Julkaistu: 18.12.2020

Vaihtotase ylijäämäinen kolmannella neljänneksellä, ulkomainen nettovarallisuusasema heikkeni

Vaihtotase oli ylijäämäinen vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä. Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo laski yhdeksän prosenttia ja tavaratuonnin arvo 11 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Palveluvienti puolestaan laski 32 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Tavaroiden ja palveluiden nettovienti oli alijäämäinen, mutta ensitulon tilin ylijäämä piti vaihtotaseen positiivisena. Ulkomainen nettovarallisuusasema heikkeni. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastosta.

Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase

Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase

Vaihtotase

Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä vaihtotase oli 0,6 miljardia euroa ylijäämäinen. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 0,5 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli 1,8 miljardia euroa ylijäämäinen ja tulojen uudelleenjaon tili 0,6 miljardia euroa alijäämäinen.

Tavarat ja palvelut

Maksutaseen mukainen kauppatase oli 0,1 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä. Edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä kauppatase oli 0,2 miljardia euroa alijäämäinen. Palvelutase oli 0,7 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä.

Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo laski kolmannella neljänneksellä yhdeksän prosenttia vuodentakaisesta ja oli 14,1 miljardia euroa siinä missä maksutaseen mukaisen tavaratuonnin arvo laski 11 prosenttia vuodentakaisesta 14,0 miljardiin euroon. Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä palveluvienti laski 32 prosenttia ja palvelutuonti 22 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen. Palveluvienti oli 5,6 miljardia euroa ja palvelutuonti 6,2 miljardia euroa.

Tarkemmat maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2013 alkaen. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.

Ensitulo

Ensitulon tili oli 1,8 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä. Ensitulon tili pitää sisällään Suomesta ulkomaille maksetut ja ulkomailta Suomeen maksetut palkansaajakorvaukset, sijoitustulot ja muun ensitulon. Ensitulon ylijäämä johtui pääasiassa sijoitustuloista, joihin luetaan mm. pääomakorvaukset, kuten korot, osingot ja uudelleen sijoitetut voitot.

Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä omaisuustuloja maksettiin nettomääräisesti Suomeen 1,7 miljardia euroa. Ulkomailta Suomeen maksettiin omaisuustuloja 4,8 miljardia euroa ja Suomesta ulkomaille 3,1 miljardia euroa. Tulojen uudelleenjaon tili oli 0,6 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä. Tulojen uudelleenjaon tilillä Suomeen maksettiin 0,4 miljardia euroa ja Suomesta vastaavasti ulkomaille miljardi euroa.

Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase, 12 kk liukuva summa

Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase, 12 kk liukuva summa

Rahoitustase ja ulkomainen nettovarallisuusasema

Ulkomainen nettovarallisuusasema heikkeni kolmannella neljänneksellä

Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä Suomella oli bruttosaamisia 844,3 miljardia euroa ulkomailta ja bruttovelkoja 849,6 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema, eli saamis- ja velkakannan erotus, oli siten -5,4 miljardia euroa, kun velkoja oli saamisia enemmän. Bruttosaamiset pienenivät johdannaiskantojen ja muiden sijoitusten kantojen laskun johdosta. Bruttovelat sen sijaan kasvoivat, joka johtui pääosin sijoituskantojen kasvusta arvopaperisijoituksissa.

Ulkomainen nettovarallisuusasema laski edelliseltä neljännekseltä, jolloin ulkomainen nettovarallisuusasema oli 1,7 miljardia euroa. Ulkomaisen nettovarallisuusaseman laskusta rahoitustaloustoimet selittivät 2,2 miljardia euroa, kun taas hinta- valuuttakurssimuutokset ja muut luokitusmuutokset 4,9 miljardia euroa.

Arvopaperisaamiset- ja velat kasvoivat

Sijoituslajeittain tutkittuna eniten saamisia ulkomailta vuoden 2020 kolmannen neljänneksen lopulla oli arvopaperisijoituksien muodossa. Arvopaperisaamiset kasvoivat merkittävästi edeltävästä neljänneksestä. Vuoden 2020 kolmannen neljänneksen lopussa arvopaperisaamisia oli 338,1 miljardia euroa, kun edeltävällä neljänneksellä saamisia oli 332,4 miljardia euroa. Arvopaperisaamisista 128,1 miljardia euroa oli joukkovelkakirjoissa ja rahamarkkinapapereissa ja 210 miljardia euroa osakkeissa ja sijoitusrahastosaamisissa.

Arvopaperisijoitusten osuus on suurin myös ulkomaisissa veloissa. Arvopaperivelkoja oli vuoden 2020 kolmannen neljänneksen lopulla 419,1 miljardia euroa ja myös arvopaperivelkojen kanta kasvoi hinnanmuutosten myötä merkittävästi edeltävästä neljänneksestä, jolloin arvopaperivelkojen kanta oli 414,9 miljardia euroa. Arvopaperivelkoja oli eniten joukkovelkakirjojen ja rahamarkkinapapereiden muodossa, joita oli 269,1 miljardia euroa kolmannen neljänneksen lopussa.

Ulkomainen nettovarallisuusasema neljänneksittäin

Ulkomainen nettovarallisuusasema neljänneksittäin

Kun ulkomaista nettovarallisuusasemaa tutkitaan sijoituslajeittain, nähdään että suurimmat nettosaamiset olivat suorissa sijoituksissa, kun taas suurimmat nettovelat olivat arvopaperisijoitusten muodossa. Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä nettosaamiset vähenivät eniten muissa sijoituksissa, yhteensä 10,4 miljardia euroa, josta talletusten osuus selittää valtaosan. Muiden sijoitusten nettosaamiset olivat yhteensä 9,4 miljardia euroa neljänneksen lopussa.

Suorien sijoitusten nettosaamiset olivat 56,6 miljardia euroa. Arvopaperisijoitusten nettovelka oli 81 miljardia euroa. Arvopaperisijoitusten nettovelat selittyvät joukkovelkakirjojen ja rahamarkkinapapereiden 141 miljardin euron nettovelalla. Arvopaperisijoituksien osake- ja sijoitusrahasto-osuuksissa saamiset olivat 60 miljardia euroa velkoja suuremmat.

Pääomaa virtasi nettomääräisesti ulkomailta Suomeen

Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä pääomaa virtasi nettomääräisesti ulkomailta Suomeen 2,2 miljardia euroa. Pääomaa virtasi ulkomailta Suomeen nettomääräisesti eniten muiden sijoitusten muodossa 9,6 miljardia euroa. Arvopaperisijoituksina pääomaa virtasi Suomesta ulkomaille nettomääräisesti 5,8 miljardia euroa.

Sosiaaliturvarahastoilla suurimmat nettosaamiset

Kun nettovarallisuusasemaa tutkitaan sijoittajasektoreittain, eniten ulkomaisia nettosaamisia, 148,9 miljardia euroa, oli sosiaaliturvarahastoilla, joista merkittävimpiä ovat työeläkelaitokset. Sosiaaliturvarahastojen nettosaamisista 120,8 miljardia euroa oli osakkeiden, sijoitusrahastojen ja muiden osuuksien muodossa ja 24,9 miljardia rahamarkkinapapereiden ja joukkovelkakirjalainojen muodossa. Sosiaaliturvarahastojen nettosaamiset kasvoivat edeltävältä neljännekseltä ennen kaikkea osake- ja sijoitusrahastovarallisuuden hinnanmuutosten myötä. Nettovelkoja oli eniten muilla rahalaitoksilla, 134,9 miljardia euroa.


Lähde: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema, Tilastokeskus

Lisätietoja: Reetta Karinluoma 029 551 3077, Timo Ristimäki 029 551 2324, maksutase@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (357,5 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 18.12.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-3463. 3. vuosineljännes 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.5.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/mata/2020/43/mata_2020_43_2020-12-18_tie_001_fi.html