Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 17.12.2021

Kotitalouksien säästämisasteessa laskua kolmannella neljänneksellä

Kotitalouksien säästämisaste laski heinä-syyskuussa edellisestä neljänneksestä. Kulutusmenot kasvoivat käytettävissä olevia tuloja voimakkaammin. Kotitalouksien investointiaste pysyi edellisen neljänneksen tasolla. Yritysten voittoaste pysyi myös edelliseen neljänneksen tasolla. Yrityssektorin investointiaste laski 2,3 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Investointiasteen lasku johtuu siitä, että kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit supistuivat, kun taas arvonlisäys kasvoi. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen neljännesvuosittaisesta sektoritilinpidosta

Kotitalouksien ja yritysten keskeiset indikaattorit kausitasoitettuna

Kotitalouksien ja yritysten keskeiset indikaattorit kausitasoitettuna
Tunnusluvut on laskettu kausitasoitetuista aikasarjoista. Sektoritilit lasketaan ainoastaan käypähintaisina. Kotitalouksien oikaistulle käytettävissä olevalle tulolle on kuitenkin laskettu hintojen muutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava indikaattori. Voitto-, säästämis- ja investointiasteet on laskettu nettomääräisistä luvuista, joista pääoman kuluminen on poistettu. Kotitaloudet eivät sisällä kotitalouksia palvelevia voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä.

Kotitaloudet

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste pieneni taas selvästi edellisen neljänneksen tiedosta, ja oli heinä-syyskuussa enää 0,6 prosenttia. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on positiivinen, mikäli kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on suurempi kuin kotitalouksien kulutusmenot. Säästämisaste on kotitalouksien säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta. Vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvoivat hieman edellisestä neljänneksestä, mutta kun kulutusmenot kasvoivat merkittävästi, nousten jo korkeammalle kuin ennen pandemiaa, niin säästö ja siten säästämisaste pienenivät selvästi edelliseen neljännekseen verrattuna.

Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste kasvoi hieman edellisestä vuosineljänneksestä, ollen 14,0 prosenttia. Investointiaste on kotitalouksien investointien suhde käytettävissä olevaan tuloon. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista. Kun kotitalouksien investoinnit kasvoivat hieman enemmän kuin käytettävissä oleva tulo, niin investointiaste kasvoi hieman, joskaan ei merkittävästi.

Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi vuoden 2021 kolmannella vuosineljänneksellä reilulla miljardilla eurolla. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Menoeristä suurimpia ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut. Vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä saadut palkat kasvoivat 1,5 miljardilla eurolla, yrittäjätulot ja saadut sosiaalietuudet pysyivät suunnilleen edellisen vuoden tasolla ja saadut omaisuustulot pienenivät hieman vuodentakaisiin lukuihin verrattuna. Menopuolella taas maksetut verot eivät juurikaan kasvaneet, sillä maksetut veronpalautukset pienentävät verokertymää, mutta maksetut sosiaaliturvamaksut kasvoivat reilulla miljardilla edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Maksettujen sosiaaliturvamaksujen suuri kasvu johtui pääsääntöisesti siitä, että työnantajien TyEL-maksua alennettiin määräaikaisesti pandemian alettua, ja nyt maksu on taas entisellä tasollaan.

Kun käytettävissä olevaan tuloon lisätään julkiset sektorin ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tuottamat yksilölliset palvelut, kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut, päästään oikaistun käytettävissä olevan tulon käsitteeseen. Oikaistu käytettävissä oleva tulo on OECD:n suosittelema mittari kotitalouksien taloudellisen hyvinvoinnin arviointiin. Vuoden 2021 kolmannella vuosineljänneksellä kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 3,7 prosenttia ja hintamuutoksista puhdistettuna 1,7 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava indikaattori löytyy tämän julkaisun liitetaulukosta 3.

Kotitaloussektorin oikaistun käytettävissä olevan reaalitulon kehitys

Kotitaloussektorin oikaistun käytettävissä olevan reaalitulon kehitys
Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkansaajakorvaukset kasvoivat peräti 5,6 prosenttia vuodentakaiseen, poikkeuksellisen alhaiseen neljännekseen verrattuna. Sekä urheilun että kulttuurin saralla monien yhdistysten toiminta on selvästi elpynyt ja alkaa olla jo pandemiaa edeltäneellä tasolla.

Tässä tilastossa kotitaloudet-sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet-sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina eli sisältäen kiinteän pääoman kulumisen. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämis- ja investointiasteita.

Yritysten voittoaste pysyi edellisen neljänneksen tasolla

Vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä yritysten kausitasoitettu voittoaste pysyi edellisen neljänneksen tasolla, ollen 31,6 prosenttia. Voittoasteella tarkoitetaan toimintaylijäämän osuutta arvonlisäyksestä. Toimintaylijäämä lasketaan vähentämällä arvonlisäyksestä maksetut palkansaajakorvaukset ja muut tuotantoverot ja lisäämällä saadut tuotantotukipalkkiot. Huhti-kesäkuussa arvonlisäyksen suhteellinen kasvu oli selvästi palkansaajakorvausten kasvua nopeampaa. Heinä-syyskuussa sekä arvonlisäys että palkansaajakorvaukset olivat edelleen kasvussa, mutta palkansaajakorvausten kasvu oli lähempänä arvonlisäyksen kasvua. Tuotantotukipalkkioiden taso oli heinä-syyskuussa edelleen hieman korkeampi kuin ennen pandemiaa. Edelliseen neljännekseen verrattuna yrityssektori sai kuitenkin vähemmän tuotantotukipalkkioita. Näiden muutosten yhteisvaikutuksesta johtuen voittoaste ei juurikaan muuttunut.

Yritysten investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien osuus yrityssektorin arvonlisäyksestä laski 2,3 prosenttiyksiköllä 24,9 prosenttiin. Kausitasoitetut investoinnit kasvoivat suhteellisesti hitaammin kuin arvonlisäys.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten voitot kasvoivat

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten kausitasoitettu arvonlisäys kasvoi 10,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Tuotos kasvoi 13,1 prosenttia ja välituotekäyttö 15,1 prosenttia. Sektorin voittoja kuvaava toimintaylijäämä oli 0,6 miljardia euroa vuoden kolmannella neljänneksellä, ja oli 18,2 prosentin kasvussa. Maksetut palkansaajakorvaukset puolestaan kasvoivat 6,1 prosenttiyksiköllä vuodentakaisesta..

Sektorin omaisuustulot sekä omaisuusmenot laskivat edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten omaisuustulot laskivat 1,1 prosenttia, eli noin 30 miljoonaa euroa. Omaisuusmenoja oli 4,6 prosenttia, eli noin 0,1 miljardia euroa vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana neljänneksenä. Omaisuuserät pitävät sisällään muun muassa osingot, korot ja uudelleen sijoitetut voitot.

Arvonlisäys ja toimintaylijäämä kuvaavat tuloja, jotka syntyvät rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle. Niihin ei lueta omaisuustuloja tai arvopapereiden hallussapitovoittoja.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani vuoden takaisesta

Julkisyhteisöillä sulautetut kokonaistulot kasvoivat 2,0 miljardia, kun taas sulautetut kokonaismenot kasvoivat 0,3 miljardia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen rahoitusasema oli 2,9 miljardia alijäämäinen.

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa tarkastellaan julkisyhteisöjä kokonaisuutena. Tarkemmin julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä saa tietoa Julkisyhteisöjen tulot ja menot -tilastosta, jossa myös alasektorit on eritelty: http://www.stat.fi/til/jtume/index.html.

Ulkomaankauppa lisääntyi vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä

Tavaroiden viennin arvo Suomesta ulkomaille oli 18,1 miljardia vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä, mikä oli 28,0 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä. Palveluiden viennin arvo oli 6,7 miljardia, mikä oli 19,1 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Tavaroiden tuonti Suomeen oli arvoltaan 17,3 miljardia euroa, mikä oli 22,2 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Palveluiden tuonnin arvo oli 7,3 miljardia, mikä oli 15,1 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 0,2 miljardia ylijäämäinen vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä.

Ulkomailta saadut omaisuustulot olivat 2,3 miljardia suuremmat kuin ulkomaille maksetut omaisuustulot. Omaisuustulot pitävät sisällään muun muassa osingot, korot ja uudelleensijoitetut voitot. Suomen ulkomaille maksamat tulonsiirrot olivat 0,6 miljardia suuremmat kuin Suomen ulkomailta saamat tulonsiirrot. Merkittävin tulonsiirtojen erä on valtion EU:lle maksama BKTL-maksu. Vaihtotase oli 2,0 miljardia ylijäämäinen vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä.

Käytetyt tiedot ja menetelmät

Neljännesvuositiedot tarkentuvat lähdeaineistojen päivittyessä. Voimakkaimpia revisiot ovat viimeisten 2–3 vuoden osalta, koska vuositilinpidon tiedot ovat tuolloin vielä ennakollisia. Tämän tilastojulkaisun tiedot perustuvat 6.12.2021 mennessä käytettävissä olleisiin lähdeaineistoihin. Vuosien 1999–2020 tiedot vastaavat pääsääntöisesti kansantalouden tilinpidon vuosittaisia sektoritilejä.

Sektoritilien neljännesvuosijulkaisussa säästämisaste, voittoaste ja investointiaste ovat nettomääräisiä, eli kiinteän pääoman kuluminen on poistettu luvuista. Lisäksi kotitalouksien velkaantumisasteen laskennassa käytetään rahoitustilinpidon tietoa kotitalouksien lainavelkojen kannasta. Sektoritilien tietokantataulukossa on esitetty velkaantumisaste kausitasoitettuna ja kausitasoittamattomana. Rahoitustilinpito julkistaa velkaantumisasteen kausitasoittamattomista luvuista. Tunnusluvut on tässä tilastossa laskettu seuraavasti:

Kotitalouksien säästämisaste = B8N / (B6N+D8R)

Kotitalouksien investointiaste = P51K / (B6N+D8R)

Kotitalouksien velkaantumisaste = F4 / B6N

Yritysten voittoaste = B2N / B1NPH

Yritysten investointiaste = P51K / B1NPH

Kotitalouksien oikaistun käytettävissä olevan tulon indikaattori on laskettu käyttämällä Neljännesvuositilinpito-tilaston hintatietoja, joilla oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit on deflatoitu. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on deflatoitu kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä. Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutukselle löytyy myös hintatieto. Menetelmällisenä puutteena julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot joudutaan deflatoimaan julkisten kokonaismenojen hintaindeksillä tarkemman tiedon puuttuessa. Volyymiaikasarja on muodostettu annual overlap -menetelmällä.


Lähde: Sektoritilit, Tilastokeskus

Lisätietoja: Nata Kivari 029 551 3361, Katri Soinne 029 551 2778, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

Julkaisu pdf-muodossa (466,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 17.12.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Sektoritilit neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=2243-4976. 3. vuosineljännes 2021. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.9.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sekn/2021/03/sekn_2021_03_2021-12-17_tie_001_fi.html