Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Neljännesvuositilinpito 2021, 2. vuosineljännes

Bruttokansantuote pieneni tammi-maaliskuussa, Suomen kansantalous kärsi heikosta kysynnästä

Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi pieneni tammi-maaliskuussa 0,1 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote pieneni 1,0 prosenttia vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen tasolta. Käyvin hinnoin tarkasteltuna työpäiväkorjatun bruttokansantuotteen arvo oli 0,1 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)
Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan EU-alueen bruttokansantuote pieneni vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Tuotanto

Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi kasvoi 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta väheni 0,8 prosenttia vuodentakaisesta.

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2021 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2021 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2021 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2021 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)
Alkutuotannon eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi kasvoi tammi-maaliskuussa sekä edelliseen neljännekseen että vuodentakaiseen verrattuna.

Teollisuustoimialojen (ml. kaivostoiminta sekä energia-, vesi- ja jätehuolto) tuotanto kasvoi tammi-maaliskuussa edelliseen vuosineljännekseen verrattuna mutta jäi hieman vuodentakaista alemmalle tasolle. Metsä- ja metalliteollisuuden toimialat kasvoivat edellisestä vuosineljänneksestä, mutta kemian- sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden toimialat supistuivat. Rakentamisen väheneminen jatkui tammi-maaliskuussa.

Palvelutoimialojen arvonlisäys kasvoi 2021 ensimmäisellä vuosineljänneksellä hieman edellisestä mutta jäi vuodentakaista tasoaan pienemmäksi. Koronaviruskriisi alkoi vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen aikana ja on vaikuttanut erityisen voimakkaasti liikenteen sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialoilla. Useilla muillakin palvelutoimialoilla arvonlisäys jäi vuodentakaista alemmalle tasolle. Kaupan toimiala kasvoi, kun tammi-maaliskuussa etenkin autokauppa kasvoi selvästi, lisäksi informaation ja viestinnän toimiala on pärjännyt hyvin läpi koronakriisin.

Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Kokonaiskysyntä pieneni tammi-maaliskuussa 0,8 % edellisestä neljänneksestä. Investoinnit kasvoivat edellisestä neljänneksestä pitkästä aikaa, mutta etenkin vienti väheni reippaasti.

Kuvio 4. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2021 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 4. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2021 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2021 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2021 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)
Sekä tavaroiden että palveluiden viennin volyymi pieneni tammi-maaliskuussa edellisestä neljänneksestä. Tuonnin volyymi sen sijaan kasvoi. Palveluiden ulkomaankauppa on kärsinyt koronakriisistä enemmän kuin tavaroiden vienti ja tuonti, sillä palveluiden vienti ja tuonti olivat tammi-maaliskuussa edelleen lähes 20 prosenttia vuodentakaista alemmalla tasolla. Tavaroiden ulkomaankaupan hinnat nousivat selvästi maaliskuussa, joten käyvin hinnoin tarkasteltuna tavaroiden viennin arvo väheni edellisestä neljänneksestä vähemmän (-3,6 %) kuin volyyminä tarkasteltuna (-6,3 %).

Yksityinen kulutus pieneni tammi-maaliskuussa edelliseen neljännekseen verrattuna. Verrattuna vuoden 2020 ensimmäiseen neljännekseen, jolloin koronakriisi oli vasta alkamassa, palveluiden kulutus on jäänyt lähes kymmenen prosenttia alemmalle tasolle. Julkiset kulutusmenot pienenivät edellisestä neljänneksestä mutta olivat vuodentakaista korkeammalla tasolla.

Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit kasvoivat edellisestä vuosineljänneksestä. Julkiset investoinnit vähenivät, mutta yksityiset investoinnit kasvoivat. Rakennus- sekä kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit kasvoivat edellisestä neljänneksestä mutta jäivät vuodentakaista alemmalle tasolle. Investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen sekä ohjelmistoihin vähenivät.

Työllisyys, palkat ja kansantulo

Työllisten määrä väheni tammi-maaliskuussa 0,7 prosenttia ja tehtyjen työtuntien määrä 2,2 prosenttia vuodentakaisesta. Edelliseen neljännekseen verrattuna työtuntien määrä pieneni 0,3 prosenttia.

Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi tammi-maaliskuussa 0,3 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta ja 0,1 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut kasvoivat 6,7 prosenttia vuodentakaisesta.

Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, pieneni ensimmäisellä vuosineljänneksellä 3,0 prosenttia vuodentakaisesta. Bruttokansantulo oli käyvin hinnoin 1,2 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Käytettävissä olleet tiedot

Vuosineljänneksen ennakkotiedot perustuvat 21.5.2021 käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä. Vuositason tiedot 1990–2019 vastaavat 26.2.2021 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja, paitsi ulkomaat-sektorin tiedot (tuonti, vienti, ensitulot ulkomailta/ulkomaille), jotka ovat voineet tarkentua. Vuositietoja 2020 tarkennetaan 14.7.2021, jolloin myös neljännesvuositilinpidon tietokantataulukot päivitetään.

Kuntien ja kuntayhtymien taloustietojen keruuvastuu neljännesvuositietojen osalta siirtyi Tilastokeskukselta Valtiokonttorille alkuvuodesta 2021: http://www.stat.fi/uutinen/kuntatalouden-neljannesvuositiedot-julkaistu-ensimmaista-kertaa-tutkikuntiafi-palvelussa Uudessa tiedonkeruussa tavoitteena on ollut pitkälle viety automaatio. Lisäksi kerättävä tietosisältö on aiempaa laajempi. Muutoksilla voi alkuvaiheessa olla vaikutuksia julkisyhteisöjä koskevien tietojen laatuun ja vertailukelpoisuuteen tilastoinnin näkökulmasta.

Vuoden 2021 toista neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 31.8.2021. Pikaennakko bruttokansantuotteen kehityksestä huhti-kesäkuussa julkaistaan Tuotannon suhdannekuvaajan kesäkuun tietojen yhteydessä 17.8.2021.

Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman jokaisen julkistuksen yhteydessä. Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat kuitenkin neljänneksen julkistusta seuraavien 2–3 vuoden aikana, koska vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta.

Laatuseloste on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilla: Laatuseloste .

Kansantalouden neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvaus.

Lähde: Kansantalouden tilinpito 2021, 1. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Samu Hakala 029 551 3756, Antti Kosunen 029 551 3613, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja


Päivitetty 28.5.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Neljännesvuositilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9749. 1. vuosineljännes 2021, Bruttokansantuote pieneni tammi-maaliskuussa, Suomen kansantalous kärsi heikosta kysynnästä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.9.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ntp/2021/01/ntp_2021_01_2021-05-28_kat_001_fi.html