Julkaistu: 28.5.2021

Perheiden määrän lasku pysähtynyt

Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomessa oli vuoden 2020 lopussa yhteensä 1 467 653 perhettä. Perheiden määrä kasvoi 285 perheellä, kun se vielä edellisvuonna väheni 1 313 perheellä. Kun vuonna 1990 yleisin perhetyyppi oli aviopari ja lapsia, oli vuonna 2020 yleisin perhetyyppi aviopari ilman lapsia. Aviopari ja lapsia perheiden määrä on vähentynyt tasaisesti. Vastaavasti ilman lapsia elävien avio- ja avoparien määrä on kasvanut.

Perheet tyypeittäin 1990–2020

Perheet tyypeittäin 1990–2020
1) Sisältää rekisteröidyt parisuhteet vuodesta 2002 lähtien ja saman sukupuolen avioparit vuodesta 2017 lähtien.
2) Sisältää vuodesta 2020 lähtien saman sukupuolen avopari ja lapsia -perheet, joissa lapsen biologinen äiti ja vahvistettu äiti.

Perheisiin kuului 72 prosenttia väestöstä eli 3 997 063 henkilöä, 16 881 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Perheisiin kuuluvien osuus on pienentynyt tasaisesti. Vuonna 1990 perheisiin kuului 82 prosenttia väestöstä. Myös perheiden keskikoko on pienentynyt vuoden 1990 kolmesta henkilöstä 2,72 henkilöön vuonna 2020.

Perhetilastossa perheet muodostetaan väestötietojärjestelmän tietojen mukaan samassa asunnossa asuvista henkilöistä. Tilastoperheen muodostamisessa pelkin rekisteritiedoin on joitakin rajoitteita. Yksi tällainen on se, että avopariperhe muodostetaan pääasiassa vain eri sukupuolta olevista henkilöistä. 1.4.2019 voimaan tulleen äitiyslain (253/2018) mukaan lapsella voi olla kaksi äitiä. Perhetilastossa on tämän seurauksena huomioitu avopareiksi ensimmäistä kertaa myös sellaiset saman sukupuolen avoparit, joilla on yhteisiä lapsia ja äitiys on virallisesti vahvistettu. Toinen liittyy uusiin perhemuotoihin, kuten esimerkiksi sellaisiin, joissa vakituisessa parisuhteessa elävä pari ei asu yhdessä. Perheen tilastollista muodostamista on selostettu tarkemmin laatuselosteessa.

Aviopari ja lapsia –perheiden määrä vähenee edelleen

Perhetyypeittäin tarkasteltuna kaikista perheistä 63 prosenttia oli avioparien perheitä. Vuonna 2020 eri sukupuolta olevan avioparin ja lasten muodostamien perheiden määrä väheni 8 966 perheellä edellisestä vuodesta, mikä on enemmän kuin vähennys viime vuosina. Eri sukupuolta olevien aviopari ilman lapsia -perheiden määrä kasvoi puolestaan 2 337:lla. Kaikkia perheitä tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että perheen lapsi voi olla minkä ikäinen tahansa eli kyse ei ole varsinaisesta lapsiperheestä (katso lapsiperheet jäljempänä).

Vuonna 2020 perheistä 24 prosenttia oli avoparien perheitä. Avoparin ja lasten muodostamien perheiden määrä kasvoi edellisvuodesta 626 perheellä ja avopari ilman lapsia –perheiden määrä kasvoi puolestaan 6 128:lla. Perhetilastossa ei toistaiseksi muodosteta avopareja samaa sukupuolta olevista yhdessä asuvista henkilöistä. Poikkeuksena tähän ovat ne saman sukupuolen naisparit, joilla on yhteisiä lapsia eli äitiys on vahvistettu (äitiyslaki 253/2018): vuonna 2020 tällaisia avopariperheitä oli yhteensä 27.

Yhden vanhemman perheiden määrä väheni 81 perheellä. Tosin äidin ja lasten muodostamien perheiden määrä pieneni 342 perheellä, mutta isän ja lasten perheiden määrä kasvoi 261 perheellä. Yhden vanhemman perheiden osuus perheistä on kuitenkin pysynyt 13 prosentissa.

Samaa sukupuolta olevien avioparien määrä kasvoi 336:lla, kun taas rekisteröityjen parien määrä pieneni 95:lla. Kehitys on luontainen jatkumo vuoden 2017 maaliskuun alusta voimaan tulleesta avioliittolain muutoksesta, jonka seurauksena osa rekisteröidyistä pareista on muuttanut parisuhteensa avioliitoksi eikä uusia rekisteröityjä pareja ole voinut enää muodostua. Rekisteröityjen parien perheitä oli 1 059 ja saman sukupuolen avioparin perheitä 2 654. Näistä 62 prosenttia oli naisparin perheitä.

Yksinasuvia oli vuonna 2020 yhteensä 1,25 miljoonaa eli 33 000 enemmän kuin edellisenä vuonna.

Yli puolet lapsiperheistä aviopariperheitä

Lapsiperheitä oli yhteensä 556 052. Määrä pieneni edellisestä vuodesta 2 250:lla. Vähennys on 1 413 pienempi kuin edellisvuonna, mutta selvästi suurempi kuin viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana keskimäärin, jolloin vuosittainen vähennys on ollut noin 2 000. Lapsiperheeseen kuuluu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Lapsiperheiden määrän väheneminen kertoo lähinnä siitä, että perheiden täysi-ikäistyvien lasten ikäluokat ovat suurempia kuin uudet syntyvät ikäluokat. Syntyvien ja täysi-ikäistyvien ikäluokkien koon lisäksi määrään vaikuttavat myös muut tekijät kuten kansainvälinen muuttoliike.

Lapsiperheisiin kuului 37 prosenttia väestöstä. Lapsiperheiden yleisin perhemuoto oli edelleen eri sukupuolta olevan avioparin muodostama perhe, joita oli 56 prosenttia lapsiperheistä. Lapsiperheistä viidennes oli avoparien perheitä. Myös äiti ja lapsia -perheiden osuus lapsiperheistä oli 20 prosenttia. Vaikka isä ja lapsia -perheiden määrä onkin kasvanut, on niitä edelleen hyvin vähän, neljä prosenttia. Samaa sukupuolta oleva aviopari oli vanhempana 667 lapsiperheessä ja rekisteröity pari 219 lapsiperheessä.

Lapsiperheissä miljoona alaikäistä lasta

Lapsiperheissä oli yhteensä 1 020 884 alaikäistä lasta, 7 146 edellisvuotta vähemmän. Lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku oli 1,84. Luku on pysynyt vakaana lasten määrän pienenemisestä huolimatta. Lapsiperheistä yksilapsisia oli 43 prosenttia, kaksilapsisia 39 prosenttia ja kolmilapsisia oli 13 prosenttia. Viidessä prosentissa lapsiperheistä oli vähintään neljä alle 18-vuotiasta lasta. Osuudet ovat pysyneet ennallaan

Perhetilastossa lapset kirjautuvat perheeseen sen mukaan, missä he ovat virallisesti kirjoilla. Erotapauksissa lapsi kirjautuu siis vain toisen vanhemman perheeseen, vaikka käytännössä vanhemmilla olisikin yhteishuoltajuus. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen vuonna 2018 tehdyn lasten vuoroasumista selvittäneen ad hoc –tutkimuksen mukaan kahdessa kodissa asuvia lapsia oli noin 110 000, joista 40 000 asui yhtä paljon kummassakin kodissa.

Perhetilasto kuvaa perhekokoa Suomessa tiettynä hetkenä eikä siten kerro perheiden lopullisesta lapsiluvusta. Kotoa pois muuttaneita lapsia ei myöskään lasketa perheen lapsiksi.

Lapsiluku suhteellisesti suurin Pohjois-Pohjanmaan lapsiperheissä ja pienin Ahvenanmaalla

Maakunnittain tarkasteltuna lapsiperheiden lapsimäärissä on eroja. Pohjois-Pohjanmaalla vähintään neljälapsisten perheiden osuus on suurin, 11 prosenttia, ja Keski-Pohjanmaalla toiseksi suurin, 10 prosenttia. Suhteellisesti vähiten vähintään nelilapsisia perheitä on puolestaan Ahvenanmaalla ja Varsinais-Suomessa, kolme prosenttia. Yksilapsisten perheiden osuus on suurin Kymenlaaksossa ja Uudellamaalla, 45 prosenttia, ja pienin Keski-Pohjanmaalla, 37 prosenttia.

Vuoteen 2000 verrattuna vähintään nelilapsisten lapsiperheiden lukumäärä on kasvanut ainoastaan Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Ahvenanmaalla, ja Keski-Suomessa. Muissa maakunnissa vähintään nelilapsisten perheiden lukumäärä on vähentynyt, eniten Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Vaikka Uudellamaalla lukumääräinen muutos on suurin, 855 perhettä, on osuus pysynyt kuitenkin samana (4 %).

Lapsiperheistä yhdeksän prosenttia on uusperheitä

Uusperheitä oli vuoden 2020 lopussa 50 185. Uusperheiden määrä väheni 422:lla edellisestä vuodesta. Uusperheiden osuus lapsiperheistä on pysynyt yhdeksässä prosentissa vuodesta 2004 lähtien. Hieman yli puolet, 54 %, uusperheiden vanhemmista oli avoliitossa ja vajaa puolet, 46 %, avioliitossa. Uusperheissä on huomioitu ainoastaan eri sukupuolta olevien parien perheet.

Uusperheissä on keskimäärin kaksi lasta eli hieman enemmän lapsia kuin lapsiperheissä yleensä. Lapsista 60 prosenttia oli äidin mukanaan tuomia lapsia, 11 prosenttia isän mukanaan tuomia ja 29 prosenttia on uusperheen vanhempien yhteisiä lapsia. Äidin mukanaan tuomien lasten osuus on pysynyt lähes samalla tasolla jo neljännesvuosisadan. Uusperheessä on vähintään yksi alle 18-vuotias vain toisen vanhemman lapsi.

Useamman sukupolven yhdessä asuminen harvinaista

Vuonna 2020 kaikista perheistä 8 800:ssa asui kolme sukupolvea yhdessä. Edellisenä vuonna määrä oli vielä 9 200. Kolmen polven perheiden osuus oli 0,6 prosenttia kaikista perheistä kumpanakin vuonna. Neljän polven yhteisasuminen oli vielä tätäkin harvinaisempaa, tällaisia perheitä oli 43 vuonna 2020.

Sellaisia lapsiperheitä, joissa asui kolme sukupolvea yhdessä, oli yhteensä 7 500 vuonna 2020. Määrä on 300 pienempi kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2020 lapsiperheistä 1,3 prosenttia oli tällaisia kolmen polven perheitä, edellisenä vuonna 1,4 prosenttia. Neljän sukupolven lapsiperheitä oli 39 vuonna 2020.

Perheet tyypeittäin vuosina 1990–2020

Perhe-
tyyppi     
1990 2000 2010 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Muutos
2019–2020
Perheitä 
yhteensä
1 365 341 1 401 963 1 455 073 1 475 335 1 475 583 1 471 500 1 468 681 1 467 368 1 467 653 285
Aviopari,
ei lapsia,
eri
sukupuolta
364 452 436 019 513 889 528 539 529 697 530 404 532 304 533 910 536 247 2 337
Aviopari,
ja lapsia,
eri
sukupuolta
640 062 514 868 446 433 424 185 418 032 412 102 404 142 396 025 387 059 -8 966
Aviopari,
samaa
sukupuolta,
miehiä 1)
.. .. .. .. .. 524 675 784 897 113
Aviopari,
samaa
sukupuolta,
naisia 1)
.. .. .. .. .. 1 042 1 305 1 534 1757 223
Avopari,
ei lapsia,
eri
sukupuolta
123 471 160 132 195 967 215 620 218 439 217 644 220 179 224 270 230 398 6 128
Avopari
ja lapsia
2)
65 896 102 581 117 254 122 657 123 321 123 234 122 614 122 918 123 544 626
Äiti ja
lapsia
147 297 159 432 149 651 150 274 151 459 152 460 152 888 152 759 152 417 -342
Isä ja
lapsia
24 163 28 931 30 278 31 452 31 951 32 616 33 292 34 014 34 275 261
Rekiste-
röity
mies-
pari 1)
.. .. 706 1 023 1 052 640 586 547 506 -41
Rekiste-
röity
naispari 1)
.. .. 895 1 585 1 632 834 696 607 553 -54
Perhe-
väestö
4 101 922 4 053 850 4 065 168 4 080 544 4 072 565 4 055 224 4 033 721 4 013 944 3 997 063 -16 901
Väkiluku
31.12.
4 998 478 5 181 115 5 375 276 5 487 308 5 503 297 5 513 130 5 517 919 5 525 292 5 533 793 8 501
Perhe-
väestön
osuus, %
82,1 78,2 75,6 74,4 74,0 73,6 73,1 72,6 72,2 -0,4
Perheen
keskikoko
3,00 2,89 2,79 2,77 2,76 2,76 2,75 2,74 2,72 –0,02
1) Samaa sukupuolta olevia aviopari ja lapsia -perheitä oli 667 ja rekisteröity pari ja lapsia -perheitä 219 vuonna 2020.
2) Sisältää eri sukupuolen avoparit ja vuodesta 2020 lähtien myös sellaiset saman sukupuolen avoparit, joilla on yhteisiä lapsia (biologinen ja vahvistettu äiti). Vuonna 2020 tällaisia avopareja oli yhteensä 27.

Lähde: Perheet 2020, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marjut Pietiläinen 029 551 2798, Timo Nikander 029 551 3250, Joonas Toivola 029 551 3355, info@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (415,1 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 28.5.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3215. 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.9.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/perh/2020/perh_2020_2021-05-28_tie_001_fi.html