Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle tilastosivulle

Käsitteet ja määritelmät

Asuinmaa

Asuinmaa (country of residence) määritellään maaksi, jossa henkilö on asunut suurimman osan edellisen 12 kuukauden aikana. Matkailijat määritellään ulkomaisiksi matkailijoiksi (non-residents) asuinmaan, ei kansalaisuuden (nationality) mukaan.

Hotellihuone

Hotellin tai muun majoitusliikkeen huone on yhdestä tai useammasta huoneesta (huoneisto / sviitti) koostuva majoitusyksikkö, joka muodostaa yhden jakamattoman kokonaisuuden. Huoneet voivat olla yhden-, kahden tai useamman hengen huoneita riippuen siitä, ovatko ne pysyvästi varustettuja yhden tai useamman hengen majoitukseen. Myös huoneistot vastaava majoitusyksikköinä huonetta. Ne muodostuvat yhdestä tai useammasta huoneesta ja niissä on yleensä keittiö/keittokomero sekä oma kylpyhuone. Majoitustilastossa mökit, majat, bungalovit, loma-asunnot ja loma-osakkeet vastaavat yhtä majoitusyksikköä (huonetta).

Huoneen keskihinta

Tilastokeskuksen majoitustilastossa huoneen keskihinta osoittaa huoneen keskimääräistä hintaa vuorokaudessa (arvonlisävero mukaan lukien) eli sitä hintaa, jonka majoitusliikkeen asiakas on huoneesta maksanut. Huoneen keskihinta on laskettu jakamalla liikkeiden ilmoittama majoituksen myyntitulo (ALV mukaan lukien) käytössä olleiden huoneiden lukumäärällä.

Huoneiden käyttöaste

Huoneiden käyttöastetta (Room occupancy rate) mitataan käytössä olevien huoneiden suhteella tarjolla oleviin huoneisiin. Matkailutilastossa käytetään kahta huoneiden käyttöasteen mittaria: huoneiden nettokäyttöaste ja huoneiden bruttokäyttöaste. Nettokäyttöaste lasketaan jakamalla kuukauden aikana käytössä olleiden huoneiden lukumäärä käytettävissä olleiden huoneiden lukumäärällä. Nettokäyttöasteessa remontin tai muun syyn takia tilapäisesti käytöstä pois olevia huoneita ei lasketa mukaan tarjontaan. Bruttokäyttöaste lasketaan jakamalla kuukauden aikana käytössä olleiden huoneiden lukumäärä majoitusliikkeiden koko huonekapasiteetilla riippumatta siitä ovat huoneet olleet käytettävissä vai eivät.

Kotimaanmatkailu

Kotimaanmatkailu (domestic tourism) on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat omassa asuinmaassaan, mutta tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä yhtäjaksoisesti korkeintaan yhden vuoden ajan (12 kuukautta) vapaa-ajanvieton, liikematkan tai muussa tarkoituksessa.

Majoitus

Matkailutilastoissa 'majoituksella' (tourist accommodation) tarkoitetaan mitä tahansa majoitustiloja, jotka säännöllisesti (tai satunnaisesti) ovat tarjolla matkailijoille. Majoitus voi olla maksullista tai maksutonta.

Majoituskapasiteetin käyttö

Majoitusliikkeiden kapasiteetin käyttöä mitataan huoneiden ja vuodepaikkojen käyttöasteella. Huoneiden käyttöaste (room occupancy rate) saadaan jakamalla kuukauden aikana päivittäin käytössä olleiden huoneiden summa kuukauden aikana päivittäin tarjolla olleiden huoneiden summalla. Vuodepaikkojen kuukausikäyttöaste lasketaan jakamalla yöpymisten kokonaismäärä käytettävissä olevien vuodepaikkojen määrällä kyseisen kuukauden aikana.

Majoituskapasiteetti

Majoituskapasiteetilla tarkoitetaan majoitusliikkeiden huoneita, mökkejä ja muita majoitustiloja sekä niissä olevia vuodepaikkoja.

Huone on yhdestä tai useammasta huoneesta koostuva majoitusyksikkö, joka muodostaa yhden jakamattoman kokonaisuuden. Matkailuvaunupaikka (sähköliitäntäpisteellä varustettu) vastaa yhtä majoitusyksikköä.

Vuodepaikka tarkoittaa yhden henkilön yöpymiseen tarkoitettua tilaa. Parisänkyä kohti lasketaan kaksi vuodepaikkaa. Vuodepaikkojen lukumäärä osoittaa, kuinka monta henkilöä majoitusliikkeessä voi yöpyä samanaikaisesti. Jokaista matkailuvaunupaikkaa kohti lasketaan kansainvälisten suositusten mukaan 4 vuodepaikkaa.

Majoitusliike

Majoitusliikkeet (Accommodation establishment) ovat majoitustoimintaa harjoittavia liikkeitä, jotka tarjoavat lyhytaikaista majoitusta matkailijoille, lomanviettäjille jne.

Majoitustilastoissa liikkeet on jaettu toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaisesti seuraaviin luokkiin: hotellit (ml. motellit), matkustajakodit, retkeilymajat, lomakylät ja leirintäalueet.

EU:n ja muissa kansainvälisissä tilastoissa käytetään usein yhdistettyä luokkaa 'Hotellit ja vastaavat majoitusliikkeet' (Hotels and similar establishments), johon Tilastokeskuksen majoitustilastossa kuuluvat hotellien lisäksi matkustajakodit ja täysihoitolat.

Majoitusliiketyyppi

Majoitustilastossa majoitusliikkeet (hotellit, matkustajakodit, leirintäalueet, lomakylät, retkeilymajat) on jaettu tyypin mukaan noin 20 toimialaluokitusta tarkempaan luokkaan. Esimerkiksi hotelleilla on seuraavia tyyppiluokkia: kokous-/liikemieshotelli, kylpylähotelli, kesähotelli, lomahotelli, kartanohotelli, taajamahotelli, motelli.

Majoitusliikkeeseen saapunut

Matkailutilastoissa saapuminen (arrival) on tilastollinen yksikkö, jolla mitataan matkailijavirtojen volyymia (tourist/visitor flows). Majoitustilastossa saapumisella tarkoitetaan majoitusliikkeeseen saapunutta vierasta, joka kirjoittautuu majoitusliikkeeseen yöpyäkseen siellä yhden tai useamman yön. Majoitustilastossa saapuminen osoittaa myös majoituspalvelujen käyttöä asiakkaiden määrällä mitattuna.

Rajahaastattelututkimuksessa ja valtakunnan rajoilla tehtävissä rajavartiolaitoksen tilastoissa saapuneella tarkoitetaan rajan ylittänyttä maahan saapunutta henkilöä.

Majoitustapa

Majoitustapa (majoitusmuoto) viittaa majoittumistilaan. Majoitustilastossa majoitusliikkeiden yöpymiset on jaettu majoitustavan mukaan seuraavaan kolmeen ryhmään: 1) huone, mökki 2) matkailuvaunu ja 3) teltta tai muu majoitustapa.

Majoitustapana hotellien, leirintäalueiden, lomakylien ym. mökkimajoitus rinnastetaan huonemajoitukseen.

Matkailija

Matkailijalla (tourist, overnight visitor) tarkoitetaan yöpyvää matkailijaa, joka viettää vähintään yhden yön matkan kohteessa joko maksullisessa tai maksuttomassa majoituksessa. Kansainvälinen matkailija on matkailija, joka viettää ainakin yhden yön matkan kohteena olevassa maassa. Kotimaanmatkailija on matkailija, joka viettää ainakin yhden yön matkan kohteena olevassa paikassa.

Matkailija joka ei yövy yhtään kertaan matkansa aikana on päivämatkailija (päiväkävijä).

Matkailu

Matkailu (tourism) on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä yhtäjaksoisesti korkeintaan yhden vuoden ajan (12 kuukautta) vapaa-ajanvieton,liikematkan tai muussa tarkoituksessa.

Matkailuvaunupaikka

Matkailuvaunupaikalla tarkoitetaan leirintäalueilla olevia karavaanareille tai telttailijoille varattuja paikkoja, joita matkailijat voivat vuokrata joko päiviksi tai viikoiksi tai pidemmäksi aikaa, koko sesongiksi tai vuodeksi (kausipaikka).

Suomen majoitustilastossa vain sähköliitäntäpisteillä varustetut matkailuvaunupaikat lasketaan mukaan majoituskapasiteettiin, jossa ne vastaavat yhtä majoitusyksikköä. Yhtä matkailuvaunupaikkaa kohti lasketaan kansainvälisen suosituksen mukaan 4 vuodepaikkaa.

Leirintäalueiden lisäksi hotelleilla ja muilla majoitusliikkeillä voi olla tarjolla sähköliitäntäpistokkeilla varustettuja matkailuvaunupaikkoja, jotka lasketaan mukaan liikeen majoituskapasiteettiin.

Matkan syy

Matkan syy (purpose of visit) viittaa matkan tarkoitukseen eli motivaatioon. Jos matkalla on useita syitä (esim. yhdistetty työ- ja lomamatka), matkan pääsyy on se, jota ilman matkaa ei olisi tehty tai tiettyä kohdetta ei olisi valittu.

Työmatka

Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organization, WTO) määritelmän mukaan luokkana työmatka viittaa kaikkiin sellaisiin matkoihin, jotka liittyvät työhön tai ammatilliseen toimintaan tavanomaisen elinpiirin ulkopuolella. Työmatkat tehdään velvoitteista, jotka liittyvät ammattiasemaan tai sen yksikön tuotannon taloudelliseen toimintaan, jossa henkilö työskentelee. Tähän ryhmään kuuluvat mm. osto- ja myyntimatkat; osallistuminen kokouksiin, konferensseihin ja kongresseihin; osallistuminen myyntimessuihin ja -näyttelyihin; julkishallinnon ja kansainvälisten organisaatioiden työntekijöiden virkamatkat; ammattiin liittyvä opiskelu (kurssit) sekä työntekijöiden palkinto- eli kannustematkat (incentive tours). Yleensä työnantaja maksaa matkasta aiheutuneet kustannukset. Suomalaisten matkatutkimuksessa tämän ryhmän matkoista käytetään nimitystä työ- tai kokousmatka.

Vapaa-ajanmatka

Vapaa-ajanmatka (leisure trip) viittaa matkan tarkoitukseen ja motiiviin.

Vapaa-ajanmatka on tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle tehty matka, jonka päätarkoituksena on ajanviete, lomanvietto, virkistys, rentoutuminen, harrastukset jne. Matkan tekijä maksaa yleensä itse matkasta aiheutuneet kustannukset.

Suomalaisten matkatutkimuksessa vapaa-ajanmatkaksi luokitellaan kaikki ne matkat, jotka eivät ole työ- tai kokousmatkoja. Näitä matkoja ovat mökkimatkat, vierailumatkat sukulaisten ja tuttavien luo sekä vapaa-ajan risteilyt ja päivämatkat.

Vuodepaikka

Majoitusliikkeen vuodepaikka (bed-place) on yhden henkilön yöpymiseen tarkoitettu tila. Vuodepaikkojen lukumäärä osoittaa, kuinka monta henkilöä majoitusliikkeessä voi yöpyä samanaikaisesti. Vuodepaikkojen lukumäärään ei lasketa mukaan lisävuoteita, jotka voidaan järjestää asiakkaan toivomuksesta. Vuodepaikka tarkoittaa yhtä vuodetta, jolloin parisänkyä kohti lasketaan kaksi vuodepaikkaa. Vuodepaikkojen lukumäärällä voidaan mitata kaikkien majoitusliikkeiden majoituskapasiteettia (esim. yhtä matkailuvaunupaikkaa kohti lasketaan kansainvälisen suosituksen mukaan 4 vuodepaikkaa).

Suomen majoitustilastossa lisävuoteet kuuluvat usein kiinteänä osana huoneen majoituskapasiteettiin, erityisesti silloin, kun majoitusyksikkönä on mökki, jolloin majoitettavien henkilöiden lukumäärä ilmoitetaan usein tyyliin 4+2 henkilöä.

Vuodepaikkojen käyttöaste

Majoitusliikkeiden vuodepaikkojen kuukausittainen nettokäyttöaste samaan ryhmään kuuluville liikkeille saadaan jakamalla yöpymisten kokonaismäärä kuukauden aikana päivittäin käytettävissä olleiden vuodepaikkojen määrällä. Vuoteiden nettokäyttöasteessa ei huomioida tilapäisesti käytöstä pois olleita vuodepaikkoja.

Vuodepaikkojen kuukausittainen bruttokäyttöaste samaan ryhmään kuuluville liikkeille saadaan jakamalla yöpymisten kokonaismäärä kyseisten liikkeiden kaikkien vuodepaikkojen määrällä riippumatta siitä, ovatko ne olleet käytettävissä kyseisen kuukauden aikana vai eivät (vuodepaikkojen maksimimäärä).

Yöpyminen

Matkailutilastoissa yöpymiskäsitettä käytetään mittaamaan toisaalta majoitusliikkeiden palvelujen käyttöä ja toisaalta matkailijoiden matkan kestoa.

Majoitusliikkeiden palvelujen käytön kannalta yöpyminen on yksi keskeinen mittari, joka kuvaa matkailun volyymia.Yöpymisten mukaan lasketaan majoitusliikkeiden vuodepaikkojen käyttöaste. Suomessa majoitusliikkeiden yöpymisten synonyyminä käytetään termiä yöpymisvuorokausi.

Matkailututkimuksessa yöpymisellä mitataan matkan kestoa, joka on luokiteltu yöpymisten lukumäärän mukaan. Pääluokat ovat lyhyet matkat, joiden aikana yövytään 1-3 kertaa, sekä pitkät matkat, joiden aikana yövytään vähintään 4 kertaa. Matkan kestoon lasketaan mukaan kaikki yöpymiset matkat aikana, sekä maksullisessa että maksuttomassa majoituksessa. Myös yön yli tapahtuvat matkustus liikennevälineissä lasketaan mukaan matkan kestoon.

Yöpymisen keskihinta

Tilastokeskuksen majoitustilastossa yöpymisen keskihinta osoittaa, kuinka paljon majoitusliikkeessä yöpynyt asiakas on keskimäärin maksanut yhdestä yöpymisestä (yöpymisvuorokaudesta) arvonlisävero mukaan lukien. Yöpymisen keskihinta saadaan jakamalla liikkeen ilmoittama majoituksen myyntitulo (ALV mukaan lukien) liikkeen yöpymisten kokonaismäärällä.

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Majoitustilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-6309. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.6.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/matk/kas.html