Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

2. Rikoksien uhrit ja selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt

2.1. Eräiden rikosten uhrit

Vuonna 2018 tietoon tulleiden rikosten uhreiksi joutui 50 300 henkilöä, mikä on 2,9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Uhreista miehiä oli 26 900 ja naisia 23 400. Miesuhrien määrä kasvoi 1,6 prosenttia ja naisuhrien 4,4 prosenttia.

Tieto uhreista saadaan luotettavasti vain tietyistä väkivalta- ja seksuaalirikoksista. Esimerkiksi omaisuusrikoksissa poliisi ei yleensä erikseen erittele rikoksen uhria ja asianomistajia. Erityisesti alaikäisiin kohdistuneissa rikoksissa varsinaisen uhrin lisäksi tämän huoltaja merkitään asianomistajaksi.

Rikosten uhreista vajaat 60 prosenttia sijoittuu 15–39 –vuotiaiden ikäryhmään. Uhreista alaikäisiä oli 20 prosenttia. Miehillä alaikäisten uhrien osuus on noussut hieman naisia enemmän. Vuonna 2009 miesuhreista 16 prosenttia oli alaikäisiä kun parin viime vuoden aikana osuus on ollut noin 20 prosenttia. Naisilla alaikäisten osuus on noussut noin 18 prosentista 20 prosenttiin.

Pahoinpitelyrikosten uhreista 8,6 prosenttia (2 800) kuului 18–20 -vuotiaiden ikäryhmään. Miesuhrit ovat naisia hieman nuorempia sillä alle 25–vuotiaista uhreista yli 60 prosenttia on miehiä kun vanhemmiten osuus laskee lähemmäs 50 prosenttia. Aivan vanhimpia ikäryhmiä lukuun ottamatta pahoinpitelyjen uhreista yli puolet on miehiä. Miesuhreista 43 prosenttia oli alle 25–vuotiaita kun naisuhreista alle 25–vuotiaita oli 36 prosenttia.

Henkirikosten yritysten uhreista noin 80 prosenttia on miehiä. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön uhreista tyttöjä on vajaat 90 prosenttia ja raiskausrikosten uhreista naisia on yli 95 prosenttia.

Kuvio 8. Eräiden rikosten uhrit 2018

Kuvio 8. Eräiden rikosten uhrit 2018

Selvitetyissä rikoksissa, jolloin uhrin lisäksi myös epäilty on tiedossa, uhri oli syntyperältään suomalaistaustainen 91,6 prosentissa tapauksista (Taulukko 6). Tämä on 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna. Seksuaalirikosten uhri oli 95 prosentissa tapauksista suomalaistaustainen. Tämä on 0,8 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän.

Epäillyistä suomalaistaustaisia oli 88,5 prosenttia, mikä on 1,1 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Seksuaalirikoksien osalta suomalaistaustaisten epäiltyjen osuus kasvoi 0,8 prosenttiyksikköä 77,6 prosenttiin.

Suomalaistaustaiseen uhriin kohdistuneessa rikoksessa myös epäilty oli suomalaistaustainen 92,3 prosentissa tapauksista. Seksuaalirikosten osalta osuus oli 79,2 prosenttia. Osuus on miltei 8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2016.

Ulkomaalaistaustaisen uhrin kohdalla myös epäilty on useammin ulkomaalaistaustainen. Vuonna 2018 ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen osuus ulkomaalaisaustaisiin kohdistuneissa rikoksissa oli 53,2 prosenttia. Edellisvuoteen verrattuna osuus on noussut prosenttiyksikön, mutta vuoteen 2016 verrattuna laskenut 3,9 prosenttiyksikköä.

Taulukko 6. Eräiden selvitettyjen rikosten uhrien ja syylliseksi epäiltyjen syntyperä 2018

Uhrin syntyperä/rikos Epäillyn syntyperä
Syntyperä yhteensä Suomalais- taustainen yhteensä Ulkomaalais- taustainen yhteensä
Syntyperä yhteensä Yhteensä 17 363 15 366 1 997
Pahoinpitelyrikokset 11 752 10 401 1 351
Seksuaalirikokset 906 703 203
Muut rikokset 4 705 4 262 443
Suomalais- taustainen yhteensä Yhteensä 15 898 14 681 1 217
Pahoinpitelyrikokset 10 670 9 906 764
Seksuaalirikokset 861 682 179
Muut rikokset 4 367 4 093 274
Ulkomaalais- taustainen yhteensä Yhteensä 1 465 685 780
Pahoinpitelyrikokset 1 082 495 587
Seksuaalirikokset 45 21 24
Muut rikokset 338 169 169

2.2 Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt

Noin 30 prosenttia epäillystä epäiltynä useammasta rikoksesta

Vuonna 2018 selvitettyihin 273 600 rikoslakirikokseen epäiltiin syylliseksi yhteensä 297 600 henkilöä, mikä on yhtä paljon kuin edellisvuonna. Sama henkilö voi olla epältynä useammasta rikoksesta ja yhteen rikokseen voi olla useampia epäiltyjä. Epäillyistä miehiä oli 239 800, mikä on 1,1 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Naisepäiltyjen määrä kasvoi 4,5 prosenttia. Heitä oli nyt 57 800. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä naisia oli 19,4 prosenttia. Naisten osuus epäillyistä on viime vuosina vaihdellut 17 ja 20 prosentin välillä.

Tilastokeskus julkaisee tietoja vain selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä. Esitutkintaviranomainen kirjaa rikoksen selvitetyksi kun esitutkinnan katsotaan valmistuneen ja juttu voidaan siirtää syyttäjälle syyteharkintaan. Epäily ei tarkoita että syyttäjä nostaa syytteen tai henkilö tuomitaan rikoksesta.

Epäiltyjä voidaan tarkastella myös vuoden törkeimmän rikoksen eli ns. päärikoksen mukaan. Näin tarkasteltuna rikoslakirikoksiin epäiltyjä on 129 400. Eli yksi henkilö on epäiltynä keskimäärin 2,3 rikosesta. Miehet ovat epäiltynä keskimäärin 2,4 rikoksesta ja naiset 2 rikoksesta. Sekä miehillä että naisilla rikokset näyttävät keskittyvän entistä harvemmille, sillä molemmilla epäiltyjen rikosten lukumäärä epäiltyä kohti on noussut vuodesta 2006.

Määrällisen eron lisäksi miesten ja naisten rikollisuus poikkeaa siten, että naisilla pahoinpitelyjen, rattijuopumusten ja vahingontekojen osuudet ovat miehiin verrattuna pieniä. Kuitenkin naisten osuus pahoinpitelyihin syylliseksi epäillyistä on noussut vuoden 1980 alle 10 prosentista noin 20 prosenttiin. Naisten tyypillisimpiä rikoksia ovat myymälävarkaudet ja –näpistykset, petokset, kavallutkset ja väärennykset.

Alaikäisten ja nuorten, alle 21–vuotiaiden osuus epäillyistä on noin viidennes.

Valtaosa rikoksiin syylliseksi epäillyistä, 70,6 prosenttia oli epäiltynä vain yhdestä rikoslakirikoksesta vuonna 2018. Kahdesta rikoksesta oli epäiltynä 13,9 prosenttia. Yli kahdesta rikoksesta epäiltynä oli 15,5 prosenttia syylliseksi epäillyistä.

Kuvio 9. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt rikosten määrän mukaan 2018, %

Kuvio 9. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt rikosten määrän mukaan 2018, %

Taulukoissa 7. ja 8. on esitetty rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjä ikäluokittain väestöön suhteutettuna. Törkeimmän rikoksen mukaan tarkasteltuna henkilö on epäiltynä vain kerran vuoden aikana. Taulukoiden perusteella rikokset keskittyvät entistä pienemmälle tekijäjoukolle.

Taulukko 7. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt törkeimmän rikoksen mukaan 2009-2018, osuus 1 000 väestössä olevaa kohti

  2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Sukupuoli yhteensä Yhteensä 35 33 33 31 30 28 27 25 23 23
- 14 8 8 9 7 6 5 5 6 6 6
15 - 17 61 62 64 55 52 49 47 43 44 43
18 - 20 98 91 93 88 86 80 78 76 71 75
21 - 24 78 71 72 67 66 62 61 57 54 56
Mies Yhteensä 56 52 52 48 46 44 43 40 36 37
- 14 11 11 12 10 9 8 8 8 9 8
15 - 17 92 93 96 84 80 77 72 65 69 67
18 - 20 149 139 139 131 129 119 118 115 110 115
21 - 24 120 109 110 104 101 95 94 87 83 87
Nainen Yhteensä 15 14 15 14 13 13 12 12 10 10
- 14 5 5 5 4 4 3 3 3 3 3
15 - 17 27 30 31 25 23 20 20 19 18 17
18 - 20 45 42 45 44 42 39 37 34 31 34
21 - 24 33 30 31 29 30 28 27 26 24 24

Taulukko 8. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt rikoksen mukaan 2009-2018, osuus 1 000 väestössä olevaa kohti

  2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Sukupuoli yhteensä Yhteensä 72 69 69 64 62 59 58 57 54 54
- 14 14 13 14 11 10 9 8 8 9 9
15 - 17 123 122 126 109 103 98 91 84 82 80
18 - 20 217 208 214 201 198 185 185 180 199 178
21 - 24 193 183 175 167 165 152 156 152 148 156
Mies Yhteensä 120 115 115 106 102 97 95 92 89 88
- 14 20 18 20 15 14 13 12 12 14 12
15 - 17 200 194 202 177 167 161 149 134 134 128
18 - 20 343 332 340 320 314 290 293 279 332 284
21 - 24 307 290 279 268 261 241 250 239 234 246
Nainen Yhteensä 26 25 26 24 24 23 23 22 20 21
- 14 7 8 8 6 5 4 4 4 5 5
15 - 17 44 46 47 39 37 33 31 31 28 29
18 - 20 85 79 82 77 77 76 72 75 60 65
21 - 24 73 71 67 62 64 60 58 60 58 61

Kaikista rikoksiin ja rikkomuksiin syylliseksi epäillyistä 6 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Vuonna 2006 vastaava osuus oli 16 prosenttia. Läheskään kaikissa tapauksissa humalatilaa ei tutkita. Esimerkiksi automaattisen liikennevalvonnan yhteydessä humalatilaa ei seurata.

Rikoslakirikoksiin epäillyistä 14 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena ja 10 prosenttia huumaavan aineen vaikutuksen alaisena. Alkoholin osuus päihteenä on laskenut ja huumaavien aineiden noussut. Vuonna 2006 alkoholin vaikutuksen alaisena oli 22 prosenttia ja huumaavien aineiden alaisena 4 prosenttia epäillyistä. Henkeen ja terveyteen kohdistuneisiin rikoksiin epäillyistä 38 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena kun vuonna 2006 vastaava osuus oli 60 prosenttia.

2.3 Kansalaisuus ja syntyperä

Ulkomaalaisten epäiltyjen määrä kasvussa

Vuonna 2018 rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltiin 34 200 ulkomaan kansalaista. Tämä on 1 000 (3 prosenttia) enemmän kuin vuonna 2017. Suomalaisten epäiltyjen määrä oli 1 200 (0,5 prosenttia) pienempi kuin edellisvuonna. Ulkomaalaisista epäillyistä 54,3 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Osuus on 1,7 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisvuonna.

Manner-Suomessa ulkomaalaisten osuus epäillyistä oli suurin Etelä-Karjalan maakunnassa. Siellä ulkomaalaisten osuus oli 21,5 prosenttia. Seuraavaksi suurimmat ulkomaalaisten osuudet olivat Uudellamaalla, 19,5 prosenttia ja Kymenlaaksossa 16,4 prosenttia.

Kaksoiskansalaiset, joilla toinen kansalaisuus on Suomi, tilastoidaan suomalaisiksi. Henkilön vakituinen asuinpaikka määräytyy henkilön kotikunnan perusteella. Turisteilla, turvapaikanhakijoilla ja muilla maassa tilapäisesti oleskelevilla ei ole kotikuntaa Suomessa. Tilastokeskus tilastoi epäiltyjen tietoja ainoastaan selvitetyiksi merkityistä rikoksista. Tilastoissa henkilö voi esiintyä epäiltynä useamman kerran vuoden aikana.

Kuvio 10. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjen ulkomaan kansalaisten lukumäärä, osuus epäillyistä sekä vakituisesti Suomessa asuvien osuus 2009–2018

Kuvio 10. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjen ulkomaan kansalaisten lukumäärä, osuus epäillyistä sekä vakituisesti Suomessa asuvien osuus 2009–2018

Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä ulkomaiden kansalaisista suurimman ryhmän muodostivat virolaiset. Heitä oli 8 900, mikä on 6,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Muita maita, joiden kansalaisia oli epäiltynä yli tuhat, olivat Venäjä (4 800), Irak (3 100), Ruotsi (2 000), Romania (1 700) ja Somalia (1 100). Edellisvuoteen verrattuna esimerkiksi Irakilaisten määrä väheni 4,7 prosenttia ja somalialaisten 3,5 prosenttia. Ruotsalaisten määrä kasvoi 24,7 prosenttia ja romanialaisten 13,9 prosenttia.

Romanialaisista vain 16,5 prosenttia asui vakituisesti Suomessa. Myös venäläisistä epäillyistä alle puolet asui vakituisesti Suomessa. Heistä 34,8 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Virolaisista hieman yli puolet asui vakituisesti Suomessa. Somaleista 93,4 prosenttia ja irakilaista 64,2 prosenttia asui vakituisesti Suomessa.

Ulkomaalaisista epäillyistä 87,7 prosenttia oli miehiä. Suomalaisista epäillyistä 79,7 prosenttia oli miehiä. Ulkomaalaiset ovat myös hieman suomalaisia vanhempia. Ulkomaalaisista epäillyistä noin 11 prosenttia on alle 21–vuotiaita ja alle 30–vuotiaita on noin 43 prosenttia. Suomalaisista epäillyistä alle 21–vuotiaita on 19 prosenttia ja alle 30–vuotiaita 47 prosenttia.

Syntyperä

Rikoslakirikoksiin epäillyistä suomalaistaustaisia oli 254 200 (85,4 prosenttia). Suomalaistaustaisten osuus on kymmenessä vuodessa laskenut 4,1 prosenttiyksikköä. Suomalaistaustaisista epäillyistä noin 97 prosenttia on syntynyt Suomessa.

Ulkomaalaistaustaisia epäiltyjä oli yhteensä 30 700 (10,3 prosenttia). Ulkomaalaistaustaisista epäillyistä lähes 11 prosenttia on syntynyt Suomessa. Täällä syntyneiden osuus ulkomaalaistaustaisista epäillyistä on noussut kymmenessä vuodessa lähes 7 prosenttiyksikköä.

Itäeurooppalaistaustaisten epäiltyjen osuus ulkomaalaistaustaisista epäillyistä on kymmenessä vuodessa laskenut 26 prosentista 19 prosenttiin. Vastaavasti pohjoiseurooppalaistaustaisten osuus on noussut runsaasta 19 prosentista vajaaseen 26 prosenttiin. länsiaasialaistaustaisten osuus on noussut runsaasta 11 prosentista runsaaseen 15 prosenttiin.

Taulukko 9. Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyt ulkomaalaistaustaiset taustamaanosan mukaan 2009-2018

  2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Yhteensä 23 571 25 541 27 450 27 974 27 373 28 448 29 094 29 244 28 904 30 735
Pohjois-Afrikka 958 1 198 1 233 1 163 968 1 048 1 054 999 1 104 1 023
Saharan eteläpuolinen Afrikka 3 348 3 533 3 779 3 452 3 748 4 360 4 615 4 577 3 983 4 111
Amerikka 477 505 504 505 457 515 518 555 554 478
Itä-Aasia 302 188 400 328 194 238 212 195 160 185
Länsi-Aasia 2 678 2 757 2 971 3 057 3 218 3 419 3 613 3 733 4 065 4 680
Kaakkois-Aasia ja Oseania 987 905 937 1 055 1 146 1 037 961 1 130 913 963
Itä-Eurooppa 6 129 5 955 6 316 6 372 5 924 5 944 6 035 5 835 5 946 5 873
Pohjois-Eurooppa 4 559 6 122 6 747 7 216 7 144 7 138 7 240 7 152 7 116 7 907
Etelä-Eurooppa 1 681 1 548 1 507 1 542 1 493 1 531 1 542 1 397 1 394 1 384
Länsi-Eurooppa 370 384 348 306 331 233 278 262 248 242
Tuntematon 219 312 465 511 591 710 806 1 134 1 042 1 359

Syntyperältään tuntemattomia oli 12 700 (4,3 prosenttia). Tuntemattomien osuus on pysynyt suurin piirtein samana, mutta lukumäärä on vähentynyt.

Suomen väestöstä ulkomaalaistaustaisia oli vuonna 2017 yhteensä 7 prosenttia.

Suomalaistaustaiseksi lasketaan henkilö, jonka toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa. Henkilö on ulkomaalaistaustainen, jos hänen molemmat vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla. Syntyperätietoa ei ole saada turisteilta tai muilta Suomen väestöön kuulumattomilta.

2.4 Epäiltyjen taustat

Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä noin 24 prosenttia kuului väestön alimpaan tulodesiiliin käytettävissä olevien rahatulojen mukaan tarkasteltuna. Yli puolet epäillyistä kuuluu kolmeen alimpaan tulodesiiliin. Näihin alimpiin tulodesiileihin kuuluvien osuus on kymmenessä vuodessa noussut 50,5 prosentista 56,1 prosenttiin.

Naisepäillyt ovat hieman miehiä parempituloisia. Heistä kolmeen alimpaan tulodesiiliin kuului vuonna 2018 yhteensä 46,1 prosenttia kun miehillä vastaava luku oli 58,5 prosenttia.

Suhteellisesti eniten ylimpään tulokymmenykseen kuuluvia epäiltyjä oli liikennerikoksiin ja –rikkomuksiin sekä työrikoksiin ja veropetoksiin syylliseksi epäillyissä.

Pääasiallisen toiminnan mukaan tarkasteltuna epäillyistä työttömänä oli 26 prosenttia kun väestöstä työttömiä oli alle 6 prosenttia. Epäillyistä työllisiä oli 28 prosenttia kun väestöstä vajaat 48 prosenttia oli työllisiä.

Epäillyistä yli puolella ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai tohtorin tutkinto oli vain runsaalla 5 prosentilla epäillyistä.


Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilasto 2018, tietoon tullut rikollisuus. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 029 551 3252, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 16.5.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-9151. Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus 2018, 2. Rikoksien uhrit ja selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/rpk/2018/13/rpk_2018_13_2019-05-16_kat_002_fi.html