Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 17.3.2022

Toisen asteen läpäisy heikkeni ja korkea-asteen parantui tavoiteajassa vuonna 2020

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan toisen asteen koulutuksen läpäisy hidastui vuonna 2020. Ammatillisen koulutuksen suoritti kolmessa ja puolessa vuodessa 60 prosenttia ja lukiokoulutuksen 79 prosenttia koulutuksen aloittaneista. Ammattikorkeakoulututkinnon läpäisy tavoiteajassa pysyi edellisvuoden tasolla (57 %). Yliopistoissa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen tavoiteajassa parani 4 prosenttiyksikköä nousten 34 prosentin läpäisyasteeseen.

Tavoiteajassa läpäisseiden osuus koulutussektoreittain, %

Tavoiteajassa läpäisseiden osuus koulutussektoreittain, %

Läpäisyaste kertoo, kuinka monta prosenttia koulutuksen aloittaneista on läpäissyt koulutuksen tarkastellun opiskeluajan puitteissa. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tavoiteaika on 3,5 vuotta, ammattikorkeakoulutuksen 4,5 vuotta ja yliopistokoulutuksen ylemmän korkeakoulututkinnon 5,5 vuotta.

Lukiokoulutuksen läpäisyasteet sukupuolen mukaan eri tarkasteluväleillä 2020

Lukiokoulutuksen läpäisyasteet sukupuolen mukaan eri tarkasteluväleillä 2020

Koronavuosi vaikutti heikentävästi toisen asteen koulutusten läpäisyyn. Vuonna 2020 lukiokoulutuksen aloittaneiden läpäisy heikkeni prosenttiyksikön edelliseen vuoteen nähden. Lukiokoulutuksen opiskelijoista (vuonna 2017 aloittaneet) 79 prosenttia suoritti ylioppilastutkinnon enintään kolmessa ja puolessa vuodessa. Miehistä ylioppilastutkinnon suoritti tavoiteajassa 78 prosenttia ja naisista 79 prosenttia. Lukio-opintoja jatkoi 14 prosenttia ja 4 prosenttia oli vaihtanut muuhun koulutukseen. Kun lukio-opintojen aloittamisesta oli kulunut 4,5 vuotta (vuonna 2016 aloittaneet), ylioppilastutkinnon oli suorittanut 89 prosenttia, miehistä 87 ja naisista 90 prosenttia.

Ammatillisen koulutuksen läpäisyasteet sukupuolen mukaan eri tarkasteluväleillä 2020

Ammatillisen koulutuksen läpäisyasteet sukupuolen mukaan eri tarkasteluväleillä 2020

Ammatillisen perustutkinnon aloittaneiden läpäisy heikkeni edellisvuodesta 2,5 prosenttiyksikköä. Ammatillisen perustutkinnon suoritti tavoiteajassa 60 prosenttia (vuonna 2017 aloittaneet), miehistä ja naisista yhtä moni. Myös ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen kasvoi vuonna 2020 ks. Koulutuksen keskeyttäminen .

Tarkastelujaksolla ammatillisen peruskoulutuksen läpäisyaste oli korkeimmillaan vuonna 2016, jolloin koulutuksen läpäisi tavoiteajassa 68 prosenttia aloittaneista. Ammatillisen peruskoulutuksen läpäisyaste tavoiteaikana on laskenut neljä viimeistä tilastovuotta peräkkäin.

Läpäisyaste kasvaa opiskeluajan pidentyessä. Kun ammatillisen perustutkinnon aloittamisesta on kulunut 4,5 vuotta (vuonna 2016 aloittaneet), oli sen suorittanut 68 prosenttia, ja 5,5 vuotta (vuonna 2015 aloittaneet), oli sen suorittanut 73 prosenttia.

Ammattikorkeakoulutuksen läpäisyasteet sukupuolen mukaan eri tarkasteluväleillä 2020

Ammattikorkeakoulutuksen läpäisyasteet sukupuolen mukaan eri tarkasteluväleillä 2020

Tavoiteajassa (4,5 vuotta) ammattikorkeakoulutuksen läpäisi 57 prosenttia aloittaneista (vuonna 2016 aloittaneet), miehistä 42 prosenttia ja naisista 71 prosenttia. Korkein läpäisyaste oli terveys- ja hyvinvointialalla, 76 prosenttia, ja heikoin tekniikan alalla, 38 prosenttia. Tekniikan alan koulutuksen vuonna 2016 aloittaneista, jotka eivät olleet saaneet aloittamaansa tutkintoa valmiiksi, muun tutkinnon oli suorittanut 2 prosenttia, ammattikorkeakoulussa opiskeli edelleen 42 prosenttia ja päätoimisesti työskenteli 8 prosenttia.

Viidessä ja puolessa vuodessa ammattikorkeakoulututkinnon suoritti 67 prosenttia aloittaneista (vuonna 2015 aloittaneet). Miesten läpäisyaste nousi 55 prosenttiin ja naisten 78 prosenttiin. Kahdeksassa ja puolessa vuodessa miehistä valmistui 62 prosenttia ja naisista 79 prosenttia. Kahdeksan vuoden kuluttua niistä miehistä, jotka eivät olleet saaneet ammattikorkeakoulututkintoa valmiiksi, muun tutkinnon oli suorittanut 9 prosenttia, ammattikorkeakouluopintoja jatkoi 5 prosenttia ja päätoimisesti työskenteli 13 prosenttia. Naisista vastaavasti muun tutkinnon oli suorittanut 8 prosenttia, ammattikorkeakouluopintoja jatkoi 2 prosenttia ja päätoimisesti työskenteli 5 prosenttia.

Yliopistokoulutuksen ylemmän korkeakoulututkinnon läpäisyasteet eri tarkasteluväleillä 2020

Yliopistokoulutuksen ylemmän korkeakoulututkinnon läpäisyasteet eri tarkasteluväleillä 2020

Vuonna 2020 yliopistokoulutuksen läpäisi aiempaa useampi edelliseen vuoteen nähden. Ylemmän korkeakoulututkinnon läpäisy parantui 4 prosenttiyksikköä tavoiteajassa (5,5 vuotta). Sen suoritti tuossa ajassa 34 prosenttia aloittaneista (vuonna 2015 aloittaneet), miehistä 28 prosenttia ja naisista 40 prosenttia. Läpäisyn nopeutumiseen on voinut vaikuttaa myös opiskelijoiden heikompi työllisyystilanne vuonna 2020 ks. Opiskelijoiden työssäkäynti . Korkein läpäisyaste oli kasvatusalalla, 48 prosenttia, ja alhaisin luonnontieteiden alalla, 22 prosenttia.

Mitä vanhempaa uusien opiskelijoiden kohorttia tarkastellaan, sitä korkeammaksi läpäisyaste nousi: yliopisto-opinnot aloittaneista kahdeksassa ja puolessa vuodessa ylemmän korkeakoulututkinnon oli suorittanut 58 prosenttia, miehistä 52 prosenttia ja naisista 62 prosenttia. Kaksikymmentä prosenttia oli saanut valmiiksi alemman korkeakoulututkinnon.

Tämän tilaston tietokantataulut ovat uudistuneet ja tauluista on aiempaa helpommin saatavissa vertailutietoa eri kohorttien välillä eri tavoiteaikoina. Tietokantataulukoissa on tietoja myös koulutusmaakunnan ja koulutusalan mukaan sekä niiden opiskelijoiden pääasiallisesta toiminnasta eri vuosina, jotka eivät läpäisseet koulutustaan.


Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Anna Loukkola 029 551 3678, koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (191,9 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 17.3.2022

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Opintojen kulku [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-1005. 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.9.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/opku/2020/opku_2020_2022-03-17_tie_001_fi.html