauden aikana seuranneiden osuus 16–74-vuotiaista nousi kaksi prosenttiyksikköä 51 prosenttiin. Osuus kasvoi 25–34-vuotiaita lukuun ottamatta kaikissa ikäryhmissä. 35–44-vuotiaista yhteisöpalvelujen käyttäjien osuus kasvoi peräti yhdeksän prosenttiyksikköä.

Yhteisöpalvelujen käyttö on hyvin ikäsidonnaista. Nuoremmissa ikäryhmissä ne ovat erittäin suosittuja, sillä peräti 87 prosenttia 16–24-vuotiaista seurasi vuonna 2013 jotain yhteisöpalvelua. 45–54-vuotiaista osuus oli vain 39 prosenttia. Naiset seuraavat yhteisöpalveluja selvästi yleisemmin kuin miehet, vaikka ero sukupuolten välillä hieman supistuikin vuonna 2013.

Taulukko 2. Yhteisöpalvelua viimeisten 3 kuukauden aikana seuranneiden osuus 2012 ja 2013

  2012 2013
  Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä
Ikä %-osuus väestöstä
16-24 83 89 86 82 91 87
25-34 73 87 80 72 85 78
35-44 50 67 58 60 73 67
45-54 33 45 39 34 49 41
55-64 17 27 22 24 28 26
65-74 8 11 10 14 13 13
75-89 - - - 3 3 3
             
Yhteensä 16–74 44 53 49 48 55 51
Yhteensä 16–89 - - - 44 49 47

Verkkoyhteisöjen seuraaminen on muuttunut yhä jokapäiväisemmäksi. 30 prosenttia verkkoyhteisöjen 16–74-vuotiaista jäsenistä käytti palveluja useasti päivässä. Osuus oli kuusi prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisenä vuonna. Lisäksi 43 prosenttia kävi verkkoyhteisössään päivittäin.

Varsinkin nuoret ovat ahkerasti läsnä yhteisöpalveluissa. Peräti 43 prosenttia 16–24-vuotiaista yhteisöpalvelujen käyttäjistä seurasi palveluja useasti päivässä. Osuus kasvoi yhdeksän prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Kun lisäksi 43 prosenttia verkkoyhteisöjen jäsenistä seurasi palveluja päivittäin, niin kolme neljästä 16–24-vuotiaasta suomalaisesta seurasi yhteisöpalveluja vähintään päivittäin. Tähän vaikuttaa luultavasti se, että nuorilla älypuhelimet ovat yleisiä. Älypuhelimella on helppo seurata päivän mittaan verkkoyhteisön tapahtumia.

Taulukko 3. Yhteisöpalveluiden seuraamisen useus viimeisten 3 kuukauden aikana 2013

  Seuraa useasti päivässä Seuraa päivittäin tai lähes päivittäin Seuraa viikoittain Seuraa harvemmin Ei seuraa enää
Ikä %-osuus yhteisöpalvelua viimeisten 3 kuukauden aikana seuranneista
16-24 43 41 10 7 0
25-34 33 46 13 7 0
35-44 27 43 18 12 0
45-54 21 41 25 13 1
55-64 12 38 31 18 1
65-74 11 34 38 17 0
75-89 0 0 31 40 28
           
Miehet 28 43 18 11 1
Naiset 31 42 17 9 0
           
Yhteensä 16–89 30 42 18 10 0
Yhteensä 16–74 30 43 18 10 0

1.4 Elokuvien, televisio-ohjelmien ja videoiden katsominen on netistä suosittua

Internet on yhä suuremmassa määrin elokuvien, televisio-ohjelmien ja erilaisten videoiden jakelukanava. Tähän liittyvä tarjonta kehittyy nopeasti: uusia palveluja tulee markkinoille ja vanhat palvelut parantavat sisältöään. Suomessa televisioyhtiöt ovat ottaneet internetin yhdeksi keskeiseksi ohjelmistonsa jakelukanavaksi. Niiden netti-tv-palvelut (Areena, Katsomo, Ruutu.fi, jne) ovat hyvin suosittuja. 59 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista oli vuonna 2013 katsonut televisioyhtiöiden netti-tv-palveluita viimeisten kolmen kuukauden aikana.

Nuoremmat ikäryhmät ovat vanhempia ikäryhmiä kiinnostuneempia katsomaan elokuvia ja televisio-ohjelmia netin kautta. Tämä koskee myös televisioyhtiöiden nettipalveluja, joita oli katsonut 81 prosenttia 25–34-vuotiaista mutta vain 37 prosenttia 65–74-vuotiaista. Ero selittyy osittain sillä, että vanhimmissa ikäryhmissä on ylipäätään vähemmän netin käyttäjiä kuin nuoremmissa. Ikäryhmien erot supistuvat jos tarkastellaan vain netin käyttäjiä. 65–74-vuotiaista netin käyttäjistä 58 prosenttia oli katsonut netti-tv-palveluita

Kuvio 4. Internetin käyttö elokuvien, urheilun ja muiden televisio-ohjelmien katsomiseen 2013

Kuvio 4. Internetin käyttö elokuvien, urheilun ja muiden televisio-ohjelmien katsomiseen 2013
1) Katsonut viimeisten kolmen kuukauden aikana.

Kotimaiset televisioyhtiöt ovat saaneet ohjelmien nettijakelumarkkinoille uusia kilpailijoita viime aikoina kansainvälisistä tilausvideopalveluista kuten Netflix, Viaplay ja HBO. Ne eivät vielä vuoden 2013 kevääseen mennessä olleet kuitenkaan ehtineet tulla kovin suosituiksi. Vain 16 prosenttia 16–89-vuotiaista oli katsonut tilausvideopalvelua viimeisten kolmen kuukauden aikana. Tilausvideopalvelujen katsominen on voimakkaasti ikäsidonnaista. Kolmannes 16–24 ja 25–34-vuotiaista oli katsonut tilausvideopalvelua mutta yli 55-vuotiaista ei juuri kukaan. Nuoret ovat tässäkin omaksuneet uudet palvelut ensimmäisinä.

Sukupuolten välillä on pieni ero internetin käytössä elokuvien ja televisio-ohjelmien katsomisessa. Miehet katsovat hieman yleisemmin sekä televisioyhtiöiden netti-tv-palveluita että tilausvideopalveluita kuin naiset. Tilausvideopalveluiden katsomisessa ero on hieman suurempi. Niitä oli katsonut 66 prosenttia miehistä ja 54 prosenttia naisista.

Elokuvia ja televisio-ohjelmia esittävien palveluiden lisäksi internetissä on niin sanottuja videopalveluita kuten Youtube ja Vimeo, joihin kuka tahansa voi ladata videoitaan muiden netin käyttäjien katsottavaksi. Näiden palveluiden sisältö on hyvin heterogeenista ulottuen amatöörimäisistä ”kotivideoista” korkeatasoisiin harrastajien tai ammattilaisten videoihin. Videopalveluihin on ladattu myös videoleikkeitä kaupallisesti tuotetuista elokuvista ja televisio-ohjelmista. Youtube ja vastaavat videopalvelut ovat hyvin suosittuja. 60 prosenttia suomalaisista oli katsonut niitä viimeisten kolmen kuukauden aikana vuonna 2013.

Myös videopalveluiden katsominen oli yleisempää nuorten parissa kuin vanhempien. 16–24-vuotiaista lähes kaikki ja 25–34-vuotiaistakin 93 prosenttia oli katsonut videopalveluita. 65–74-vuotiaista näin tehneiden osuus oli vain 18 prosenttia. Ikäryhmien erot selittyvät vain osittain netin käytön yleisyydellä. 65–74-vuotiaista netin käyttäjistä hieman yli neljännes katsoi videopalveluita


Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2013, Tilastokeskus

Lisätietoja: Rauli Kohvakka 09 1734 3448, Perttu Melkas 09 1734 2511, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 7.11.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2013, 1. Internetiä käytetään yhä enemmän . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/sutivi/2013/sutivi_2013_2013-11-07_kat_001_fi.html