Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen

Varkaudet, petokset ja seksuaalirikokset kasvussa, liikennerikokset ja rikkomukset laskussa vuonna 2019

1.1. Tiivistelmä

Viranomaisten tietoon tuli vuonna 2019 yhteensä 818 500 rikosta ja rikkomusta, mikä on 6,3 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kaikista rikoksista ja rikkomuksista 452 700 oli rikoslakirikoksia. Näiden määrä kasvoi 2,1 prosenttia edellisvuodesta. Suurin osa rikoslain ulkopuolella olevista rikkomuksista muodostuu liikennerikkomuksista, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomisesta ja ajoneuvorikkomuksesta. Ylinopeuksia tilastoitiin 334 400, mikä on 13,5 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Kuvio 1 Rikoslakirikoksien määrä 1980–2019

Kuvio 1 Rikoslakirikoksien määrä 1980–2019
*Vuoden 2016 sakkolakiuudistuksen jälkeen kaikkia liikennerikoksia ei ilmoiteta syyttäjälle

Valtaosa rikoksista ja rikkomuksista on poliisin kirjaamia. Poliisin tietoon tuli vuoden 2019 aikana 805 300 rikosta ja rikkomusta, mikä on 6,2 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Rikoslakirikoksien määrä kasvoi 2,3 prosenttia. Niitä tuli tietoon 444 000.

Tullin tietoon tuli 7 900 rikosta ja rikkomusta, joista 6 400 oli rikoslakirikosta. Rajavartiolaitoksen tietoon tuli yhteensä 5 400 rikosta ja rikkomusta, joista rikoslakirikoksia oli 2 400. Tullin tietoon tulleet rikokset ja rikkomukset vähenivät 11,5 prosenttia ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet vähenivät 8,8 prosenttia.

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selvittivät vuoden 2019 aikana yhteensä 648 300 rikosta ja rikkomusta, mikä on 6,7 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kaikkien rikosten ja rikkomusten selvitysprosentti laski 0,3 prosenttiyksikköä.

1.2 Omaisuusrikokset

Tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä kääntyi nousuun

Vuonna 2019 omaisuusrikoksia tuli tietoon 216 000, mikä on 4,4 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Varkausrikoksia (RL 28:1–3) ilmoitettiin 126 900, mikä on runsaat 3 prosenttia (4 200 tapausta) enemmän kuin vuonna 2018. Varkauksista törkeitä (RL 28:2) oli 2 800, mikä on vajaat 7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018. Näpistysten (RL 28:3) määrä kasvoi vajaat 3 prosenttia (1 700 tapausta) ja perusmuotoisten varkauksien (RL28:1) määrä kasvoi vajaat 5 prosenttia (2 700 tapausta) edellisvuodesta. Näpistyksiä ilmoitettiin 62 900 ja varkauksia 61 200. 2000–luvun alkuun verrattuna varkausrikoksien määrä on laskenut runsaat 30 prosenttia.

Kaikista varkausrikoksista myymälävarkauksia ja –näpistyksiä oli 47 700, mikä on 4,6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Kuvio 2. Varkausrikokset 2000–2019

Kuvio 2. Varkausrikokset 2000–2019

Vuonna 2019 murtoja (luvatta tunkeutuen tehty varkaus, törkeä varkaus, näpistys) tuli tietoon 29 900, mikä on 1 600 tapausta (5,8 prosenttia) enemmän kuin edellisvuonna. Murtorikosten määrä on ollut muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta laskussa koko 2010–luvun. Erityisen paljon ovat vähentyneet ajoneuvomurrot, niiden määrä on lähes puolittunut. Vuonna 2019 ajoneuvomurtoja kirjattiin 7 500, mikä on vajaat 500 enemmän kuin edellisvuonna.

Asuntomurtoja ilmoitettiin 3 300 eli 10 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vapaa-ajanasuntomurtoja tuli ilmi 1 200, mikä on yhtä paljon kuin vuonna 2018. Näiden rikosten määrät vaihtelevat vuosittain paljon, mutta yleinen trendi 2010–luvulla on ollut laskeva.

Kuvio 3. Murrot kohteen mukaan 2009–2019

Kuvio 3. Murrot kohteen mukaan 2009–2019

Moottorikulkuneuvon käyttövarkauksia (RL 28:9), moottorikulkuneuvon luvattomia käyttöjä ja moottorikulkuneuvon anastuksia ilmoitettiin 5 700, mikä on runsaan prosentin vähemmän kuin edellisvuonna.

Taulukko 1. Moottorikulkuneuvon käyttövarkauksien RL 28:9 kohteet vuosina 2010-2019

  2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Yhteensä 8 786 9 464 6 821 6 126 5 953 5 878 5 253 4 868 4 540 4 333
Auto 6 045 5 996 4 335 3 645 3 511 3 712 3 253 2 937 2 893 2 758
Mopo 1 770 2 116 1 631 1 560 1 524 1 240 1 088 929 795 776
Moottoripyörä 654 1 021 629 656 681 722 694 770 623 562
Vene/alus 39 32 31 34 19 19 21 34 22 20
Muu moottorikulkuneuvo 278 299 195 231 218 185 197 198 207 217

Ryöstöjä (RL 31:1-2, 2a) kirjattiin 1 800, mikä on hieman yli 6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Ryöstöistä törkeitä oli 347, mikä on 44 tapausta enemmän kuin vuonna 2018. Ryöstöistä lähes kaksi kolmannesta tapahtuu yleisellä paikalla.

Vahingontekoja ilmoitettiin 30 500, mikä on yhtä paljon kuin vuonna 2018. Eniten vähenivät yleisellä paikalla tehdyistä vahingonteoista tehdyt ilmoitukset. Ne vähenivät lähes vajaalla kahdella prosentilla. Yksityisessä paikassa tehdyt vahingonteot puolestaan lisääntyivät runsaalla kahdella prosentilla.

Ilmoitettujen petosten (RL 36:1–3) määrä on ollut kasvussa muutaman vuoden ajan. Niitä ilmoitettiin 28 700, mikä on 4 200 tapausta (17 prosenttia) edellisvuotta enemmän. Maksuvälinepetoksia (RL 37:8–11) ilmoitettiin 6 300, mikä on vajaat 200 tapausta (3 prosenttia) enemmän kuin edellisvuonna.

Maakunnittain tarkasteltuna omaisuusrikoksia tuli eniten ilmi Uudellamaalla sekä lukumääräisesti että väkilukuun suhteutettuna. Rikokset tilastoidaan tekokunnan, ei epäillyn asuinkunnan mukaan, joten turistien ja muiden vierailijoiden tekemät rikokset näkyvät kyseisen maakunnan luvuissa.

Taulukko 2. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2019

  Omaisuusrikokset Varkaus 28:1 Törkeä varkaus 28:2 Näpistys 28:3 Asuntomurto Vapaa-ajan asuntomurto Ryöstöt Vahingonteot
Koko maa 3 946 1 112 52 1 141 61 22 33 553
Uusimaa 4 827 1 509 70 1 445 68 10 49 638
Varsinais-Suomi 3 652 1 051 43 1 081 52 15 27 490
Satakunta 2 955 883 45 703 61 23 18 470
Kanta-Häme 3 371 930 54 919 54 32 26 605
Pirkanmaa 3 816 1 190 58 1 160 73 25 31 575
Päijät-Häme 4 712 1 499 54 1 030 66 30 29 599
Kymenlaakso 3 798 887 51 856 63 32 23 518
Etelä-Karjala 4 025 801 36 1 105 63 16 24 597
Etelä-Savo 2 849 808 34 745 69 51 15 452
Pohjois-Savo 3 290 849 42 1 085 54 28 27 579
Pohjois-Karjala 2 722 638 19 921 27 12 19 430
Keski-Suomi 3 358 1 093 50 921 73 55 29 450
Etelä-Pohjanmaa 1 993 440 29 652 42 25 18 378
Pohjanmaa 2 851 833 47 855 50 24 16 483
Keski-Pohjanmaa 2 433 399 21 1 026 38 13 16 398
Pohjois-Pohjanmaa 3 456 859 36 1 259 53 26 32 490
Kainuu 3 105 517 19 1 271 46 25 18 618
Lappi 3 110 627 30 900 44 27 23 570
Ahvenanmaa - Åland 2 192 569 70 612 77 10 10 495

1.3 Väkivalta- ja seksuaalirikokset

Tietoon tulleet seksuaalirikokset kasvussa vuonna 2019

Epäillyistä henkirikoksista kirjattiin 72 ilmoitusta. Tämä on 13 tapausta vähemmän kuin vuonna 2018 ja alhaisin luku 2000-luvulla. Henkirikosten määrä on ollut pääosin laskusuunnassa. Vuosien 2010–2019 aikana niitä on kirjattu keskimäärin 91 vuodessa, kun vuosina 2000–2009 keskiarvo oli 128. Neljä viidestä henkirikoksesta tapahtui yksityisasunnossa tai muussa yksityisessä paikassa. Vuoden 2015 henkirikosluvuissa on mukana 12 ulkomailla tapahtunutta terroristisessa tarkoituksessa tehtyä murhaa, joita Suomen poliisi tutki. Vuonna 2017 tietoon tulleista henkirikoksista 2 oli terroristisessa tarkoituksessa tehtyä murhaa. Henkirikoksen yrityksistä kirjattiin 329 ilmoitusta, mikä on 26 tapausta edellisvuotta vähemmän.

Pahoinpitelyjä ilmoitettiin vuonna 2018 yhteensä 33 800, mikä on 200 tapausta edellisvuotta enemmän. Pahoinpitelyjä on kirjattu 2010–luvulla vuosittain keskimäärin 35 000. Perusmuotoisten pahoinpitelyjen määrä kasvoi 2,3 prosenttia. Niitä ilmoitettiin 23 700. Törkeiden pahoinpitelyjen määrä väheni 1,6 prosenttia. Niitä tuli ilmi 1 600. Lieviä pahoinpitelyjä kirjattiin 8 600, mikä on 3,4 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vuoden 2011 alussa voimaan tullut lainmuutos lisäsi vuonna 2011 kirjattujen pahoinpitelyjen määrää huomattavasti. Lainmuutoksen myötä alaikäiseen tai läheiseen kohdistetut lievät pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Vuonna 2011 pahoinpitelyrikoksia kirjattiin 40 200.

Raiskauksia (raiskaus, törkeä raiskaus, raiskaus 3. mom) tuli tietoon 1 477, mikä on 6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Raiskausrikoksista lähes 90 prosenttia tapahtui yksityisasunnossa tai muussa yksityisessä paikassa. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli tietoon 1 709, mikä on 24,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Määrä on suurempi kuin vuosina 2011–2013, jolloin tuli tietoon poikkeuksellisen paljon lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä. Laki törkeästä lapsenraiskauksesta tuli voimaan 15.4.2019. Törkeästä lapsenraiskauksesta tehtiin 34 ilmoitusta vuoden 2019 aikana. Tilastossa törkeät lapsenraiskaukset on esitetty yhdessä lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevien lukujen kanssa. Lisäksi ilmoitettiin 1 119 muuta seksuaalirikosta. Näistä ilmoituksista 518 tehtiin seksuaalisesta ahdistelusta, mikä on 6 tapausta enemmän kuin vuonna 2018. Seksuaalinen ahdistelu lisättiin rikoslakiin 1.9.2014. Tietoon tulleiden raiskausten ja lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin. Yksittäiset ilmoitukset voivat sisältää usean osateon käsittäviä tapahtumasarjoja.

Taulukko 3. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2019

  Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitely 21:5 Törkeä pahoinpitely 21:6 Lievä pahoinpitely 21:7
Koko maa 658 7 431 29 156
Uusimaa 722 8 503 25 147
Varsinais-Suomi 601 4 359 25 174
Satakunta 584 6 342 28 158
Kanta-Häme 592 10 353 34 155
Pirkanmaa 624 8 391 27 166
Päijät-Häme 582 8 390 25 135
Kymenlaakso 623 6 393 42 146
Etelä-Karjala 677 5 373 26 236
Etelä-Savo 627 6 372 27 191
Pohjois-Savo 708 18 392 36 237
Pohjois-Karjala 494 6 292 27 131
Keski-Suomi 779 7 551 38 142
Etelä-Pohjanmaa 543 7 369 26 116
Pohjanmaa 523 6 329 32 119
Keski-Pohjanmaa 701 6 475 26 175
Pohjois-Pohjanmaa 568 5 394 31 113
Kainuu 871 10 604 33 192
Lappi 690 6 437 35 170
Ahvenanmaa - Åland 649 10 402 27 167

Maakunnan väkilukuun suhteutettuna seksuaalirikoksia tuli eniten ilmi Kainuussa, 105 tapausta 100 000 asukasta kohden. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttö tuli väkilukuun suhteutettuna eniten ilmi Uudellamaalla. Siellä tuli ilmi 635 lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä eli 38 tapausta sataatuhatta asukasta kohden.

Taulukko 4. Seksuaalirikokset maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2019

  Seksuaalirikokset Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Raiskaus Muut seksuaalirikokset
Koko maa 78 31 27 20
Uusimaa 92 38 30 25
Varsinais-Suomi 59 22 19 18
Satakunta 70 22 20 28
Kanta-Häme 52 19 21 12
Pirkanmaa 79 30 31 19
Päijät-Häme 66 26 25 15
Kymenlaakso 83 31 30 22
Etelä-Karjala 63 29 20 14
Etelä-Savo 63 28 21 14
Pohjois-Savo 63 21 25 18
Pohjois-Karjala 61 20 25 17
Keski-Suomi 81 31 27 23
Etelä-Pohjanmaa 66 34 17 14
Pohjanmaa 63 24 20 19
Keski-Pohjanmaa 57 19 29 9
Pohjois-Pohjanmaa 77 35 26 16
Kainuu 105 35 53 18
Lappi 65 24 25 16
Ahvenanmaa - Åland 94 37 37 20

1.4 Liikennerikokset ja -rikkomukset

Vuonna 2019 erilaisia liikennerikoksia kirjattiin 110 600, mikä on 4,9 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Lisäksi kirjattiin 351 700 liikennerikkomusta, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomista ja ajoneuvorikkomusta. Kaikista liikennerikoksista ja rikkomuksista 334 400 oli ylinopeuksia. Niiden määrä väheni 13,5 prosenttia edellisvuodesta.

Rattijuopumusten määrä väheni muutaman kasvuvuoden jälkeen. Vuonna 2019 rattijuopumuksia kirjattiin 18 500, mikä on 500 tapausta (2,7 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna. Perusmuotoisia rattijuopumuksia (RL 23:3) kirjattiin 11 700, mikä on yhtä paljon kuin edellisvuonna. Törkeitä rattijuopumuksia (RL 23:4) kirjattiin 6 800, mikä on 6,6 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Kuvio 4. Rattijuopumukset 1980–2019

Kuvio 4. Rattijuopumukset 1980–2019

Törkeistä rattijuopumuksissa alkoholi on päihteenä edelleen noin 90 prosentissa tapauksista, mutta perusmuotoisista rattijuopumuksista jo yli puolet aiheutuu muista huumaavista aineista.

Kuvio 5. Rattijuopumukset päihteen mukaan 2003–2019

Kuvio 5. Rattijuopumukset päihteen mukaan 2003–2019

Vesi-, ilma- ja junaliikennejuopumuksia tilastoitiin vajaat 300, mikä on noin 3,8 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Moottorittomalla ajoneuvolla tehtyjä liikennejuopumuksia kirjattiin 43.

1.5 Huumausaine- ja alkoholirikokset

Tilastoidut huumausainerikokset edelleen kasvussa

Huumausainerikoksia kirjattiin yhteensä 32 300, mikä on 10,9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Törkeitä huumausainerikoksia tuli ilmi 1 550, mikä on 300 tapausta edellisvuotta enemmän. Huumausaineen käyttörikoksia kirjattiin 21 100, mikä on 1 800 tapausta (9,3 prosenttia) edellisvuotta enemmän.

Alkoholirikoksia (RL 50a) ja rikkomuksia tuli ilmi 1 800 tapausta. Tämä on vajaat 9 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Kuvio 6. Alkoholi- ja huumausainerikoksia 2000–2019

Kuvio 6. Alkoholi- ja huumausainerikoksia 2000–2019

Päihderikoksia tilastoitaessa useamman osateon käsittävät rikokset on merkitty yhtenä. Päihderikokset ovat sen kaltaisia, että ne tulevat yleensä ilmi vain poliisin, tullin tai rajavalvontaviranomaisten toiminnan tuloksena ja valtaosa rikoksista jää piiloon.

1.6 Muut rikokset ja rikkomukset

Kotirauhan ja viestintärauhan (RL 24:1–2) rikkomisesta kirjattiin 4 700 ilmoitusta, mikä on 150 tapausta edellisvuotta vähemmän. Julkisrauhan rikkomisesta (RL 24:3–4) kirjattiin 87 ilmoitusta. Salakatselusta tehtiin 420 ilmoitusta, mikä on 150 tapausta edellisvuotta enemmän.

Laittomia uhkauksia kirjattiin 9 300, kunnianloukkauksia 4 600 ja vainoamisia vajaat 700. Laittomien uhkauksien määrä kasvoi 5,1 prosenttia ja kunnianloukkausten 3,8 prosenttia.

Identiteettivarkaudesta kirjattiin 3 900 ilmoitusta, mikä on 3,1 prosenttia edellisvuotta Enemmän.

Työrikoksia (RL 37) ilmoitettiin runsaat 300, mikä on noin 50 tapausta edellisvuotta vähemmän. Ympäristörikoksia (RL 48) puolestaan kirjattiin vajaat 500, mikä on noin 50 tapausta edellisvuotta vähemmän.

1.7 Rikosten selvittäminen

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selvittivät vuoden 2019 aikana yhteensä 648 300 rikosta ja rikkomusta, mikä on 6,7 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Lasku johtuu lähinnä liikennerikosten ja rikkomusten määrän laskusta. Rikoslakirikoksia selvitettiin yhteensä 275 000, mikä on runsaat 1 300 tapausta enemmän kuin edellisvuonna. Kaikkien rikosten ja rikkomusten selvitysprosentti oli 79,2 ja rikoslakirikosten selvitysprosentti oli 60,7. Edellisvuonna vastaavat prosentit olivat 79,5 ja 61,7. Rikosten selvitysprosentti lasketaan tilastovuonna selvitettyjen rikosten osuutena tilastovuonna ilmi tulleista rikoksista. Tästä syystä rikoksien selvitysprosentti voi olla jonain vuonna olla yli 100.

Selvitysprosentti vaihtelee rikostyypeittäin hyvinkin voimakkaasti. Varkauksista (RL 28:1) selvitetään vain noin 15 prosenttia kun näpistyksistä (RL 28:3) selvitetään puolet. Pahoinpitelyjen selvitysprosentti on viime vuosina hieman laskenut. Vuonna 2019 pahoinpitelyrikosten selvitysprosentti oli 63 kun vuonna 2015 se oli 70 prosenttia. Liikennejuopumus-, liikenne- ja päihderikokset saadaan paljastumistavasta johtuen miltei kaikki selvitetyiksi.

Vuonna 2018 lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä ja raiskauksia kirjattiin paljon loppuvuodesta, eikä niitä ehditty selvittää saman vuoden aikana. Tämä näkyy näiden rikosten selvitysprosentin laskuna vuonna 2018. Vuonna 2019 näiden rikosten selvitysprosentti nousi taas lähemmäs vuoden 2017 lukuja.

Taulukko 5. Eräiden rikosten selvitysprosentti 1986-2019

  1986 - 1990 1991 - 1995 1996 - 2000 2001 - 2005 2006 - 2010 2011 - 2015 2016 2017 2018 2019
Rikoslakirikokset 69 58 57 63 67 63 61 62 62 61
Varkaus 28:1 25 17 14 15 18 15 15 15 14 14
Törkeä varkaus 28:2 39 29 40 41 38 34 32 37 31 31
Näpistys 28:3 78 70 67 58 57 56 54 50 51 52
Ryöstöt 53 43 42 45 49 53 53 56 53 54
Vahingonteot 29 27 27 26 25 22 22 22 24 23
Henkirikosten yritykset 95 91 92 94 97 92 88 100 84 86
Pahoinpitely 21:5 79 74 76 80 81 76 67 66 64 64
Törkeä pahoinpitely 21:6 85 84 83 87 88 84 81 80 77 78
Lievä pahoinpitely 21:7 95 86 79 75 73 72 65 60 59 58
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 91 84 88 82 86 75 69 63 52 59
Raiskaus 63 56 57 63 66 70 67 71 55 68

Alhaisimmat rikoslakirikosten selvitysprosentit olivat Itä-Uudenmaan ja Helsingin poliisilaitoksilla. Toisaalta Helsingin poliisilaitoksen tietoon tuli eniten rikoksia, yhteensä 73 000. Tämä on noin 11 000 enemmän kuin Sisä-Suomen poliisilaitoksen, jonka tietoon tuli toiseksi eniten rikoksia.

Kuvio 7. Rikoslakirikosten selvitysprosentit viranomaisittain 2017–2019

Kuvio 7. Rikoslakirikosten selvitysprosentit viranomaisittain 2017–2019

Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilasto 2019, tietoon tullut rikollisuus. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 029 551 3252, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 14.5.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-9151. 13 2019, 1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/rpk/2019/13/rpk_2019_13_2020-05-14_kat_001_fi.html